Arkistot kuukauden mukaan: joulukuu 2017

Kuntaverotus – työttömiltä verotulot

19.12.2017

Lukuja on pyöristetty ja eri vähennyksiä ei luetella samoin kuin monet pienehköt  veroluonteiset maksut jätetään yksilöimättä.

KUNNAN  VEROPROSENTTI 20 % , todellisuus: 6,5 %

Efektiivinen kuntaveroprosentti

Alunperin siis 20 000 euron palkkatulosta pitäisi maksaa kunnalle noin 4 000 euroa kuntaveroprosentin ollessa 20 %. Kuitenkin palkkatulosta vähennetään ensin erilaisia vähennyksiä ihan pyytämättä jopa kuutisen tonnia (6 400 euroa), näin ollen veroa jää maksettavaksi vain 20 % x 13 600 euroa => 2 700 euroa kunnalle. Useimmilla on vielä ainakin työmatkakuluja lisäksi, joita saa vähentää.

Tästä itse verostakin vielä hyvitetään työtulovähennystä 1 400 euroa, joten kunta saa lopulta vain 1 300 euroa. Lopullinen kuntaveroprosentti on 6,5 prosenttia!!!! Työssäkäyvä maksaa vielä tämän lisäksi eläkemaksuja noin tonnin ja muutaman satasen muita maksuja.

Palkkatuloilla 20 000 euroa vuodessa todellinen eli efektiivinen kunnallisveroprosentti on siis 6,5 prosenttia.

TYÖTÖN MAKSAA KOKO KUNNALLISVERON TÄYTENÄ

Ansiosidonnaisena työttömyyskorvauksena 20 000 euroa on melko korkea, mutta kunnan rahoituksen kannalta se on loistava: käytännössä työttömällä ei ole mitään vähennyksiä, joten kunta voi verottaa koko 20 000 euron summan ja siitä tulee veroja kunnalle 4 000 euroa. Siis työttömän tulon kohdalla efektiivinen kuntaveroprosentti ei eroa alkuperäisestä eli nimellisestä. Tähän on lisättävä vielä muutama satanen eri maksuja ja ripaus valtion tuloveroakin.

PIENIPALKKAISTEN IRTISANOMISET KANNATTAISIVAT KUNNALLE

Kunnan (ja muidenkin) kannattaisi kai irtisanoa pienipalkkaisia 20 000 euron vuosipalkalla olevia tai tietytsti suuremmankin palkan omaavia. He saisivat ansiosidonnaista noin 1 200 euroa kuussa ja heidän kunnalle maksamat verot olisivat noin 3 000 euroa vuodessa. Siis vasta kolme työllistä maksaa saman verran veroja kunnalle kuin yksi työllinen.  Vielä jopa 50 000:n palkkatuloilla on kaikkia ”pyytämättä tulevia” vähennyksiä noin 5 000 euron edestä. Silloinkin todelliseksi, efektiiviseksi veroprosentiksi tulee vain 18 %.

Julkisen hallinnonkin kai pitää toimia nykyään kuin yritys (New Public Management, NPM, uusi julkisjohtamisen oppi ) ja silloinhan irtisanomiset olisivat ihan sopivia, toki parin vuoden päästä ansiosidonnainen ja verotulot loppuvat. Ei kunta voi koskaan olla kuin yritys, mutta tavallisen ihmisen verojärjestelmä on todella mutkikas ja yllättäväkin.

Eläkeläiset maksavat myös veroa

Eläketuloilla 20 000 euroa vuodessa kuntaverotuksessa on noin 4 000 euron vähennykset ja lopulliseksi todelliseksi kuntaveroksi tulee 16 %. Lisäksi on maksettava muutama satanen eri maksuja. Eläkeläiset ja työttömät pitävät kuntaa paremmin pystyssä kuin työssäkäyvät. Kunnissa kannattaisi jättää (ainakin pienipalkkaisten) työpaikkojen luonti sikseen ja hankkia sen sijaan eläkeläisiä ja työttömiä asukkaiksi.

