Arkistot kuukauden mukaan: kesäkuu 2021

Kesäinen kiitos!

14.06.2021

Juhannusruusut ovat vasta tulollaan, 14.06.2021

NYT
on aika kiittää.
Siis kesäisen mukava kiitos
luottamuksesta hämeenlinnalaisille,
ja hyvää juhannusta!

Tietoa tarvitaan, edelleen!

Rafael Hellsten

(13.06.2021, 98 ääntä)

Sireenit ovat jo kukassa ja mikä tuoksu! (14.06.2021)

LIIKE NYT HÄMEENLINNASSA 2021 alkaen

04.06.2021

LIIKE NYT HÄMEENLINNNASSA

Liike Nyt on pari vuotta vanha puolue, jonka Hjallis Harkimo on perustanut. Yksi periaatteemme on, että kuuntelemme ajatuksia ja ehdotuksia myös muilta puolueilta. Yrittäjyys, toisista huolehtiminen ja yksilön arvostaminen (muiden mielipiteet) ovat joitakin arvojamme.

HYSSYTTELY-HÄMEENLINNAA EI ENÄÄ OLE

Olen tarkastellut Hämeen Sanomien ja Kaupunkiuutisten kirjoituksia jo muutaman vuoden. Näyttää siltä, että tällä ehdokaskierroksella alkaa olla hyssyttely-hämeenlinnan aika ohitse: moni ehdokas esittää kriittisiä mielipiteitä –ja omalla nimellään.

MITEN VOI VAIETA?

Olen kirjoitellut Hämeen Sanomien ja Kaupunkiuutisten mielipidepalstoille (lisäksi på svenska till Vasabladet, Hufvudstadsbladet, Sydin). Olen koettanut nostaa esiin varsinkin sitä, että kokeneetkaan päättäjät (jopa 12 kautta valtuustoissa) eivät osaa sanoa oikeastaan mitään. Olen myös nostanut esiin muiden hyviä avauksia.

IRMA TAAVELA (Sdp.) Kaupunkiuutiset 08.05.2021 Viimeksi Kaupunkiuutisissa (KU 08.05.2021) kehuin SDP:n Irma Taavelaa, Hän oli kirjoittanut ja pohtinut valtuutetun todellista valtaa (KU 08.05.2021). Tätä ei oikeastaan kukaan ole tehnyt, vaikka tosiaan joillakin olisi 10 – 12 kauden perusteella jo tietoakin.

PEKKA ARVIO (Kok.) Keski-Häme 03.06.2021 Arvostan myös Kokoomuksen Pekka Arvion kirjoitusta 3.6.2021 Keski-Hämeessä. Hän oli 3 kautta Lammin valtuustossa ja nyt Hämeenlinnassa kolme kautta. Ei ole enää ehdokkaana. Hän arvostelee valtuuston kokouskäytäntöjä sekä myös välillä liian perusteellisia ja pitkiä selvityksiä.  Siis esittää rakentavaa kritiikkiä koko systeemistä. Valitettavasti usein politisoituneessa Hämeenlinnassa pienenkin kritiikin esittäjä on heti kapinallinen ”persu”.

KAROLIINA FRANK (Kok.) Hämeen Sanomat kevät 2021 Keväämmällä oli kokoomusehdokas Karoliina Frankin kirjoitus, jossa hän kritisoi Hämeen liiton maakuntajohtajan Anna-Mari Ahosen loman ajankohtaa. Siis kokoomuksen ehdokas kritisoi ainakin jonkinlaisen kokoomustaustan omaavaa? Eikö se ole ihan laillista, mutta saattaa olla, että joidenkin vanhoillisten mielestä se ei olisi sopivaa.

