Kirjoittajan arkistot:rhrh8ans

Kanta-Häme hyvinvointialue, tarkastuslautakunta 8.3.2022

17.03.2022

Kevään pyöräilysohjoa 03.03.2022, aurinkoa kuitenkin

KANTA-HÄMEEN HYVINVOINTIALUEEN TARKASTUSLAUTAKUNTA

Kanta-Hämeen aluevaltuusto piti ensimmäisen kokouksensa tiistaina 8.3.2022.

Minut nimitettiin tarkastuslautakunnan jäseneksi. Tarkastuslautakunta on pakollinen lakisääteinen toimielin. Olen todella tyytyväinen valintaani, koska olen tarkastuslautakuntatyyppistä toimintaa tehnytkin jo harrastuksena ja opintojen yhteydessä. Kuntavaaleissahan tällaiseen tehtävään ei pääse ellei ole isossa puolueessa ja saa paljon ääniä tai ole muuten sopiva.

Kunnissa tarkastuslautakunnan pitää vahtia, että valtuuston määrittelemät tavoitteet toteutuvat eli, että lähinnä hallitus osaa pitää talouden tasapainossa – ja miten pitää.

Tietysti tarkastuslautakunnissa on monta muutakin vahdittavaa, kuten virkajohdon
toiminta, onko se valtuuston tavoitteiden mukaista. Toisaalta valtuustot eivät saa aina selkeitä tavoitteita määriteltyä tai sitten sekoilevat hienoisiin strategioihin ja
sanoihin. Katsotaan kuinka aluevaltuusto alkaa määritellä tavoitteitaan.

Vaalipäällikkö huomasi kevään ja auringon 13.03.2022

17.03.2022

Liike Nyt Kanta-Hämeessä 2022, Aluevaalit – puolueiden tuloksia

01.02.2022

Kiitos kaikille meihin Liike Nyt:n ehdokkaisiin luottaneille!

Aluevaltuustossakin yritämme tehdä järkiratkaisuja ilman ideologisia tai vanhentuneita puoluebyrokraattisia painotuksia sekä pitää ihmisiä ajan tasalla siitä, mitä sote-hallinnossa aletaan tehdä.

KOKOOMUS VOITTI SUOMESSA, SDP KANTA-HÄMEESSÄ

Aluevaalit on nyt käyty Suomessa ensimmäistä kertaa, niin myös Kanta-Hämeen 11 kunnassa. Puolueiden valtasuhteissa ei ole olennaisia poikkeamia ennakko-odotuksiin nähden. Summittain sanottuna valtuusto on Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston kaltainen, kaksi johtavaa puoluetta.

Suomessa prosenteilla mitattuna Kokoomus voitti vaalit, mutta Kanta-Hämeessä prosenteilla ja yhdellä paikalla voitti SDP, paikat SDP: 15, Kokoomus: 14.

LIIKE NYT:n VALTUUTETTU JA VARAVALTUUTETUT

Liike Nyt sai yhden paikan ja tuplasimme äänemme kuntavaaleihin 2021 verrattuna, noin 700 – 1 400 laskettuna siis koko Kanta-Hämeen alueelta. Kuntavaaleissa ehdokkaita oli lähinnä Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Lopella ja Tammelassa.

Kuntavaaleissa 2021 meillä oli muutama ehdokas, nyt meitä oli jo 21. Aluevaltuustopaikan sai Heli Lehtinen-Salmi Lopelta 213 äänellä. Varalle tulivat 187 äänellä Mikko Sabel Hattulasta ja Terhi Vesala Riihimäeltä 120 äänellä. He ovat kuntiensa valtuustoissa myös.

Meillä Liike Nyt:ssä valtuustoon pääsemiseen ei tarvinnut ihan niin paljoa kuin muissa puolueissa, meillähän ei ollut kansanedustajaa ”veturina” tai ääniharavana. Olimme melko tasaisia.