Virallisesti efektiivinen tuotto lasketaan koko kunnassa olevien palkkatulojen summasta ja lisäksi kunta voi verottaa myös yritystulosta (pienyrittäjät, KY, Ay) ja osittain joistain osinkotuloistakin. Esimerkiksi vuokrat ja pörssiyhtiöistä saadut osingot verotetaan täysin valtiolle.

Efekt kuntavero kolme

*********************

** Verohallinnon verolaskuri antaa suuntaviivat, se ei ilmoita erikseen kunta- tai valtionveroja eikä yksilöi joka maksua. ”https://prosentti.vero.fi/VPL2017/Sivut/Aloitus.aspx
** Kuntaliiton sivut efektiivisestä kuntaveroprosentista:
”https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/talous/verotus/kuntien-veroprosentit-ja-
efektiiviset-veroasteet
** Esimerkiksi valtiovarainvaliokunta nostaa esille kuntaveroprosentin ja todellisen maksetun kuntaveron erotuksen esille, lausunnossaan tulevan vuoden (2018) veroista ja veroasteikoista ym.
Valtiovarainvaliokunnan mietintö: VaVM 12/2017 vp – HE  107/2017 vp, sivu 5

money_run

Pikkukuntien positiiviset tulokset

15.12.2017

Pikkukunnat pärjäävät

Tarkastellaan Suomen 49 pienintä kuntaa asukaslukujen mukaan. Tarkkaan ottaen ne ovat asukasluvultaan (2014) pienempiä kuin Rääkkylä (2 435 asukasta), eli hyvin pieniä. Ne eivät suinkaan kaikki ole ainakaan taloudellisesti kuralla ja toimintakyvyttömiä.

Pieni ei kuulemma menesty

Kuntakoon kasvattaminen on ollut vuosikymmeniä enemmän tai vähemmän tavoitteena. Talous on aina perusteena suurentamiselle, kasvattamiselle ja keskittämiselle. Samoin koulut pitää suurentaa ja asutus muutenkin keskittää.

Pienillä mahtitaseet

Näissä allaolevan taulukon 49 pikkukunnassa on ainakin 21 kuntaa, jotka ovat tehneet positiivisen tilinpäätöksen kaikkina kolmena vuotena 2014 – 2016 ja joilla on vieläpä edellisvuosilta taseissa ylijäämää. Poikkeus tuossa on Muonio, jolla on vielä kertynyttä alijäämää, vaikka kolme vuotta on mennyt hyvin.

Ikääntyminen osataan kai hoitaa

Ei loppujen 28 kunnankaan joukossa ole kuin muutama kriisikunta, kuten Jämijärvi. Yksi viimeaikainen ”suuri” huolenaihe on ollut väestön ikääntyminen. Oheisessa taulukossa on esimerkiksi Hirvensalmen yli 64- vuotiaiden prosenttimäärä 30 % ja Luhangalla jopa 40 %, Suomen keskiarvon ollessa 20 %. Miksi ne kuitenkin pärjäävät, ainakin lukujen valossa?  Kai näissä pikkukunnissa on jotain tehty oikeinkin. Miten on toimittu, se olisi kertomisen arvoista muillekin.

Näitä pieniä kuntia on siis vielä olemassa. Erinimisiä kuntarakenneuudistuksia on ollut ja , soteuudistus on meneillään. Myös on tehty kymmeniä lakeja ja ohjelmia; samoin on pidetty palavereita ja muistioita on kirjoiteltu. Viranhaltijat valtiolla ja kunnilla (+ konsultit) saavat toki työtä ja palkkaa ja poliitikot jutunaihetta, mutta ainakin useimmat pikkkunnat näkäjään vain ovat olemassa ja  talouslukujen valossa voivat hyvin.  funny-3000956__340_80_80  Suomessa on edelleen lähes sata (100) alle 4 000 asukkaan kuntaa. Eikös se ole suorastaan (talouden) luonnonlakien ja järjen vastaista?

Pienten kuntien positiiviset, taulukko:, kaikkina vuosina 2014, 2015, 2016 ylijäämäiset:

 Pienet_pos_kunnat_2014_2015_2016_kaksi

PS. Väestö kyllä lähes vapaaehtoisesti muuttaa isompiin keskuksiin ja pienemmät paikkakunnat pienevät entisestään, mutta ainakin toistaiseksi moni niistä näyttää myös menestyvän,  Viranhaltijat ja luottamushenkilöt ilmeisesti näissä osaavat asiansa ja ehkä löytyy ”yhteinen tahtotila”, eikä itketä mahdollisia haasteita.

