12.07.2021
Kaupunginhallituksen jäsenten äänimenetykset
Vielä hetken (-31.07.2021) toimivan Hämeenlinnan kaupunginhallituksen jäsenet menettivät kevään kuntavaaleissa ääniään yhteensä noin -500. Kuusi suurinta pudottajaa menetti jopa – 1 200 ääntä eli -200/hallituksen jäsen.
Kaksi yhdeksästä ei ollut enää ehdokkaana: Airi Raitaranta (Vihr), Juha Kallioinen (KOK). Eniten kasvatti ääniään Lulu Ranne (PS), 1 201 – 1 837, + 636 ääntä, hieman myös kannatus lisääntyi Satu Aaltosella (SDP), + 43, Timo Viitasella + 25.
Puheenjohtajat menettivät eniten
Suurimmat pudotukset äänimäärissä olivat kaupunginhallituksen puheenjohtajalla Sari Rautiolla (KOK, -499 ääntä, -56 %) ja 1. varapuheenjohtajalla Prabhakaran, Ranjith Kumar (SDP, -318 ääntä, -48,6 %).
Kaikkien äänestäjien määrä väheni noin parilla tuhannella ( 2 000), 31 463 – 29 594, mutta se on vain kuusi (6 %) prosenttia.
KAUPUNGINHALLITUKSEN TEHTÄVÄT
Kuntalain mukaan kunnan(kaupungin)hallitus vastaa monen tehtävän ohessa pääasiassa kunnan tai kaupungin taloudesta. Hämeenlinna teki viime valtuustokaudella suuria alijäämiä.
KOKO HALLITUS SAA TUOMION
Kun johtajat saavat kunniamerkkejä ja tunnustuksia, he yleensä kiittävät koko joukkuetta tai organisaatiota, jota he johtavat. Entä sitten, jos he itse saavat ”moitteita”, kuten nyt, tuskin he (hän) koko joukkuetta haukkuu.
EI SILTI MUUTOKSIA
Kaupunginhallitusta ei muuten voi rangaista huonosti hoidetusta taloudesta, viestinnästä tai juridisesta sekoilusta kuin äänestämällä tai siis jättää äänestämättä sen jäseniä.
Kaupunginhallituksen jäsenet valittiin kuitenkin siis uudelleen tulevaan valtuustoon 2021-2024, ainoastaan Suoranta jäi varalle.
JO VALMIIKSI VALTUUTETTUJEN ÄÄNIMÄÄRIEN MUUTOKSET PUOLUEITTAIN 2021
KOKOOMUS – vaaleissa oli 9 (9/15) jo valtuustossa ollutta ehdokasta
Kokoomuksen moni jo usean kauden valtuutettu luopui ehdokkuudestaan ja jäljelle jäi 9 kpl, joista ainoastaan Ahonen teki positiivisen tuloksen eli kasvatti äänimääräänsä (+ 371 vaaleihin 2017 verrattuna).
Muiden äänimenetykset olivat seuraavat: (Lehkonen -85, Kankaanpää -102, Arvio -125, Tuomi -139, Lintula -171, Kuvaja -202, Rautio -499). Ahonen, Lehkonen, Tuomi, Rautio säilyttivät valtuustopaikkansa. Muut jäivät varasijalle. Itse asiassa Ville Lintula oli vain osan kautta 2017-21 valtuustossa, nyt jäi kokonaan valtuuston ulkopuolelle.
SDP – vaaleissa 2021 oli 13 (13/15) jo valtuustossa ollutta ehdokasta
Demareilla olivat kaikki valtuutetut yhtä lukuun ottamatta uudelleen ehdokkaina eli 13 ehdokasta v. 2021. Heidän tuloksensa verrattuna vuoden 2017 vaaleihin olivat seuraavat: Filatov -483, Ranjith Kumar -318, Myllykangas -285, Nyholm -285, Taavela -213, Einiö -130, Olkinuora -92, Suoranta -46, Laakso -36, Nurminen +10, Viitanen +25,
Aaltonen +43, Laatikainen +148.
