Arkistot kuukauden mukaan: maaliskuu 2017

Äänestä tai kohta Hämeenlinnaakaan ei ole

ÄÄNESTÄMÄLLÄ SÄILYTÄT KOTIKUNTASI

VAHVA VIESTI

Eilen (2.3.2017) oli Hämeen Sanomien pääkirjoituksessa vahva viesti, että jos ei kuntavaalit kiinnosta äänestäjiä (tai ei ole tarpeeksi intoa ehdokkaaksi), voi olla, että kohta kuntia ei ole, siinäpä sitten äänestät enää. Niin, jo nyt voidaan sanoa, että valtio on puolittamassa kuntien valtaa, mutta sitäkin jäljelläolevaa tarvitaan ja siitä on pidettävä kiinni – äänestämällä.

YKSI ÄÄNESTYSKRITEERI

Ketä sitten äänestät on tietenkin omien arvostustesi mukaista. Yhden kriteerin kuitenkin lisäisin. On somea, hypeä ja muuta julkisuutta myös kaupunginkin ulkopuolella ja siinä on yhä enemmän esiinnyttävä ”hyvin” haluttiin sitä tehdä tai ei. Osaako luottamushenkilöt tätä ja entä tavallaan heidän kautta valitut ylimmät virkamiehet. Luodaanko myönteistä ulkoista kuvaa ja sisäistä hyvää henkeä koko kaupunkiin – ei se ole rahasta kiinni

Valtion rahojen ennakointia ja vahtimista

Kuntalain (410/2015, 14 §) mukaan valtuusto päättää (vain) kuntastrategiasta ja muista laajoista asioista. Hyvä niin, laaditaan sitten strategioita ja budjetteja, mutta pitää ajatella myös rahaa ja sen lähteitä yksityiskohtaisemmin.

OPETUS MAKSAA – yhdeksän tonnia

Hämeen Sanomissa oli su 19.02.2017 artikkeli Hämeenlinnan perusopetuksesta; siinä ei tällä kertaa ollut lukuja mainittu. Yksi perusopetuksen oppilas maksaa kunnille noin 9 000 euroa vuodessa. Tarkempi lukema Hämeenlinnalle 2015 on jotain 8 700; onko se paljon vai vähän ja mitä sillä saa, sitä pitäisi arvioida tarkemmin ja vertailla muihin kuntiin.

KUKA MAKSAA?

Joskus ollaan sitä mieltä, että veronmaksajien rahoja laitetaan sinne ja tänne kaikkeen turhuuteen. No tiedä siitä, mutta ei mikään kunta (except Espoo) elä pelkästään palkansaajien verotuloilla eikä kiinteistöveroilla. Perusopetukseen ja siihen kuuluisaan SOTEE:n saadaan valtiolta (nytkin) rahaa suunnilleen 20-25 prosenttia menoista.

Toisaalta on jopa kuntia, joiden menot maksetaan melkein 60-prosenttisesti valtion varoista.

KUKA SEN TIETÄÄ JA LASKEE?

Kuten olen kirjoitellut aikaisemminkin (linkki edempänänä), valtion kunnille antamien rahojen laskeminen on tilastotieteellisten kaavojen käyttöä ja sen järjestelmän ymmärrys on karannut tavalliselta henkilöltä jo ajat sitten.

Luottamusmieskin ymmärsi

VAHTIIKO VIRANHALTIJA, ENNAKOIDAANKO?

SOTE:n vuoksi lasketaan uudelleen perusopetuksen tarvitsemat  valtion maksuosuudet. Kuka vahtisi ja osaisi vahtia ja ennakoida, että saamme parin vuoden päästä suunnilleen saman verran perusopetukseen kuin nytkin. Aikoinaan kuntaliitosta tehtäessä laskettiin ennakkoon ja huolella, miten valtionosuudet muuttuvat liitoksen jälkeen.

Kunnan ja sen luottamushenkilöiden ja joidenkin viranhaltijoiden tehtävät vähenevät, mutta 2-3 vuoden muutosvaiheessa kunnan ja kuntalaisten edunvalvonta korostuu erityisesti, valtion kanssa on oltava tarkkana ja muutenkin, silloin on haastetta yllinkyllin, siksi olen mukana.