PPS. Tapaus Kittilä Kittilällä on nyt (12/2017) hallinnollisia ongelmia ja ne on kerrottu valtakunnan uutisia myöten. Toisaalta, jos tarkastelee senkin kunnan kehitystä vaikka vuodesta 1994, näkee valtavan taloudellisen loikan umpisurkeasta korkean työttömyyden syrjäkunnasta ihan hyvin voivaksi. Miksei ne itse nosta häntäänsä ja korosta tätä asiaa – ja toisaalta keskity kehittämään näitä asioita edelleen – ja toisaalta sielläkin olisi silti hyvä muistaa, että kyllä moni muukin kunta osaa hoitaa taloutensa?

 

Tappiokunnat, Tampere, Vaasa, Kotka

13.12.2017

Kuntien alijäämät 2015, 2016

Alimpana olevan taulukon 48 kunnalla on ollut alijäämää molempina vuosina 2015, 2016 eli ainakin kaksi vuotta peräkkäin. Tulot eivät ole riittäneet menoihin. ”Tappiokuntia” on siis noin kuudennes noin 300:sta. Ei kunta, kuten ei yrityskään kaadu muutaman vuoden tappioihin, mutta jokin hälytysmerkki se on,

Suuriakin kaupunkeja, Tampere,  Kotka, Vaasa tappiolla

Kunnat ovat asukasluvun mukaan suuruusjärjestyksessä. Tampereen tilinpäätös on ollut alijäämäinen siis vuosina 2015 ja 2016. Se on hieman yllättävää, mutta sillä on edellisiltä vuosilta kertynyt ylijäämää puoli miljardia. Se tekee asukasta kohti lähes 2 600 euroa,eli ei mitään kriisiä sinänsä.

Enemmän vaikeuksissa näyttävät olevan Vaasa ja Kotka. Nillä on kertynyt jo edellisvuosilta asukaskohtaista alijäämää muutama sata euroa asukasta kohti. Yksi virallinen valtiovarainministeriön kriisikuntamittari on 1-2 vuoden alijäämän lisäksi -500 euroa asukaskohtaista kertynyttä alijäämää,

Kaskinen ja Pyhäjärvi menneiden hyvien vuosien varassa

Tappio_asukas -sarake kertoo asukaskohtaisen alijäämän vuosina 2015-2016, niiden keskiarvon. Kaskinen ja Pyhäjärvi ovat tehneet valtavat asukaskohtaiset tappiot ko. vuosina, mutta ”taseissa on vielä varaa” edellisvuosien ylijäämissä. Kaskinen vaikuttaa suorastaan rikkaalta kertyneen asukaskohtaisen ylijäämän mukaan.

Taulukon viimeinen sarake kertoo siis, kuinka paljon on kertynyt ylijäämää edellisvuosina asukasta kohti tai paljonko ollaan jo pakkasella.  Hurjimmat luvut näyttävät olevan Juankoskella, Teuvalla, Luvialla ja Jämijärvellä ja kuten todettu Kotkalla.

Juankoski jo vuosia pakkasella

Juankoski julistettiin kriisikunnaksi jo 2012, mutta on se vielä itsenäinen. Valtion pakkotoimenpiteetkään eivät ole aina nopeita. Viimeksi Vimpeli ja Rääkkylä ovt ”selvinneet” kriisikuntamenettelystä itsenäisenä ja saaneet taloutensa reivattua kuntoon tai ei ainakaan ole alijäämää – tietysti verot saattavat nousta ja palvelut huonontua, kun taloutta tasapainotetaan; itsenäisyydellä voi olla hintansa.

Vuonna 2017 valtiovarainministeriö julisti virallisesti kriisikunniksi: Hyrynsalmi, Jämijärvi, Teuva. Ähtäri.

