Arkistot kuukauden mukaan: marraskuu 2017

Palvelut edes nykyisellään

Artikkeli julkaistu Suupohjan sanomissa 25.10.2017

PALVELUT EDES NYKYISELLÄÄN

Sote-uudistus tulee ilmeisesti vuoden 2020 alusta. Silloin esimerkiksi Kaskisten nettokustannukset (kokonaismenoista vähennetty asiakasmaksut) alenevat kahdeksasta miljoonasta eurosta kolmeen miljoonaan euroon.

Erikoissairaanhoidon yllättävät menot ja myös tavallisempi terveydenhoito ja sosiaalipalvelut siirtyvät muiden vastuille. Närpiössä 54 miljoonan nettomenot pienevät 24 miljoonaan.

Kaskisten kolmen miljoonan euron budjettia on helppo hallinnoida, käytännön toimena olisivat lasten ja varhaisnuorten asiat, rakennusjärjestys ja yleensä liikenneasiat. Nämä ovat sisällöltään ”nuorekkaita” ja kunnan tehtävä on edelleen elinvoiman lisääminen.

Tuleva ikävä, raadollinen kysymys on, että miten pienemmän budjetin hallinto tehdään, miten paljon tarvitaan enää ihmisiä.

Toinen kysymys on, että miten säilyy ja siirtyy sote-alan ihmisten työt ja työpaikat – ne siirtyvät muualle kuin kunnan hallintoon. Ajoissa toimien siirtymät ja karsinnat voisivat tapahtua jotenkuten inhimillisesti.

Mahdollinen kuntaliitos ei siirrä ikävien päätösten ja siirtojen tekoa: se vain lisää liikkuvia osia. Tärkeintä on toivoa, että itse asukkaiden kannalta palvelut olisivat edes ennallaan, kaikkien kuntien valta ja työpaikat kuitenkin vähenevät.

Kuntien rahat Soten jälkeen

Rafael Hellsten
Hämeenlinna
Kaskisten kaupunginjohtaja-ehdokas

Korkeat koulukuljetuskustannukset

23.11.2017

RUUHKASUOMESSAKIN KOULUKULJETUKSET KALLIITA

– koulukuljetuskustannukset olivat Suomen huippua
– ilmeisesti korjattu

Koulukuljetusten kustannukset 2013-14 Iittalassa, Hämeenlinnassa olivat melko suuret Suomen oloissa, ottaen huomioon pitkienkin välimatkojen kunnat Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Kustannusten suuruus todella yllätti. Alimpana olevan linkin mukaan yhden kuljetusoppilaan keskimääräiset vuotuiset kuljetuskustannukset olivat Suomessa 2014 noin 1 450 euroa (valtiovarainvaliokunnan mietintö HE 38/2014: n johdosta).

KAKSI AUTOA, kustannukset 2 x 80 000 euroa = 160 000 euroa

– taksi samoissa hinnoissa

Hämeenlinnassa kuljetettiin 2013-14 (ehkä edelleen) Iittalan yhtenäiskoulun oppilaita Pirttikosken ja Lintumaan suunnille kahdella 16 henkilön autolla neljä edestakaista matkaa päivässä. Kummankin auton laskutus oli noin 9 000 euroa kuukaudessa.

Oppilaita oli kuljetuksissa noin 40 oppilasta. Oppilaskohtaisiksi vuosikustannuksiksi tuli silloin  noin 4 000 euroa /oppilas/vuosi!!!! Näillä kustannuksilla toimisi 20 oppilaan pikkukoulu vuoden verran (siis sen ajan kustannustasolla). Pelkkä siirtyminen uuteen järjestelmään maksaa aina, kilpailutus itsessään maksaa, toimittajan vaihtaminen maksaa.

Kilometrikustannukset olivat noin 1,70 euroa/kilometri. Samalla hinnalla olisi ajanut tavallinen taksikin, joka tilataan erikseen.

Toisaalta kuntien tilanne ei ole sellainen, että voisivat valita syrjäseuduilla kovinkaan monesta kuljetusten toimittajasta, eikä ihme kyllä eteläisessäkään Suomessa ole kovin laajaa kilpailua.

***************************

Valtiovarainvaliokunnan mietintö HE 38/2014: n johdosta;

Mietintö

”Valtionosuuden määräytymisperusteissa pitäisi muuttaa niin kutsuttua syrjäisyys-tekijää. Syrjäisyydellä on olennainen vaikutus harvaan asuttujen alueiden opetuksen järjestämiseen. Esityksessä ei kuitenkaan oteta huomioon etäisyyksiä ja välimatkoja harvaan asutuissa ja vesistöjen pilkkomissa kunnissa. Näissä kunnissa oppilaskohtaiset kustannukset saattavat nousta huomattavan korkeiksi. Kuljetusoppilaita on Suomessa yhteensä 116 400 ja oppilaskohtaiset kuljetuskustannukset ovat keskimäärin 1 450 euroa vuodessa. Kustannukset ovat nousseet 1,5-kertaisiksi viimeisen kuuden vuoden aikana pitkälti kouluverkon harventumisen myötä, ja nämä kustannukset kohdistuvat pitkälti harvaan asuttuihin kuntiin.