PS – vaaleissa 2021 oli 5 (5/6) jo valtuustossa ollutta ehdokasta
Perussuomalaisilla oli 5 ehdokasta edellisestä valtuustosta. Heillä oli äänimenetyksiä seuraavasti: Niemelä (-145), Koivusaari (-132), Lahtinen (-24). Ääniään siis lisäsi Lulu Ranne (+636) ja myös Vesa Mäkinen (+97).
Tauno Lahtinen tippui kokonaan valtuustosta, Koivusaari jäi varalle, muut jatkavat valtuustossa 2021-25.
Perussuomalaiset kokonaisuutena kasvattivat äänimääräänsä ja valtuuston paikkalukua (6-10), mutta jo valmiiden valtuutettujen suoritukset eivät tässäkään puolueessa olleet yhtä lukuun ottamatta kovin vakuuttavia.
JO VALMIIKSI VALTUUTETTUJEN ÄÄNIMÄÄRIEN MUUTOKSET PUOLUEITTAIN 2021, TAULUKKO
| Puolue | Äänet_2017 | ehdokkaat | Äänet_2021 | Äänimuutos_2017_2021 | per_ehdokas | muutos-% | |
| KD | 500 | 2 | 429 | -71 | -36 | -14 | % |
| KESK | 1 029 | 4 | 898 | -131 | -33 | -13 | % |
| KOK | 3 017 | 9 | 2 104 | -913 | -101 | -30 | % |
| PS | 1 912 | 5 | 2 344 | 432 | 86 | 23 | % |
| SDP | 5 138 | 13 | 3 476 | -1 662 | -128 | -32 | % |
| VAS | 224 | 1 | 385 | + 161 | 161 | 72 | % |
| VIHR | 802 | 4 | 962 | + 160 | 40 | 20 | % |
| Yhteensä | 12 622 | 38 | 10 598 | -2 024 | -53 | -16 | % |
Keväällä 2021 olleesta valtuustosta oli siis ehdokkaina 38 valtuutettua vaaleissa. He menettivät yhteensä edelliskerran äänistä noin pari tuhatta (-2 024). Se on noin -16 prosenttia. Yleensä äänien(äänestäjien) määrä laski siis noin -6 %, joten kokoomus- ja demarivaltuutettujen jopa 30 prosentin äänimenetykset ovat huomattavia.
OVATKO ÄÄNESTÄJÄT OIKEASSA?
Useilla jo valtuustossa olevalla ehdokkaalla (25:llä 37 ehdokkaasta) oli äänimäärissään laskuja edellisvaaleihin verrattuna. Ei tällaista epäluottamusta eli äänien vähenemistä ole tapahtunut ennen. Vuoden 2017 vaaleissa ehdokkaina olevien valtuutettujen äänet jopa lisääntyivät + 1 503 ääntä, nyt siis tuli 2021 miinusta – 2 024.
KAPEA MATERIAALI – PERUSMATERIAALIN LAATU?
Puolueiden saamat paikkojen määrät tietenkin lopulta ratkaisevat, mutta nekin ovat hyvin kapean kärjen ansiota: Koskiset (Jari Koskinen Kok 1081 ääntä, Johannes Koskinen SDP 1 162 ääntä), Lulu Ranne PS 1 834 ääntä ja muutama muu. ”Joukkueiden perusmateriaali” on huonontunut, vaikka suurimmat puolueet kehuivat hyvillä ehdokasmäärillä.
Toisaalta ei parane yliarvioida esimerkiksi Kokoomuksen Koskisen merkitystä: ilman hänenkin ääniään Kokoomus olisi menettänyt vain yhden paikan. Jopa perussuomalaiset olisivat saaneet yhden lisäpaikan ilman Lulu Rannettakin. Demareiden Koskisella on parin paikan merkitys.
EI ENÄÄ ÄÄNESTETÄ TAVAN VUOKSI
Onkohan niin, että vaikka äänestämään vaivautuvien äänestäjien määrä vähenee, he tulevat entistä tarkemmiksi?