Kuntien_alijäämä_2015_2016

Valtiovarainministeriön sivut:

Valtiovarainministeriö_vm.fi>
Kunta-asiat> Kuntatalous> Kuntatalouden seuranta ja arviointi>
Kuntien tilinpäätöskortti ja tilinpäätöstiedot>
Kuntien tilinpäätökset 2014-2016, kuntakortti (päivitetty 9.6.2017),

Edelläolevassa taulukossa kuntakohtaisia taloustietoja kolmelta vuodelta 2014, 2015, 2016

 

 

 

 

Pohjanmaan kuntapolitiikka

12.12.2017

Pohjamaan_pellot

Keskustan ja RKP::n jakama Pohjanmaan vaalipiiri

Pohjanmaan vaalipiirissä on 41 kuntaa, suurimmat kaupungit ovat Vaasa ja Seinäjoki. Kuntavaaleissa ovat valtapuolueina Keskusta(CENT) ja RKP (SFP). Muille puolueille ei jää juuri mitään, poikkeuksen tekee Kristillisdemokraattien hallitsema Luoto (Larsmo). Siellä valtuuston 27 paikasta 13 on KD:lla ja 10 RKP:llä. SDP on siellä kiilana 4 paikalla.

Keskustan valtaa

Keskustalla on ehdoton enemmistö 14 kunnassa, mutta ei missään kaikkia valtuustopaikkoja.

RKP: kaikki tai mitään

RKP:llä on kaikki valtuustopaikat Korsnäsissä, Vöyrillä (Vörå) myös  yhtä SDP:n edustajaa lukuunottamatta. Närpiössä 35 paikasta RKP:llä on 32 ja 3 on jäänyt SDP:lle. RKP:n enemmistö on  seuraavissa kunnissa:  Mustasaari (Malax, Vaasan reikäleipäkunta), Uusikaarlepyy, Maalahti, Kristiinankaupunki, Pedersören kunta, Kruunupyy, Pietarsaari. Toisaalta on 26 kuntaa, joiden valtuustoissa ei ole yhtään RKP:n edustajaa.

Monipuoluejärjestelmä

Näin ”etelästä katsoen” Keskustan ja RKP:n  ylivalta vaikuttaa liioittelulta, mutta näin on äänestetty ja haluttu ja korkealla äänestysprosentilla; siitä voisi ”täällä etelässä” ottaa oppia. Valtuustojen koko on pienissäkin kunnissa melko iso ja se antaa useammalle kuntalaiselle mahdollisuuden tulla valituksi.

***
Vaalit.fi>Vaalien tulos- ja tietopalvelu >
Oikeusministeriön tulos- ja tietopalvelu>
Kuntavaalit 9.4.2017>
… Tulokset, ladattavat tiedostot ym.

 

Koulutusta verovapaasti

10.12.2017

Jälkikirjoitus 14.02.2018, nyt voimaantullut aktiivimalli työttömille ei edelleenkään hyväksy kouluttautumista aktiivisuuden osoitukseksi. Kuulemma kansakuntamme selviää globaalista kilpailusta vain kouluttautumalla ja pitämällä osaamis- ja koulutustason korkealla. Jos ensivaiheessa hyväksyttäisiin vaikka kansalaisopiston kielikurssi (maksaa) aktiivisuudeksi tai digikurssi, kaatuisiko budejtit ja talous- ja työelämä, entä autokoulu (tosin kallis), entä avoimen yliopiston jokin kurssi (hinta 10 euroa/opintopiste). Pienimuotoista koulutusta voi hankkia ja tehdä etänäkin, eikä ole paikkakuntasidonnaisuutta.

Mukavia uutisia kouluttautumishalukkaille ja työnantajille

KOULUTUSTA VAPAAMMIN TYÖNTEKIJÖILLE

Hallituksen esityksen 107/2017 vp mukaan työnantaja voi maksaa työntekijän työnantajalle tarpeellisen koulutuksen  ja tästä ei synny työntekijälle verotettavaa etua. Työnantaja voi vähentää kulut omassa verotuksessaan. Muutos tulee tuloverolakiin 1.1.2018 alkaen.

”Ehdotettu säännös laajentaisi työnantajan kustantaman koulutuksen verovapautta siten, että se kattaisi myös muun muassa peruskoulutuksen.”

Lisäksi enää ei ole väliä muutenkaan missä muodossa koulutus tapahtuu ja mihin tutkintoon se johtaa tai johtaako mihinkään.