***********

PUOLUEIDEN ALUEVALTUUSTOPAIKAT KUNNITTAIN, Kanta-Häme

Oheinen taulukko kertoo aluevaaleissa valittujen valtuutettujen kotikunnat. Forssan seudulla jäi ilman edustajia Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä. Varsinkin Jokioisilla olisi väestöpohja antanut mahdollisuuden kahteenkin paikkaan. Toisaalta Riihimäki sai 3 valtuutettua enemmän kuin sen asukasluku edellytti, mutta nämähän eivät olleet kiintiövaalit. Ehdokasasettelu, aktiivinen äänestäminen olivat ratkaisevassa asemassa. Myös 8 000:n asukkaan Loppi sai 2 valtuutettua enemmän kuin ”piti”. Sieltä on siis Liike Nyt:n valtuutettu Heli Lehtilä-Salmi

ALUEVAALIT 2022 – Kanta-Häme, valtuutetut puolueittain, kotikunnittain

UUSI TULOKAS

Aina pienet ja uudet tahdotaan unohtaa. Kanta-Hämeen vaaleissa menestyi yhden paikan verran hyvinkin uusi puolue, VKK, Valta kuuluu kansalle, jonka ehdokas Tiina Metsäranta Riihimäeltä sai laskea hyväkseen myös vaaliliitossa olleen Kristallipuolueen äänet (807 + 203 = 1 030).

Tulos riitti juuri viimeiseen paikkaan aluevaltuustossa, noin 30 ääntä näille puolueille vähemmän olisi antanut viimeisen aluevaltuustopaikan ja 16. paikan demareille. Muuten kaikkien puolueiden paikat tulivat suurilla marginaaleilla, siis selvillä eroilla.

Kiitokset!

29.01.2022

Kiitän luottamuksesta ja 89 ääntä riittivät tällä kertaa Kanta-Hämeen aluevaaleissa.

Lämmin ja jo aurinkoinen kiitos äänestäjilleni!

Isommissa puolueissa aluevaltuustoon pääsi noin 200 – 300:lla äänellä. Mekin saimme yhden valtuutetun Heli Lehtilä-Salmen Lopelta, hänkin sai vähän yli 200 ääntä.

MURHEELLINEN SATAVUOTIAS HALLINTOMALLI

22.01.2022

MURHEELLINEN SATAVUOTIAS HALLINTOMALLI

”Samoin on murheellista, jos hyvinvointialueille istutettaisiin sellaisenaan satavuotias hallintomalli lautakuntineen.”

Näin toteavat Sitran yliasiamies Jyrki Katainen ja johtaja Veera Heinonen Helsingin sanomien vieraskynä – palstalla 19.01.2022.

Laki hyvinvointialueesta on hyvin samankaltainen kuin kuntalaki ja hyvinvointialueiden hallintorakenteesta tullee myös samankaltainen. Ei mikään rakenne tai toimintatapa voi säilyä toimivana sataa vuotta.

Käytäntöä ei ole ilman hallintoa, mutta sitä on tulkittu tähän asti siten, että jokainen kaupungin ja kunnan hallinnossa on tarpeellinen. Olisi mietittävä esimerkiksi onko jokainen nykyinen sote-johtaja tarpeellinen uudella hyvinvointialueella, sitähän ei tehdä.

Valtiollakin on joskus organisaatiomuutosten yhteydessä laitettu asiantuntijatyöntekijät tekemään (edes muodolliset) hakemukset uusiin tehtäviin. Samoin kunta- ja paikallishallinnossa (ja siis tulevassa aluehallinnossa) olisi nyt hyvä jokaisen johtajan arvioida, että mitä on saanut aikaan ja mihin tehtävään on valmis uudessa organisaatiossa. Samoin pitäisi jokaisen tarpeellisuus miettiä (joka kunnan sote-johtajat ja vastaavat?).

Miksi taas hukataan uusiutumisen mahdollisuus, vaikka enää ei ole mitään viiden vuoden irtisanomissuojaa, kuten kuntaliitosten huippuvuosina? Toimiihan hallinto aina jotenkin vaikka vanhoilla nuoteilla ja samoilla tekijöillä ja puolueilla kuin kunnissakin, mutta ilmeisesti ollaan taas hukkaamassa edes pieni uudistumisen mahdollisuus.

