Arkistot kuukauden mukaan: tammikuu 2018

KASKINEN: KUNTALIITOS VIE PUOLUEET

24.01.2018 (julkaistu Suupohjan sanomissa 24.01.2018)

KASKINEN: KUNTALIITOS VIE PUOLUEET

Kevään 2017 kuntavaaleissa Närpiön valtuustoon valittiin 35 valtuutettua, 32 RKP:stä ja 3 SDP:stä. Kaskisten vaaleissa vähintään yhden paikan saivat useat puolueet: RKP(5), SDP(5), PS(2), KOK(2), VAS(2), VIHR(1).

Jos ”muut” Kaskisten pienemmät puolueet (PS, KOK, VAS, VIHR) aikovat saada edes yhden edustajan tulevaan (mahdollisesti) yhdistetyn kunnan valtuustoon, nykyiset äänimäärät pitää suunnilleen tuplata eli ilman liittoutumista se ei onnistu.

Jos Kaskisten ”muut puolueet” PS, KOK, VAS, VIHR tekevät vaaliliiton, silloinkin voi olla jaossa vain pari paikkaa. Tilanne voi parantua, jos Närpiön KD ja Vihreät tulevat mukaan.

Jos taas Kaskisten kaikki puolueet ja ehdokkaat tekisivät ison Kaskisen puolesta- vaaliliiton, ”epäpyhän allianssin”, silloin sellainen yhteenliittymä voisi saada viisi paikkaa. Joka tapauksessa puolueiden lukumäärä yhteisessä valtuustossa tulee vähenemään RKP:n (ja SDP:n) ja Närpiön asukasluvun ( 9 000 as) ylivoiman vuoksi.

Kaskinen on ollut tähän asti harvinaisuus Pohjanmaan vaalipiirissä. Kaupungissa on saanut kannatusta useampi puolue kuin muissa vaalipiirin kunnissa. Suurin osa muista kunnista  on  keskustapuolueen tai RKP:n enemmistökuntia -yhtaikaa niillä ei ole kyllä kannatusta (kuin vesi ja öljy). Äänestäjät valitsevat toki vapaasti puolueensa ja valtuustonsa, mutta liiallinen yhden ylivalta ei välttämättä ole hyväksi – pitäisi olla vaihtoehtoja ja kilpailua.

Närpiö sinänsä lienee hyvä paikka, koska sen nykyisistä asukkaista lähes 70 prosenttia on syntynytkin siellä (Suomen pysyvin asujaimisto). Ei ole ollut tarvetta lähteä hyvästä paikasta. Kaskisiin taas ollaan tultu ja sieltä on lähdetty, sen ”pysymisprosentti” on vain noin 30 %, mutta ehkä mukana on tullut joskus uusia ajatuksiakin.

Rafael Hellsten

Hämeenlinna, Tavastehus

****************************************

Suupohjan sanomat 24.01.2018


Paikkakunnalla asuvat: Tilastokeskus Stat.fi
Tietokannat> StatFin > Väestö > Väestörakenne

Kuntien valtuustojen kokoonpano:
Tietokannat > StatFin > Vaalit > Kunnallisvaalit > 5. Kunnallisvaalit 2017 – vaalitulos, äänestäminen > 5.4. Puolueiden äänimäärät ja äänestysprosentti sekä valittujen lukumäärä kunnittain kuntavaaleissa 2017 ja muutos edellisiin vaaleihin verrattuna

 

Euroopan unioni ja meidän (eläke)verotus

22.01.2018

Euroopan unioni ja meidän verotus

Euroopan unioni voi puuttua meidän verolainsäädäntöön vain jonkin
verran. Palkan- ja eläkkeensaajien verotus saa olla niin löysää tai tiukkaa kuin meillä halutaan. Toisaalta arvonlisäverotus (ALV, VAT) on pakollinen koko Euroopassa.
PAITSI: Komissio (se kaiken pomo EU:ssa) on lähettänyt Suomelle paimenkirjeen osittain/kokonaan ulkomailla asuvien palkan verotuksesta (tarkemmin alla).

ARVONLISÄVEROTUS KAIKILLA

Toisaalta arvonlisäverotus  (ALV) oli jo ennen meidän liittymistämme (1995) laitettu Unionin jäsenmaissa samaan muottiin. Meidän piti liittymisemme vuoksi korjata lisää arvonlisäverolakia ja viilata muitakin verolakeja yhteensopiviksi.

PROSENTEISTA MÄÄRÄÄMINEN

Ihmisten henkilökohtaiset (palkka)tulot ja osin yhtiöidenkin (liike)tulot ja niiden
verotus ovat siis kunkin maan oman lainsäädännön vallassa. Unioni ei puutu eikä toistaiseksi voi puuttua ihmisten verotusprosentteihin (palkat, eläkkeet, eräät etuudet, vuokratulot). Arvonlisäverotuksen (ALV, VAT) prosentit saamme määrätä itse – kunhan itse järjestelmä on olemassa.

VALITUKSIEN MAHDOLLISUUS

Aina voi kuitenkin yrittää valittaa veroista jopa Euroopan tuomioistuimeen saakka: ”EU-lait”, ihmisoikeussopimukset, EU:n perusoikeuskirja antavat mahdollisuuden kokeilla valitusta. Toisaalta ne ovat välillä tarpeen todellisessa syrjinnässä: liian pitkät oikeudenkäynnit, ihmisten perusoikeudet.