KIMMO KAUTIO (Ps.) Kaupunkiuutiset 30.12.2020 Kimmo Kautio kirjoittaa Kaupunkiuutisissa (KU 30.12.202) siitä, että Hämeenlinnan kaupungissa on korkeasti koulutettua osaajia vähän joka alalla. Eikös tämä ole ihan positiivinen näkökulma?  Miten muka ”persu” aina vastustaa eikä esitä vaihtoehtoja? Kimmo esittää nimittäin, että koska väki on hyvin koulutettuja heitä ja heidän asiantuntemustaan pitäisi myös käyttää mieluummin (tai siis pyrkiä siihen)  kuin ulkopuolisia konsultteja.

HEIKKI KOSKELA (Kesk.)  Kaupunkiuutiset 31.03.2021 Heikki Koskela (Kesk,) otti kantaa Kaupunkiuutisissa (KU 31.03.2021) ikääntyvän väestön tulomuuttoon Hämeenlinnaan. Olin kirjoittanut (KU 27.03.2021), kuinka yli 55-vuotiaat ovat vuosikymmeniä muuttaneet mielellään Hämeenlinnaan (joka vuosi noin + 100-200 muuttovoittoa ihan ilman markkinointia). Heikki kirjoitti ja lisäsi hyvin, kuinka tuo ikäryhmä ei tarvitse päiväkoteja eikä kouluja, mutta tuo kulutuspanosta mukanaan (ja verotuloja). Koska on jo luonnostaan vetoa, sitä voisi helposti lisätäkin.

KIRSI LEHTO (Kok.) Kaupunkiuutiset 10.04.2021, Laki ei takaa eettisyyttä

Kokoomusehdokas Kirsi Lehto esittää melkeinpä tärkeimmän ajatuksen kunnallisesta päätöksenteosta. Hän lainaa seuraavaa ohjetta: ”On välttämätöntä toimia aina lain mukaan, mutta yhtä oleellista on, miltä asia näyttää kuntalaisille ja muille kaupungista ulospäin.” ”Ei siis riitä, että toimii lain mukaan, vaan on toimittava myös eettisesti oikein.”

Siis, jos esimerkiksi todetaan, että strategiajohtaja Markku Rimpelä ei ole tehnyt mitään laitonta eikä ole ollut jäävi päätöksissään, niin ei se auttaa siihen, että kaupunkilaiset ja isommat mediat ovat jo uutisoineet kaikesta häneen liittyvästä asiasta vähemmän mukavasti. Miltä näytti, kun salailtiin asian tiimoilta salaamista ja siinä(kin) epäonnistuttiin?

Minäkin otin tätä asiaa esille jo vuoden 2020 tammikuussa, tosin hiukan värikkäämmin sanakääntein, silloinkin varmaan vanhoillisemmat ottivat nokkiinsa, ehkä Kirsikin järkyttää joitakin, koska hän kirjoittaa harvinaisen selkeästi ja ytimekkäästi.

LASSI VALKAMA (sd.) Hämeen Sanomat 27.05.2021 Lassi Valkama kirjoitti selkeäsi Hämeen Sanomissa, kuinka työllisyyspalveluiden ottaminen kaupungille ei ole ehkä aivan onnistunut. Hänen mukaansa on ilmennyt kiistaa työvoimahallinnon ja kaupungin välillä, sehän tietysti voi haitata itse toimintaa eli työllistämistä.

KAUPUNKIIN EI VAIKUTA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN SAKKOMAKSUT

Minä myös kritisoin tätä kaupungin työllistämishanketta alkuvuodesta Hämeen Sanomien kirjoituksessani, koska epäilen, että ainakaan pitkäaikaistyöttömiin tämä(kään) ei auta, auttaako valitettavasti mikään? Lisäksi useimmat kunnat ja kaupungit saavat verotuloina työttömiltä enemmän kuin niiden pitkäaikaistyöttömien sakkomaksut ovat. Siis ne sakkomaksut eivät ole todellisia rangaistuksia.