Mitä hyötyä Kokoomuksesta Kanta-Hämeessä?

21.01.2022

MITÄ HYÖTYÄ KOKOOMUKSESTA ON ALUEVALTUUSTO(I)SSA?

Kokoomus voi hyvinkin olla Kanta-Hämeen aluevaltuuston
suurin puolue ja voittaa paljon muuallakin, mutta käydään nyt kuitenkin vaalit ensin.

Valtakunnan politiikassa Kokoomus esiintyy mielellään
julkisen talouden asiantuntijana ja voi sitä ollakin.
Puolue esiintyy häpeilemättä tiukkana leikkaajana
ja ainakin oppositiossa puhuu talouskurin puolesta.

Kunnissa puolue näyttää kuitenkin menettävän
täysin tehonsa ja osaamisensa. Esimerkiksi Hämeenlinnan edellisellä
valtuustokaudella tehtiin alijäämiä tehostamatta
mitenkään toimintoja. Sama taitaa jatkua.

Kukaan ei tee mitään yksin, mutta
johtavan puolueen pitäisi ottaa aloite tai olisi pitänyt.
Mitään ryhtiä ei näyttänyt olevan toki muillakaan puolueilla
ehkä perusuomalaisia lukuun ottamatta, mutta hehän
ovat aina väärässä.

Mitä hyötyä on siis Kokoomuksen mahdollisesta merkittävästä
asemasta aluevaltuustossakaan? Meidän kantahämäläisten
sote-palveluiden kulut on tarkkaan laskettu jo etukäteen. Syömävelkaa
kuluihin ei voi ottaa, veroprosenttia ei voi korottaa, koska verotusoikeutta
ei ole. Lisärahoja ei voi enää pyytää kunnilta sairaanhoitopiirin
tapaan. Myöskään hyvinvointialueella ei ole
mitään Hämeenlinna-rahastoa, jolla voisi taseita
kaunistella.

Kuka tai ketkä ottaisivat johtavan ja tiukan, mutta järkevän taloudenpitäjän roolin
hyvinvointialueella? Kuntien ja kuntayhtymien ikiaikainen tapa toimia ei sovi
enää tulevan hyvinvointialueen rahoitusmalliin.

Rafael Hellsten
Kanta-Häme aluevaaliehdokas,
Liike Nyt
Hämeenlinna

ALUEVAALI-TRIVIAN VASTAUKSIA 13.01.2022

13.01.2022

Nettisivuillani on aluevaaleihin (vaalipäivä 23.01.2022) liittyvä kysymyspatteri. Siellä on vastaukset annettu, mutta niistä voi lukea tässä lisää.

Aluevaalitiedon testikysymyksiä: http://www.hellsten.fi/alue.php

1) Peruspalvelut säilyvät?

Kunnilla ei ole kohta päätösvaltaa ”omiin” asioihinsa eli pienestä kunnasta voidaan lopettaa paikallisia sosiaali- ja terveyspalveluita, jää kuitenkin mahdollisuus liikkuviin, osa-aikaisiin ja digitaalisiin palveluihin. Tämä on keskittämistä kuten kunnat itsekin ovat keskittäneet koulupalveluitaan jo 1960-luvulta lähtien.

2) Kun rahat loppuvat

Useimmiten kuntahallinnossa budjetit ylitetään ja sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoito tarvitsee aina lisärahoitusta osakaskunniltaan. Pienet kunnat ovat aina yllättyneet näistä laskuista, enää niitä ei tule, mutta ainahan joku laskut maksaa (kts. kohta 3)

Hyvinvointialue, siis Kanta-Hämeen 11 kunnan yhteenliittymä ei voi ottaa lainaa menoihin ja kuluihin, ei voi verottaa lisää eikä saa muutenkaan lisää rahaa valtiolta. Myöskään kunnilta ei voi enää pyytää/vaatia rahaa.