ERÄS VALITUS – ISOMMAT TULOT – ISOMMAT VEROT

Suurempituloisten eläkkeiden lisäverosta (”raippavero”) on valitettu (KHO 2016:180) ja se valitus teki kierroksen myös Euroopan tuomioistuimessa lausunnolla. Tämä hieman kovennettu isompien eläketulojen verotus katsottiin Suomen omaksi asiaksi. Isompia tuloja voi verottaa vähän enemmänkin, se on ihan yleinen verotusperiaate (veronmaksukyky).

Tämän olisi voinut todeta kyllä jo ekan vuoden vero-oikeuden opiskelijakin, mutta matkan varrella päätöksen on pitänyt laittaa tekstiä, niin että pääasia häviää.

******************

Rafael Hellsten: Euroopan unionin historiaa ja päätöksiä

KHO 2016:180, Korkein hallinto-oikeus, päätös 180 vuonna 2016, Korkein verotusasioista (siis valituksista) päättävä tuomioistuin Suomessa, tosin Euroopan tuomioistuin (EUT) on kuitenkin tämänkin yläpuolella  KHO 2016, ja voi ainakin pyydettäessä ”ohjata” KHO:ta.

”EU-lait” Euroopaoikeudessa ei ole varsinaista lakikirjaa, se vain syntyy pikkuhiljaa valituksista Euroopan unionin tuomioistuimeen (EUT) ja sen ratkaisuista. Toki suuremmat asiat, kuten koko Unionin voimassaolo on tiivistetty muutamaan sataan lyhyehköön pykälään ja edellämainittu arvonlisävero on oma Eu-lakinsa,, direktiivi.

”Huomautus” Euroopan komissiolta tuli Suomelle virallinen huomautus (Komissio, kirje 26.3.2012 SG-Greffe(2012)D/5239) koskien rajoitetusti verovelvollisen ansiotulon verotuksen lainsäädäntöä. Siitä Suomen hallitus teki esityksen HE 80/2013 vp. Suomesta tuloja saavan ulkomaalaisen ja tavallisen veronmaksajan verotuskohtelusta on kyse. Tämänkaltaisia oikeusjuttuja on käsitelty jo yli kymmenen vuotta Euroopan unionin tuomioistuimessa, joten veromuutokset vaikuttavat melko hitailta.

Yksipuoluejärjestelmä Pohjanmaan kunnissa

18.01.2018

Pohjanmaa tarkoittaa tässä kaikkia kolmea virallista maakuntaa, jotka ovat Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa

KESKUSTAPUOLUE JA RKP JAKAVAT VALTA-ASEMAN POHJANMAALLA

Puolueiden valtasuhteet eri kuntien valtuustoissa vaihtelevat suuresti. Toisaalta merkittävimmät puolueet ovat mukana lähes jokaisessa kunnassa, mutta RKP:n ja Keskustan hegemonia on tietyillä alueilla ylivoimaista – ja toisilleen vastakkaista.

Yksipuolue_kunnat_2017_JPG_kaksi
Osuus tarkoittaa prosenttiosuutta valtuuston paikoista. Tulos tarkoittaa asukaskohtaista vuosien 2015-2016 alijäämää tai ylijäämää.

Taulukossa on ne kunnat, joissa jollakin puolueella on mahdollisimman suuri enemmistö kunnanvaltuustojen paikoista eli RKP ja Keskusta Pohjanmaan eri maakunnissa. RKP on saanut Pohjanmaalla kaikki paikat Korsnäsin valtuustosta (100 %). SDP menetti siellä ainoan paikkansa kevään 2017 vaaleissa. Yksipuoluejärjestelmä on RKP:n ja Keskustan hallussa. Se vallitsee Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjoisempi osa maakuntaa on keskustan hallussa.

Toisaalta Ruuhka-Suomessa on vallalla monipuoluejärjestelmä. Esimerkiksi Jyväskylässä on vihreillä enemmistö (14 paikkaa, paikoista 21 %), mutta se on niukka ja pieni, muut puolueet tulevat yhden paikan välein seuraavina SDP (13), KOK(12), KESK(11), sitten VAS(7), PS(5), KD(4) ja piraattipuoluekin on saanut yhden paikan.

Yksipuolue_kunnat_pienet_2017_JPG_kaksi

Keskustapuolue on saanut paikkoja lähes jokaisessa kunnassa. On vain 15 kuntaa, joissa keskustalla ei ole paikkoja valtuustossa. Ne ovat kaikki kuntia, joissa on RKP:n enemmistö, joten kahden hegemoniapuolueen välinen ”taistelu” tuntuu kovalta, paikat otetaan täysin ja toiselle ei jätetä yhtään. RKP:llä ei ole paikkoja kuin 41 kunnassa, mutta kuten todettu sitä ennemmän kerralla.

untien_esiintyminen_valtuustoissa_2017

Taulukossa esimerkiksi luku 15 keskustapuolueen kohdalla tarkoittaa, että vain 15 kunnassa puolue on jäänyt kokonaan ilman paikkoja valtuustossa.

RKP on siis suurten valtaenemmistöjen puolue, mutta Ruuhka-Suomen seuduilla puolueella on myös yhden paikan valtuustoja Tampereella, Kotkassa, Tuusulassa, Lohjalla, Kaarinassa, Raisiossa ja Vihdissä.

Jos jokin puolue on ylivoimaisessa asemassa kunnassa, se ei siis merkitse taloudenpidon kannalta, mutta olisiko sillä merkitystä henkisen ilmapiirin kannalta. Puoluepolitiikan merkitys on vähenemässä (paitsi poliitikoille), mutta muuttaako keskustaseudulla kasvanut (suomenkielinen) mielellään RKP:n hallitsemaan kuntaan