KANNATETTAVIA AVAUKSIA ON MONILLA

Hyviä ja kannatettavia ajatuksia ja avauksia on ollut paljon muitakin. Varsinkin Vihreiden (Satu Heinonen), KD:n ja Vasemmistoliiton kirjoituksista on jäänyt mieleen inhimillinen näkökulma, joka on paljon hävinnyt kaupungissa erityisesti sosiaalipuolen hallinnossa. Yleensäkään kaupungin hallinnosta ei saa mitään vastauksia, paitsi juridista selittelyä. Kohta väistyvä ”vaikeneva kaupunginjohtaja” oli ehkä esikuva koko hallinnolle. Niin, siitähän oli jo tuolla aikaisemmin.

Menestystä kaikille omilla aivoillaan ajatteleville ehdokkaille kaikista puolueista ! 

Suomen lipun päivä,Hämeenlinna ArmasLauniksen-Seminaarinkadun kulma, isänmaallista: lippu, sinitaivas, koivun lehtiä 04.06.2021

04.06.2021

08.06.2021

KOULUTETTUJEN NUORTEN TULEVAISUUS

Koululaiset ja lapset ja heidän huoltajat, kasvattajat ja opettajat ovat tehneet poikkeusoloissa huomattavan työn. Sitä on syytä muistaa, mutta erityisesti pohdin koulutettujen nuorten tulevaisuutta. Meillä on HAMK, josta tulee hyvin koulutettuja nuoria, mutta onko paikallinen ja seudullinen yrityskulttuuri sellainen vanhoillinen, että nuorten on lähdettävä isompiin kaupunkeihin ja ehkä ulkomaille. Onko siis HAMK:n koulutetut nuoret liian osaavia Kanta-Hämeen bulkkiyrityksiin vai ovatko ne bulkkiyrityksiä? Seudullinen elinkeinoelämä ei ole kovin aktiivisesti itseään esitellyt, paitsi jokin juttu ollut muka työvoimapulasta. Sekin on jäänyt täsmentämättä, että millä alalla ja kuinka paljon?

YRITTÄJYYS

Nyt muutamana viime päivänä on ollut pari kirjoitusta Hämeen Sanomissa, joiden ansiosta olen miettinyt, että onko Hämeenlinnan valtuustossa toimivien (joidenkin) puolueiden yrittäjäsiivet sellaisia, jotka eivät kovin mielellään haluaisi tänne muita yrittäjiä kilpailemaan. Hämeenlinnahan ei saanut hyvää sijoitusta EK-kuntarankingissa tänä keväänä.

KULTTUURI

Kantolan tapahtumapuistossa on ollut muutama konsertti ja tänä kesänäkin tapahtumia. Hyvä niin. Miksi kuitenkin tapahtumapuiston pääidea eli rokkikonsertit piti ulkoistaa suurelle kansainväliselle toimijalle, joka ei ajattele paikkakunnan etua millään tavalla? Ja eikö nykyään isoimmat rokkistarat tee omat aikataulunsakin siten, että ei edes Pohjoismaat sovi niihin. Tapahtumapuiston panostuksella olisi voitu toteuttaa yksittäisiä monen eri lajin konsertteja ja ilman riippuvuutta monista eri toimijoista. Miksi ilmainen jokavuotinen Ämy-konsertti loppui? Onko kaupungin säännöstö sellainen, että katusoittajat eivät voi esiintyä (normaaliaikanakaan).

AUTOKAUPPA, MIHIN UNOHTUI KAMUX?

Se suuri pohjoismainen autokauppa (SCC), joka ei toteutunut ja ei nyt sittenkään kaupungin rahaa niin hirveästi syönyt vei kuitenkin mainetta. Oikeustoimet jatkuvat kalliisti yhteiskunnan kustannuksella. Eikö kukaan muistanut SCC-huumassa Kamux-autoliikettä, yksittäinen yritys Hämeenlinnassa, joka on kasvanut huimasti. Miksi pitää olla valtavia hankkeita, jotta ne saavat kaupungin tuen?