Miten hyvinvointialue pystyy säästämään toiminnoissaan, kun ”edeltäjätkään” eivät ole pystyneet, toisaalta eivät ole osanneetkaan eivätkä halunneetkaan?

3) Verot nousevat – aina jollakin veronimikkeellä

Kunnille maksetut verot (KV) pienevät noin kolmanneksen 1.1,2023 lähtien, mutta se verohelpotus otetaan lisääntyvänä valtionverolla (VV) pois kuitenkin. Veronmaksajalle on sama, millä nimellä veroa kerätään. Olipa maakuntaveroa tai ei, verot ilmeisesti nousevat, koska eivät hyvinvointialueet pysty toimintaansa tehostamaan ja sote-kustannukset vain nousevat.

Verotuksen muuttuminen vuodesta 2022 sote-vuoteen 2023

13.01.2023

Koiria ei enää veroteta eikä kissaveroa ole ollutkaan. Onko sote-keskustelussa arvioitu tarkemmin, että mikä terveyshyöty lemmikeistä voi olla? Rento kissa tai elämäniloinen koira ovat varmasti mielenterveydelle hyväksi – ainakin pitävät ennallaan.

Vaalipäällikkö

Milloin politiikka sotki Sote:n?

16.12.2021

MILLOIN POLITIIKKA ALKOI SOTKEA SOTE-ASIOITA?

Ennen oli kaikki paremmin. Voin kuvitella, kuinka pienessä kunnassa etäisessä kylässä paikallinen kunnanvaltuutettu näki naapurin köyhän olevan polttopuiden tarpeessa talveksi. Hän kertoi asiasta ehkä jollekin kunnan rakennusmestari/työnjohtajalle, joka laittoi työntekijän viemään. Ehkä jonnekin paperinkulmaan tehtiin asiasta merkintä. Ei entisaika mikään lintukoto ollut, mutta sujuihan pienet asiat nopeasti.

EI ILMAN SÄÄNTÖJÄ JA ORGANISAATIOITA SAA TOIMIA

Siinäpä se: kuntakoon kasvaessa valtuutetut eivät näe köyhyyttä asuinalueillaan, paitsi siis ehkä pienissä kunnissa edelleen. Lisäksi ihmisten kaikessa auttamisessa ja terveydenhoidossa on kiintiöt, sopimukset ja viranomaismenettelyt. Myös itse käytännön työ on usein annettu yhtiöille, joilla taas on omat organisaationsa ja tapansa toimia ja useinhan ne ovat liikesalaisuuksia.

Sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö on tiheä ja runsas eli ei senkään puolesta ole kovin paljoa vapausasteita olipa sote missä hallintomuodossa tahansa.

VALTUUTETUN VALTA?

Oikeastaan valtuutetuille kunnissa ei jää sote-asioissa kuin kumileimasimen osa ja oman yleisen puolueideologian julistus. Taitaa sama osa jäädä valtuutetuille hyvinvointivaltuustossakin. Ainoa, mikä jää jäljelle on kansalaisten edunvalvontatehtävä. Jonkun tai joidenkin on valvottava sen heikoimman etua sekä viestittävä ymmärrettävästi kaikille tavallisille ihmisille. Tällaisia valtuutettuja toivoisin valittavan puoluekannasta riippumatta Kanta-Hämeenkin hyvinvointivaltuustoon itseni lisäksi.

Sote-uudistus?

11.02.2021

Voiko uudistusta tapahtua, jos johtohenkilöstö pysyy aina samana?

SOTE-UUDISTUS?

Kun hyvinvointialueita eli maakunnallisia sote-alueita tekemään on puhuttu uudistuksesta.
Muuttuvatko ihmisten palveluntarpeet tai hoivan ja huolenpidon tarve? Eipä juuri.

