Aidosti uudet valtuutetut, Hämeenlinnan kuntavaaleissa 2017

Kevätpuro virtaa Hämeenlinnassa, Hirsimäen metsässä, 27.04.2021

01.05.2021

AIVAN UUDET VALITUT KUNTAVAALEISSA 2017 HÄMEENLINNASSA

Jäljempänä taulukossa on vuonna 2017 Hämeenlinnan valtuustoon valitut valtuutetut, jotka eivät ole olleet aikaisemmin edes ehdokkaina. Siis ne, jotka ovat todella ensimmäisellä yrittämisellä päässeet valtuustoon. Yleinen prosenttijakauma kuntien valtuustoissa: 40 % valituista on ensikertalaisia ja loput useamman kauden valtuutettuja.

Yhden kerran valtuutettuja oli ennen vähän alle 40 %

Hämeenlinnassa on ollut noin 40 prosenttia valtuutetuista ennen vain yhden kauden. He eivät ole asettuneet edes uudelleen ehdolle. Näin on ollut siis ennen, mutta nykyisestä 2017 valitusta valtuustossa asettuvat kaikki 1. ja 2. kerran ja 4. kerran valtuutetut ehdolle paria lukuun ottamatta. Kolmannen kauden valtuutetuista, joita on 9 kpl, asettuu vielä ehdolle neljä. Ehdokkaita on kuulemma vaikea saada, mutta eipä nyt kerran valituilla ole toisaalta kiire poiskaan, kun ovat kerran paikkansa saaneet. Käytännössä ehdolle asettuva valtuutettu ei ”tipu”, vaan uusii aina paikkansa, joskus jäädään varasijalle.

Valtuustoista ei siis ”tiputa” kuten eduskunnasta, jonne edustajat eivät saa aina uusittua paikkaansa. Jos tämä sääntö pätee edelleen, uudessa 2021 valittavassa valtuustossa ei ole kuin 14 paikkaa tarjolla uusille ja niistäkin osa mennee hiukan aikaisemmin olleille. Aidosti uudet ehdokkaat, noin 200 kappaletta, hakevat noin 10 paikkaa, on siinä kilpailua. Tätä ei varmaan huomattu kertoa, kun puolueet hakivat ehdokkaita.

Useakaan yrittäminen ei takaa tulosta

Toisaalta monet yrittävät valtuustoon kolme, neljäkin kertaa, mutta pääsääntö on, että jos ei ensimmäisellä kerralla pääse vähintään varalle, ei ole enää mahdollisuuksia myöhemminkään. Kun kerran jää rannalle, siitä voi tulla jonkinlainen stigma joko äänestäjille tai ehdokkaalle? Pari poikkeusta toki Hämeenlinnassa on tästä säännöstä. Kova yrittäminen toimii eduskuntavaaleissa, mutta kuntavaaleissa kannatus tulee heti, jos on tullakseen.

Hämeenlinnan valtuusto 2017, uudet valtuutetut 10-2 kpl

Taulukossa on siis sellaiset vuoden 2017 vaaleissa valitut, jotka eivät ole olleet Hämeenlinnassa ennen edes ehdolla. Kauniston Timo on ollut Hämeen Sanomien (10.04.2017) mukaan ollut valtuustossa Loimaalla ja Laitilassa. Mikkolan Matti on ollut saman lähteen mukaan Rengossa Keskustan edustajana. Hän siirtyi tämän vuoden (2021) alussa Hämeenlinnassa Perusuomalaisista Kokoomuksen ryhmään. Lintulan Ville (KOK) jätti valtuustokauden kesken vedoten työkiireisiin. Oikeastaan aivan aidosti uusia, ensikertalaisia jää vain siis 8 ja oikeastaan lopulta 7 vuonna 2017 valittuun Hämeenlinnan kaupunginvaltuustoon.

Äänikynnykset ehdokkaille ja puolueelle

Kuvajan, Lintulan, Viitasen ja Lehdon äänimäärät olivat hyvät ensikertalaiselle. Valintakynnys Hämeenlinnassa ehdokkaalle on isommilla puolueilla suunnilleen 150, Kokoomuksella hieman enemmän, muilla (VAS, KD, VIHR) noin 200 (nyt tosin Jussilan Veera pääsi 151 äänellä).

Nämä neljä ovat ehdolla myös nyt tulevissa vaaleissa 2021. Puolueen valintakynnys on noin 600 ääntä. Eli, jos RKP (ruotsalainen kansanpuolue) olisi vaaleissa Hämeenlinnassa ilman vaaliliittoa Kokoomuksen kanssa, se olisi tarvinnut yhteensä noin 600 ääntä, jotta olisi saanut yhden ehdokkaan valtuustoon.

Vuoden 2012 vaaleissa valintakynnys oli ehdokkaille noin reilu sata ääntä isommissa puolueissa ja muilla noin 50 ääntä enemmän. Vuonna 2012 perusuomalaisia pääsi valtuustoon alle sadan äänimäärillä. Puolueella oli pari isoa ääniharavaa, jotka taas mahdollistivat pääsyn muille pienelläkin äänimäärällä. Äänikynnys nousi, kun valtuuston kokoa pienennettiin 59:stä 51:een. Kokoomuksella ei ole yli 1 000 ääntä saavia (kerran: Jari Koskinen, 2008, 1 122) niin paljon kuin perussuomalaisilla tai SDP:llä. Silloin henkilökohtainen äänikynnyskin on Kokoomuksella hieman korkeampi.

01.05.2021

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

+ 55 = 57