REVYY AUTOKAUPASTA PALAUTTAISI MAINEEN

Jos SCC;n vuoksi meni mainetta, niin viestintäoppien mukaan siitä pitänyt (olisi voinut) tehdä menestysrevyyn, ”Kun Rintalan Markku autokaupan perusti” Nimi mukailtu kotimaisen elokuvan nimestä: ”Kun Hunttalan Matti Suomen osti”, 1984. Siinähän huijari aloittaa pikkupaikkakunnalla toiminnan ja ujuttautumisen antamalla ensin pelipaidat paikalliselle urheiluseuralle. Siis huumorintaju puuttuu Hämeenlinnan päättäjiltä, tällaisella revyyllä olisi korvattu mainehaitta. Lähes jokaisella paikka kunnalla on oma ”SCC”, mutta harvoin näin isoa.

IKÄIHMISTEN SUOSIMA HÄMEENLINNA

Vuosikymmeniä Hämeenlinna on saanut muuttovoittoa yli 55-vuotiasta noin 100 -200 vuosittain ja on ollut lähes Suomen suosituin tässä ”lajissa”. Se on hienoa, mutta millään tavalla sitä ei ole tuettu eikä otettu positiivisesti kaupungin taholta huomioon. Sehän on jo olemassa oleva voimavara, jota pitäisi vaalia. On vanha viisaus, että pitää ainakin joskus tyytyä siihen, mitä on, eikä tavoitella mahdottomia. Tästä on jo edelläkin kirjoitettu.

MUUT EHDOKKAAT LIIKE NYT: HÄMEENLINNA

Hämeenlinnassa ei myös kaksi muuta ehdokosta, Arvo Haapanen ja Markku Kukkohovi, heidän tietojaan on Liike Nyt sivustolla: Liikenyt.fi/ehdokkaat

Aidosti uudet valtuutetut, Hämeenlinnan kuntavaaleissa 2017

Kevätpuro virtaa Hämeenlinnassa, Hirsimäen metsässä, 27.04.2021

01.05.2021

AIVAN UUDET VALITUT KUNTAVAALEISSA 2017 HÄMEENLINNASSA

Jäljempänä taulukossa on vuonna 2017 Hämeenlinnan valtuustoon valitut valtuutetut, jotka eivät ole olleet aikaisemmin edes ehdokkaina. Siis ne, jotka ovat todella ensimmäisellä yrittämisellä päässeet valtuustoon. Yleinen prosenttijakauma kuntien valtuustoissa: 40 % valituista on ensikertalaisia ja loput useamman kauden valtuutettuja.

Yhden kerran valtuutettuja oli ennen vähän alle 40 %

Hämeenlinnassa on ollut noin 40 prosenttia valtuutetuista ennen vain yhden kauden. He eivät ole asettuneet edes uudelleen ehdolle. Näin on ollut siis ennen, mutta nykyisestä 2017 valitusta valtuustossa asettuvat kaikki 1. ja 2. kerran ja 4. kerran valtuutetut ehdolle paria lukuun ottamatta. Kolmannen kauden valtuutetuista, joita on 9 kpl, asettuu vielä ehdolle neljä. Ehdokkaita on kuulemma vaikea saada, mutta eipä nyt kerran valituilla ole toisaalta kiire poiskaan, kun ovat kerran paikkansa saaneet. Käytännössä ehdolle asettuva valtuutettu ei ”tipu”, vaan uusii aina paikkansa, joskus jäädään varasijalle.

Valtuustoista ei siis ”tiputa” kuten eduskunnasta, jonne edustajat eivät saa aina uusittua paikkaansa. Jos tämä sääntö pätee edelleen, uudessa 2021 valittavassa valtuustossa ei ole kuin 14 paikkaa tarjolla uusille ja niistäkin osa mennee hiukan aikaisemmin olleille. Aidosti uudet ehdokkaat, noin 200 kappaletta, hakevat noin 10 paikkaa, on siinä kilpailua. Tätä ei varmaan huomattu kertoa, kun puolueet hakivat ehdokkaita.