YKSITYINEN LÄÄKÄRI ON YHTÄ HYVÄ KUIN JULKINEN – JA TOISINPÄIN

Ihmiset tarvitsevat apua ja palvelua sosiaalisissa ja terveydellisissä ongelmissa ja neuvoja. Suuri enemmistö on tyytyväinen, jos ne ovat laadukkaita ja niitä saa melko sujuvasti. Sillä ei ole väliä, että tekeekö palveluita yksityinen vai julkinen, siis, jos kaikki toimii. Toki suuria terveys- ja sosiaalipalvelujättejä pitää valvoa, että heikoimmat saavat inhimillistä kohtelua, eihän ihmisten hyvä kohtaaminen ole mikään poliittinen kysymys.

”UUDISTUS” SAMOILLA JOHTAJILLA

Mutta mikä tässä uudistuu? Kyse on tavanomaisesta keskittämisestä ja
yksikön koon kasvattamisesta. Voiko julkisella kunta- tai maakuntapuolella hallintokulttuuri
koskaan muuttua? Varsinkin viranhaltijat pysyvät samoina ja uusiutuminen on
hidasta. Miksi puhutaan sote-uudistuksesta?

Hämeen linna 11.12.2021, riittääkö lumet jouluun?

Kanta-Häme aluevaalit 23.01.2022

16.02.2022

Kanta-Hämeen aluevaalit on sitten käyty. Ohessa on taulukko tuloksista kunnittain ja puolueittain. Hämeenlinna ja Riihimäki saivat valtuutettuja aluevaltuustoon kumpikin 7:stä eri puolueesta. Uutena puolueena Valta kuuluu kansalle sai Riihimäeltä yhden edustajan ja melko uutena Liike Nyt Lopelta.

Kokonaan ilman edustajaa jäi Forssan seudulta Jokioinen, Tammela, Ypäjä ja Humppila. Erityisesti Tammelassa äänestettiin 60-prosenttisesti muiden kuntien ehdokkaita, eli lienee hiukan omaa syy, että eivät saaneet valtuutettua.

Kiitos vielä tässäkin kohdassa minua äänestäneille, 89 ääntä. Isoimmista puolueista valtuustopaikkaan tarvittiin noin 200- 300 ääntä, eniten Kokoomuksessa. Meidän valtuutettu Heli Lehtilä-Salmi Lopelta sai 212 ääntä.

Kanta-Häme, aluevaalit 2022, valittujen valtuutettujen (59 kpl yht) määrät kunnittain ja puolueittain.

09.12.2021

Kanta-Hämeen 11 kunnan aluevaalit: ehdokas Rafael Hellsten, nro 84, Liike Nyt

Mielipidekysely: kysely 17.12.2021 alkaen

Tiedonpuute: yhteinen riesa ehdokkailla ja Kanta-Hämeen asukkailla

MELKEIN KUNTALIITOS

Vuoden 2023 alussa tehdään kuntaliitos. Kaikki Kanta-Hämeen kunnat ja kaupungit yhdistyvät tekemään sosiaali- ja terveyspalveluita. Toimintaa johtamaan valitaan vaaleilla valtuusto (59 valtuutettua). Kuten kuntaliitoksissakin, pienten kuntien on vaikea saada yhteiseen valtuustoon valtuutettuja.

VALMISTELU

Kuten kuntaliitoksessakin tätä Kanta-Hämeen hyvinvointialuetta on jo valmisteltu ja pidetty paljon kokouksia. Tietoa on annettu kovin vähän kuten jo viime sote-kierroksella.

Äänestäjät ja ehdokkaat ovat kovin vähäisen tiedon varassa, vastuu siitä jää valmistelijoille. Ymmärrän hyvin, jos äänestäminen ei kiinnosta. Toisaalta ainakin Kanta-Hämeessä Kokoomuksella ja SDP:llä on vahva vakiintunut kannatus, joka ei sinänsä heilahda, vaikka äänestysprosentti olisi alhainen.

VIESTINNÄN VASTUU

Maakunnan hyvinvointialueen valtuustoon pääsevillä ja sinne yrittäville jää tiedon jakamisen vastuu ja työ, koska ei sitä näköjään muut toimijat tee. Tätä pyrin toteuttamaan jo nyt.