Kuntaliitosta ei kiireellä

Artikkeli julkaistu Suupohjan sanomissa 18.10.2017

Risteilyalus

Kaskö-Eskö

”Risteilyalus” Kaskisten pääsaaren ja Eskön välillä 7.9.2017, tarjoilu ei aivan Tallinkin veroista 🙂

KUNTALIITOSTA EI KIIREELLÄ

Julkaistu 18.10.2017 12:59 (Päivitetty 18.10.2017 12:59) Suupohjan sanomissa

Kaskinen aikoo selvittää liitosmahdollisuuksia Närpiön kanssa. Asiaa käsiteltiin viime viikolla (10.10.2017) kunnanhallituksessa.

Kuntaliitokset tehdään aina nousemalla se jokin edellä puuhun. Nytkin olisi ollut mahdollisuus tunnustella ensin vaikka koko alueen Kristiina, Närpiö, Teuva… isoa liitosta, jos kerran sille tielle lähdetään, niin pitäisi lähteä isosti. Talouden perusteitakin voisi   selittää, muutenkin kuin hokemalla sen huonoutta. On esimerkiksi Närpiökin valtionosuusriippuvaisempi kuin Kaskinen. Eikä talouden kustannuksella saa tuhota ainutlaatuista ympäristöä Suomenkin mittakaavassa tai ainakin se on sitten perusteellisesti perusteltava.

Kaskinen on kansalaistoiminnan osalta toimiva paikka ja sitä olisi pitänyt (pitäisi) hyödyntää; pieni yhteisö on yksi kuunneltava asiantuntija.

”Kiire” on huono konsultti, ei Kaskinen juuri nyt muutaman kuukauden sisään kaadu. Nyt pitäisi odottaa (olisi pitänyt), että saadaan tasapuolinen johtaja – ei itsevarma samaa virkaa jauhanut öykkäri eikä tuulenvietävissä oleva lepsuilija, vaan asiantuntija.

Valtuustot tekevät päätökset, mutta pelkän politiikan ja mielipiteen varassa ei tule hyviä; asiantuntevaa valmistelua tarvittaisiin.

Kaskisen tulevaisuus – Kaskös framtid
Rafael Hellsten
Hämeenlinna
kirjoittaja on hakenut Kaskisten kaupunginjohtajan virkaa

Soten jälkeinen kuntien saama raha?

Artikkeli julkaistu Suupohjan sanomissa 20.9.2017

Kaskisen pääkatu kauniina syyskuun päivänä 2017

Katter på gator, kissoja kävelee kaduilla, mutta olivat nopeita, eivät ehtineet kuvaan. De var så snabba, att de inte blev fotad :-).

SOTEN JÄLKEINEN KUNTIEN SAAMA RAHA

Kaupunkien ja yleensä kuntien budjetti on taas ajankohtainen. Nykyisten lakien mukaan se on tehtävä vuoden loppuun mennessä.(kuntalaki 110 §)

Toisaalta voisi jo ajatella muutaman vuoden päähän ja miettiä (melko varman) sote- uudistuksen jälkeistä aikaa.

Esimerkiksi Kaskinen saa suoraa rahaa menoihinsa (valtionosuuksia) noin 2 miljoonaa 12 miljoonan menoihin. Närpiö saa pyörein luvuin 28 miljoonaa 70 miljoonan menoihin.

Kuinka paljon kunnat saavat sitten sote-uudistuksen jälkeen, menot kyllä puolittuvat, mutta miten käy tulojen? Koko verotusjärjestelmä joutuu remonttiin. Se koskettaa jokaista kansalaista ja kuntaa ehkä enemmän kuin valinnanvapaus ja muut pinnalle nostetut asiat.

Jospa eri ryhmittymät kunnissa löytäisivät tässä 2-3 vuoden päähän ulottuvassa ennakoinnissa ja varautumisessa toisensa. Tulevat asiat ovat tosin suurilta linjoiltaan valtuustojen ulottumattomissa.

Valtio ei ole vihollinen, mutta sillä on kuitenkin lopullinen valta. Riskejä piilee sote:n ”varalta” ja vastustamiseksi tehdyissä kiinteistökaupoissa ja muissa sopimuksissa. Valtiolla (hallitus+eduskunta) on lainsäädäntövalta ja se voi muuttaa asioita nopeastikin eikä itsehallinto ole kiveen hakattu pitkästä perinteestä huolimatta.

Valtionosuuksia on rukattu monta kertaa ja aina ovat laskentakaavat tulleet monimutkaisemmiksi. Kukaan ei takaa, että kuntien saamat rahat pysyisivät ennallaan. Siis tulevien verotuskäytäntöjen ja rahavirtojen sisältö on ratkaisevaa kunnille- samoin kuin sote-alalta leipänsä saavien kohtalo (200 000 Suomessa) työnantajan (muodollisesti) vaihtuessa.

Rafael Hellsten,

Kirjoittaja on hakenut sekä Kaskisten kaupunginjohtajan että kirjastonjohtaja-sivistystoimenjohtaja virkaa

Sote-taulukoita

jälkikirjoitus 22.11.2017, nythän toteutui tai siis ainakin yritetään Länsi-Lapissa laajaa pitkäaikaista ulkoistusta, jotta palvelut säilyisivät seudulla. Se saatetaan purkaa ja voi olla turha, mutta kustannuksia on jokatapauksessa jo kertynyt ja itse SOTE:kin on jo tullut maksamaan.