HORJUVA KÄYTÄNTÖ TÄHÄN ASTI

Tähän tapaan on voinut tehdä tähänkin saakka, mutta mikä on katsottu tarpeelliseksi työnantajalle (ammattitaidon lisääntyminen) ja mikä taas on katsottu tulevan pelkästään työntekijän hyväksi ja eduksi (perustutkinto) on ollut tulkinnanvaraista.

Joskus kymmenien tuhansien eurojen MBA-koulutukset on katsottu tarpeellisiksi, joskus taas ei.  Nyt on tarkoitus poistaa tämä tulkinnanvaraisuuus. Tuloverolaki on alkuaan hyvinkin tiukka, kaikki mahdolliset rahanarvoiset etuudet (koulutukset) ovat verollepantavia.

TYÖTTÖMÄT

Työttömät tarvitsisivat koulutusta tai ainakin useimmat haluavat sitä työllistyäkseen, mutta heillä on edelleen sama tilanne kuin työllisilläkin on ollut tähän asti.

Säännökset ovat epäselviä, mikä koulutus on sallittua tai mikä ei. Heillä on lisäksi käänteiset riskit verrattuna työntekijöihin. Omavaltaiset (silti järkevät ja perustellut) koulutukset ovat voineet tehdä yllättäviäkin veroseuraamuksia työntekijöille, työttömän omavaltainen kouluttautuminen taas voi peruuttaa tulot kokonaan.

 

 

Ingen brådska med fusion

Ingen brådska med fusion, publicerat i Syd-Österbotten fredag 28.10.2017
(suomeksi jäljempänä: Ei kiirettä kuntaliitoksella)

Uppdateringar 05.12.2017:
1_ ”Vasabon Minna Nikander har valts till ny stadsdirektör i Kaskö”. Hon började 01.12.2017 – lycka till med en ny tjänst!!
2_ Fusionsförhandlingar med  Kaskö och Närpes ska uppenbarligen börja snabbt:
”Närpes inleder fusionsförhandlingar med Kaskö” (yle svenska)

Syd-Österbotten fredag 28.10.2017

INGEN BRÅDSKA MED FUSION I KASKÖ

Om man talar om ekonomi, så måste man använda siffror. Inte så många, men så manga, att alla förstår verkligheten.

Kommunerna och deras beslutsfattare (bara) talar om sammanslagningar utan siffror och annan argumentation. Fusionen är det sista och största beslutet I kommunens historia.  Man måste kalkylera och kalkyrera allting, tänka och en gång till och på förhand.

Efter social- och hälsövårdsreformen 2020 Kaskö har bara tre miljoner euro I nettoutgifer för grundskolan, dagis,  byggnadstillsyn och trafikleder. I dag har Kaskö kostnader på cirka nio miljoner. Närpes siffror är nu: 54 miljoner, år 2020: 24 miljoner. Till exempel de krävande och svärförutsbära specialsjukvårdkostnaderna är historia om två åren.

Men reformens tråkiga sida är att man måste börja tänka på hur många anställda (alla) kommuner ha efter vårdreformen. Minskningen gäller också förvaltningen. En fusion påskyndar den här saken. Samarbertsförhandlingarna måste fortsätta och de nya måste sättas I gang i alla fall. Staten ska ta över hälften av kommunernas makten och pengar.

Alla kommunera belutsfattare måste börja anpassa till den saken. Det skulle ha varit artig mot den nya stadsdirektören om stadstryrelsen hade väntat med fusiondiskurssionerna. Om kommunen vill ha en bra direktör, måste besluttsfattarna lyssna på personer som tänker i nya banor och har åsikter. Kännedom om samhället i sin helhet och medmänsklighet är också dyrbara egenskaper I förändringssituationerna.

Men det bästa instrumentet att planera stora saker är att lyssna på vanliga invånare. Jag menar inte dyra folkomröstingar (kommunlagen 410/2015, § 24 och § 25), men jag vill se en klok och intelligent debatt. Invånarna I Kaskö har förmågan att göra det och beslutsfattarna måste höra dem i tid.

Rafael Hellsten
sökande till stadsdirektörtjänsten i Kaskö