Rafael (Sävel) Hellsten, aluevaaliehdokas, Liike Nyt, Kanta-Häme

Vaalipäällikkö tarkistaa ehdokaslomakkeen

Kuntavaalit 2021, Hämeenlinna- valtuustolle ja hallitukselle epäluottamus

12.07.2021

Kaupunginhallituksen jäsenten äänimenetykset

Vielä hetken (-31.07.2021) toimivan Hämeenlinnan kaupunginhallituksen jäsenet menettivät kevään kuntavaaleissa ääniään yhteensä noin -500. Kuusi suurinta pudottajaa menetti jopa – 1 200 ääntä eli -200/hallituksen jäsen.

Kaksi yhdeksästä ei ollut enää ehdokkaana: Airi Raitaranta (Vihr), Juha Kallioinen (KOK). Eniten kasvatti ääniään Lulu Ranne (PS), 1 201 – 1 837, + 636 ääntä, hieman myös kannatus lisääntyi Satu Aaltosella (SDP), + 43, Timo Viitasella + 25.

Puheenjohtajat menettivät eniten

Suurimmat pudotukset äänimäärissä olivat kaupunginhallituksen puheenjohtajalla Sari Rautiolla (KOK, -499 ääntä, -56 %) ja 1. varapuheenjohtajalla Prabhakaran, Ranjith Kumar (SDP, -318 ääntä, -48,6 %).

Kaikkien äänestäjien määrä väheni noin parilla tuhannella ( 2 000), 31 463 – 29 594, mutta se on vain kuusi (6 %) prosenttia.

KAUPUNGINHALLITUKSEN TEHTÄVÄT

Kuntalain mukaan kunnan(kaupungin)hallitus vastaa monen tehtävän ohessa pääasiassa kunnan tai kaupungin taloudesta. Hämeenlinna teki viime valtuustokaudella suuria alijäämiä.

KOKO HALLITUS SAA TUOMION

Kun johtajat saavat kunniamerkkejä ja tunnustuksia, he yleensä kiittävät koko joukkuetta tai organisaatiota, jota he johtavat. Entä sitten, jos he itse saavat ”moitteita”, kuten nyt, tuskin he (hän) koko joukkuetta haukkuu.

EI SILTI MUUTOKSIA

Kaupunginhallitusta ei muuten voi rangaista huonosti hoidetusta taloudesta, viestinnästä tai juridisesta sekoilusta kuin äänestämällä tai siis jättää äänestämättä sen jäseniä.

Hämeenlinnan kaupunginhallitus (- 31.07.2021 saakka), menestys kuntavaaleissa 2021

Kaupunginhallituksen jäsenet valittiin kuitenkin siis uudelleen tulevaan valtuustoon 2021-2024, ainoastaan Suoranta jäi varalle.

JO VALMIIKSI VALTUUTETTUJEN ÄÄNIMÄÄRIEN MUUTOKSET PUOLUEITTAIN 2021

KOKOOMUS – vaaleissa oli 9 (9/15) jo valtuustossa ollutta ehdokasta

Kokoomuksen moni jo usean kauden valtuutettu luopui ehdokkuudestaan ja jäljelle jäi 9 kpl, joista ainoastaan Ahonen teki positiivisen tuloksen eli kasvatti äänimääräänsä (+ 371 vaaleihin 2017 verrattuna).

Muiden äänimenetykset olivat seuraavat: (Lehkonen -85, Kankaanpää -102, Arvio -125, Tuomi -139, Lintula -171, Kuvaja -202, Rautio -499). Ahonen, Lehkonen, Tuomi, Rautio säilyttivät valtuustopaikkansa. Muut jäivät varasijalle. Itse asiassa Ville Lintula oli vain osan kautta 2017-21 valtuustossa, nyt jäi kokonaan valtuuston ulkopuolelle.

SDPvaaleissa 2021 oli 13 (13/15) jo valtuustossa ollutta ehdokasta

Demareilla olivat kaikki valtuutetut yhtä lukuun ottamatta uudelleen ehdokkaina eli 13 ehdokasta v. 2021. Heidän tuloksensa verrattuna vuoden 2017 vaaleihin olivat seuraavat: Filatov -483, Ranjith Kumar -318, Myllykangas -285, Nyholm -285, Taavela -213, Einiö -130, Olkinuora -92, Suoranta -46, Laakso -36, Nurminen +10, Viitanen +25,
Aaltonen +43, Laatikainen +148.