Useakaan yrittäminen ei takaa tulosta

Toisaalta monet yrittävät valtuustoon kolme, neljäkin kertaa, mutta pääsääntö on, että jos ei ensimmäisellä kerralla pääse vähintään varalle, ei ole enää mahdollisuuksia myöhemminkään. Kun kerran jää rannalle, siitä voi tulla jonkinlainen stigma joko äänestäjille tai ehdokkaalle? Pari poikkeusta toki Hämeenlinnassa on tästä säännöstä. Kova yrittäminen toimii eduskuntavaaleissa, mutta kuntavaaleissa kannatus tulee heti, jos on tullakseen.

Hämeenlinnan valtuusto 2017, uudet valtuutetut 10-2 kpl

Taulukossa on siis sellaiset vuoden 2017 vaaleissa valitut, jotka eivät ole olleet Hämeenlinnassa ennen edes ehdolla. Kauniston Timo on ollut Hämeen Sanomien (10.04.2017) mukaan ollut valtuustossa Loimaalla ja Laitilassa. Mikkolan Matti on ollut saman lähteen mukaan Rengossa Keskustan edustajana. Hän siirtyi tämän vuoden (2021) alussa Hämeenlinnassa Perusuomalaisista Kokoomuksen ryhmään. Lintulan Ville (KOK) jätti valtuustokauden kesken vedoten työkiireisiin. Oikeastaan aivan aidosti uusia, ensikertalaisia jää vain siis 8 ja oikeastaan lopulta 7 vuonna 2017 valittuun Hämeenlinnan kaupunginvaltuustoon.

Äänikynnykset ehdokkaille ja puolueelle

Kuvajan, Lintulan, Viitasen ja Lehdon äänimäärät olivat hyvät ensikertalaiselle. Valintakynnys Hämeenlinnassa ehdokkaalle on isommilla puolueilla suunnilleen 150, Kokoomuksella hieman enemmän, muilla (VAS, KD, VIHR) noin 200 (nyt tosin Jussilan Veera pääsi 151 äänellä).

Nämä neljä ovat ehdolla myös nyt tulevissa vaaleissa 2021. Puolueen valintakynnys on noin 600 ääntä. Eli, jos RKP (ruotsalainen kansanpuolue) olisi vaaleissa Hämeenlinnassa ilman vaaliliittoa Kokoomuksen kanssa, se olisi tarvinnut yhteensä noin 600 ääntä, jotta olisi saanut yhden ehdokkaan valtuustoon.

Vuoden 2012 vaaleissa valintakynnys oli ehdokkaille noin reilu sata ääntä isommissa puolueissa ja muilla noin 50 ääntä enemmän. Vuonna 2012 perusuomalaisia pääsi valtuustoon alle sadan äänimäärillä. Puolueella oli pari isoa ääniharavaa, jotka taas mahdollistivat pääsyn muille pienelläkin äänimäärällä. Äänikynnys nousi, kun valtuuston kokoa pienennettiin 59:stä 51:een. Kokoomuksella ei ole yli 1 000 ääntä saavia (kerran: Jari Koskinen, 2008, 1 122) niin paljon kuin perussuomalaisilla tai SDP:llä. Silloin henkilökohtainen äänikynnyskin on Kokoomuksella hieman korkeampi.

01.05.2021

HÄMEENLINNA KUNTAVAALIT 13.06.2021/ Rafael Hellsten, Liike Nyt

Kuntavaaliehdokas on keskimmäisenä, Kaneli-kissa ei ole ehdolla.

Kaneli-kissa ei ole siis ehdolla, mutta kannustaa kyllä.

01.06.2021

TIETOA TARVITAAN

Posti: kommentti_hellsten.fi Testaa taitosi kuntavisassa

ONKO OPITTU MENNEISTÄ?

Hämeenlinnassa päättyy kohta taas yksi valtuustokausi. Kaupungin rahat eivät riittäneet menoihin, vaan tehtiin alijäämää. Alijäämät korvattiin kuitenkin vuonna 2020 valtiolta saaduilla rahoilla.