PS – vaaleissa 2021 oli 5 (5/6) jo valtuustossa ollutta ehdokasta

Perussuomalaisilla oli 5 ehdokasta edellisestä valtuustosta. Heillä oli äänimenetyksiä seuraavasti: Niemelä (-145), Koivusaari (-132), Lahtinen (-24). Ääniään siis lisäsi Lulu Ranne (+636) ja myös Vesa Mäkinen (+97).
Tauno Lahtinen tippui kokonaan valtuustosta, Koivusaari jäi varalle, muut jatkavat valtuustossa 2021-25.

Perussuomalaiset kokonaisuutena kasvattivat äänimääräänsä ja valtuuston paikkalukua (6-10), mutta jo valmiiden valtuutettujen suoritukset eivät tässäkään puolueessa olleet yhtä lukuun ottamatta kovin vakuuttavia.

JO VALMIIKSI VALTUUTETTUJEN ÄÄNIMÄÄRIEN MUUTOKSET PUOLUEITTAIN 2021, TAULUKKO

PuolueÄänet_2017ehdokkaatÄänet_2021Äänimuutos_2017_2021per_ehdokasmuutos-%
KD5002429-71-36-14%
KESK1 0294898-131-33-13%
KOK3 01792 104-913-101-30%
PS1 91252 3444328623%
SDP5 138133 476-1 662-128-32%
VAS2241385+ 16116172%
VIHR8024962+ 1604020%
Yhteensä12 6223810 598-2 024-53-16%
”Jo-valmiiksi-valtuustossa” -olevien ehdokkaiden äänimäärien muutokset 2021 verrattuna 2017 vaaleihin

Keväällä 2021 olleesta valtuustosta oli siis ehdokkaina 38 valtuutettua vaaleissa. He menettivät yhteensä edelliskerran äänistä noin pari tuhatta (-2 024). Se on noin -16 prosenttia. Yleensä äänien(äänestäjien) määrä laski siis noin -6 %, joten kokoomus- ja demarivaltuutettujen jopa 30 prosentin äänimenetykset ovat huomattavia.

OVATKO ÄÄNESTÄJÄT OIKEASSA?

Useilla jo valtuustossa olevalla ehdokkaalla (25:llä 37 ehdokkaasta) oli äänimäärissään laskuja edellisvaaleihin verrattuna. Ei tällaista epäluottamusta eli äänien vähenemistä ole tapahtunut ennen. Vuoden 2017 vaaleissa ehdokkaina olevien valtuutettujen äänet jopa lisääntyivät + 1 503 ääntä, nyt siis tuli 2021 miinusta – 2 024.

KAPEA MATERIAALIPERUSMATERIAALIN LAATU?

Puolueiden saamat paikkojen määrät tietenkin lopulta ratkaisevat, mutta nekin ovat hyvin kapean kärjen ansiota: Koskiset (Jari Koskinen Kok 1081 ääntä, Johannes Koskinen SDP 1 162 ääntä), Lulu Ranne PS 1 834 ääntä ja muutama muu. ”Joukkueiden perusmateriaali” on huonontunut, vaikka suurimmat puolueet kehuivat hyvillä ehdokasmäärillä.

Toisaalta ei parane yliarvioida esimerkiksi Kokoomuksen Koskisen merkitystä: ilman hänenkin ääniään Kokoomus olisi menettänyt vain yhden paikan. Jopa perussuomalaiset olisivat saaneet yhden lisäpaikan ilman Lulu Rannettakin. Demareiden Koskisella on parin paikan merkitys.

EI ENÄÄ ÄÄNESTETÄ TAVAN VUOKSI

Onkohan niin, että vaikka äänestämään vaivautuvien äänestäjien määrä vähenee, he tulevat entistä tarkemmiksi?