Jatketaanko samoin tulevaisuudessa? Entä miksi menot ovat liian suuret vai miksi tulot eivät riitä? Entä Sote, miksei siitä kerrota, ainakin kaupungin menot puolittuvat, mutta myös tulot. Miksi  nykyvaltuutetut eivät kerro esimerkiksi, että meneekö kaupungin päätösvalta alueella oleviin terveysasemiin?

Eikö olekin selkeitä kysymyksiä?

MIKSI EI KERROTA SYITÄ?

En syytä ketään huonosta kaupungin taloudesta, mutta siitä syytän, että sitä ei nosteta tarpeeksi esille. Ei se ole häpeä, jos kerta kaikkiaan vaikka sote-menot ovat yllättävät ja suuret – sitten on niin, mutta se on häpeä, että sitä ei selvitetä, siitä ei kerrota ja sitä ei analysoida. Luotetaan vain valtion apuun ja rahastokikkailuihin.

MITÄ MINÄ TIEDÄN?

En ole ollut missään valtuustossa aikaisemmin. Olen asunut lukuisilla erikokoisilla paikkakunnilla, minulla on siis laaja näkemys asioihin. Tietoa ja kokemusta saa muutenkin kuin valtuustoissa istumalla, esimerkiksi opiskelemalla julkisoikeutta ja tilastotiedettä. Eikös jokin tietojohtajuus ole päivän sana?

Tämän tiedän: Kanta-Hämeessä ovat vuodesta 2014 asukkaat  vähentyneet noin 5 000:lla, vaikka Kasvukäytävä- ja muita projekteja on ollut. Lasten määrä on vähentynyt Hämeenlinnassa noin 300:lla nyt kahtena vuotena 2019-2020, vaikka on ollut jokin Lapsiystävällisyysprojekti. Hämeenlinnassa ovat yritykset ja työlliset vähentyneet, mutta siitä ei koskaan raportoida. Sehän on tieteellisesti sanottuna taloudellisen huoltosuhteen huononemista ja olisihan siinä kaupungin strategiaan ainakin hieno sana.

En minä näihin asioihin mainosta tietäväni ratkaisua, mutta tiedostan ongelmat ja ainakin minä ymmärrän, että jos tuloja ei ole näköpiirissä, niin menoja on pienennettävä. Mutta ei mikään estä sopivankokoisia investointeja tekemästä ja varsinkin pieniä.

MIKSI MINÄ VALTUUSTOON?

Meillä ja monessa muussa valtuustossa on jopa 10 kautta olleita veteraaneja. Minusta vain on huvittavaa, että mitä kauemmin ollaan (kuntien)  luottamushenkilönä, sen vähemmän on sanottavaa. Onkin sanottu, että menestyvä poliitikko tarvitsee sekä hyvän ohjelman (agendan, osaamisen jollain alueella) että taidon kommunikoida yleisön eli äänestäjien kanssa. No, nyt sitten kuntapoliitikoilta puuttuu jompikumpi taito, muuten he olisivat pitemmällä politiikassa. Joskus tuntuu, että heiltä puuttuu jopa molemmat.

LUPAUS

Kuten edellä kerroin ei minulla ole muuta ohjelmaa, kuin että tasokkaalla varsinkin toisen asteen koulutuksella on vetovoimaa, (pien)yrittäjien huomaavaisella kohtelulla ja myös lapsiperheiden huomaavaisella kohtelulla  on merkitystä ja yleensä menojen analysoinnilla. Niin, se lupaus. Lupaan hallita ainakin sen toisen poliitikon osaamisalueen: olen jaksanut nostaa asioita esille rakentavan krittisesti jo pitkään mielipidekirjoituksissani ja jos olisin valtuustossa, voisin kertoa niistä enemmänkin – ja selkokielellä.

NYT on aika äänestää (Rafael) Hellsten valtuustoon, 143 numerolla! Posti: kommentti_hellsten.fi