Kirjoittajan arkistot:rhrh8ans

Kuntavaalit 2021, Hämeenlinna- valtuustolle ja hallitukselle epäluottamus

12.07.2021

Kaupunginhallituksen jäsenten äänimenetykset

Vielä hetken (-31.07.2021) toimivan Hämeenlinnan kaupunginhallituksen jäsenet menettivät kevään kuntavaaleissa ääniään yhteensä noin -500. Kuusi suurinta pudottajaa menetti jopa – 1 200 ääntä eli -200/hallituksen jäsen.

Kaksi yhdeksästä ei ollut enää ehdokkaana: Airi Raitaranta (Vihr), Juha Kallioinen (KOK). Eniten kasvatti ääniään Lulu Ranne (PS), 1 201 – 1 837, + 636 ääntä, hieman myös kannatus lisääntyi Satu Aaltosella (SDP), + 43, Timo Viitasella + 25.

Puheenjohtajat menettivät eniten

Suurimmat pudotukset äänimäärissä olivat kaupunginhallituksen puheenjohtajalla Sari Rautiolla (KOK, -499 ääntä, -56 %) ja 1. varapuheenjohtajalla Prabhakaran, Ranjith Kumar (SDP, -318 ääntä, -48,6 %).

Kaikkien äänestäjien määrä väheni noin parilla tuhannella ( 2 000), 31 463 – 29 594, mutta se on vain kuusi (6 %) prosenttia.

KAUPUNGINHALLITUKSEN TEHTÄVÄT

Kuntalain mukaan kunnan(kaupungin)hallitus vastaa monen tehtävän ohessa pääasiassa kunnan tai kaupungin taloudesta. Hämeenlinna teki viime valtuustokaudella suuria alijäämiä.

KOKO HALLITUS SAA TUOMION

Kun johtajat saavat kunniamerkkejä ja tunnustuksia, he yleensä kiittävät koko joukkuetta tai organisaatiota, jota he johtavat. Entä sitten, jos he itse saavat ”moitteita”, kuten nyt, tuskin he (hän) koko joukkuetta haukkuu.

EI SILTI MUUTOKSIA

Kaupunginhallitusta ei muuten voi rangaista huonosti hoidetusta taloudesta, viestinnästä tai juridisesta sekoilusta kuin äänestämällä tai siis jättää äänestämättä sen jäseniä.

Hämeenlinnan kaupunginhallitus (- 31.07.2021 saakka), menestys kuntavaaleissa 2021

Kaupunginhallituksen jäsenet valittiin kuitenkin siis uudelleen tulevaan valtuustoon 2021-2024, ainoastaan Suoranta jäi varalle.

JO VALMIIKSI VALTUUTETTUJEN ÄÄNIMÄÄRIEN MUUTOKSET PUOLUEITTAIN 2021

KOKOOMUS – vaaleissa oli 9 (9/15) jo valtuustossa ollutta ehdokasta

Kokoomuksen moni jo usean kauden valtuutettu luopui ehdokkuudestaan ja jäljelle jäi 9 kpl, joista ainoastaan Ahonen teki positiivisen tuloksen eli kasvatti äänimääräänsä (+ 371 vaaleihin 2017 verrattuna).

Muiden äänimenetykset olivat seuraavat: (Lehkonen -85, Kankaanpää -102, Arvio -125, Tuomi -139, Lintula -171, Kuvaja -202, Rautio -499). Ahonen, Lehkonen, Tuomi, Rautio säilyttivät valtuustopaikkansa. Muut jäivät varasijalle. Itse asiassa Ville Lintula oli vain osan kautta 2017-21 valtuustossa, nyt jäi kokonaan valtuuston ulkopuolelle.

SDPvaaleissa 2021 oli 13 (13/15) jo valtuustossa ollutta ehdokasta

Demareilla olivat kaikki valtuutetut yhtä lukuun ottamatta uudelleen ehdokkaina eli 13 ehdokasta v. 2021. Heidän tuloksensa verrattuna vuoden 2017 vaaleihin olivat seuraavat: Filatov -483, Ranjith Kumar -318, Myllykangas -285, Nyholm -285, Taavela -213, Einiö -130, Olkinuora -92, Suoranta -46, Laakso -36, Nurminen +10, Viitanen +25,
Aaltonen +43, Laatikainen +148.

PS – vaaleissa 2021 oli 5 (5/6) jo valtuustossa ollutta ehdokasta

Perussuomalaisilla oli 5 ehdokasta edellisestä valtuustosta. Heillä oli äänimenetyksiä seuraavasti: Niemelä (-145), Koivusaari (-132), Lahtinen (-24). Ääniään siis lisäsi Lulu Ranne (+636) ja myös Vesa Mäkinen (+97).
Tauno Lahtinen tippui kokonaan valtuustosta, Koivusaari jäi varalle, muut jatkavat valtuustossa 2021-25.

Perussuomalaiset kokonaisuutena kasvattivat äänimääräänsä ja valtuuston paikkalukua (6-10), mutta jo valmiiden valtuutettujen suoritukset eivät tässäkään puolueessa olleet yhtä lukuun ottamatta kovin vakuuttavia.

JO VALMIIKSI VALTUUTETTUJEN ÄÄNIMÄÄRIEN MUUTOKSET PUOLUEITTAIN 2021, TAULUKKO

PuolueÄänet_2017ehdokkaatÄänet_2021Äänimuutos_2017_2021per_ehdokasmuutos-%
KD5002429-71-36-14%
KESK1 0294898-131-33-13%
KOK3 01792 104-913-101-30%
PS1 91252 3444328623%
SDP5 138133 476-1 662-128-32%
VAS2241385+ 16116172%
VIHR8024962+ 1604020%
Yhteensä12 6223810 598-2 024-53-16%
”Jo-valmiiksi-valtuustossa” -olevien ehdokkaiden äänimäärien muutokset 2021 verrattuna 2017 vaaleihin

Keväällä 2021 olleesta valtuustosta oli siis ehdokkaina 38 valtuutettua vaaleissa. He menettivät yhteensä edelliskerran äänistä noin pari tuhatta (-2 024). Se on noin -16 prosenttia. Yleensä äänien(äänestäjien) määrä laski siis noin -6 %, joten kokoomus- ja demarivaltuutettujen jopa 30 prosentin äänimenetykset ovat huomattavia.

OVATKO ÄÄNESTÄJÄT OIKEASSA?

Useilla jo valtuustossa olevalla ehdokkaalla (25:llä 37 ehdokkaasta) oli äänimäärissään laskuja edellisvaaleihin verrattuna. Ei tällaista epäluottamusta eli äänien vähenemistä ole tapahtunut ennen. Vuoden 2017 vaaleissa ehdokkaina olevien valtuutettujen äänet jopa lisääntyivät + 1 503 ääntä, nyt siis tuli 2021 miinusta – 2 024.

KAPEA MATERIAALIPERUSMATERIAALIN LAATU?

Puolueiden saamat paikkojen määrät tietenkin lopulta ratkaisevat, mutta nekin ovat hyvin kapean kärjen ansiota: Koskiset (Jari Koskinen Kok 1081 ääntä, Johannes Koskinen SDP 1 162 ääntä), Lulu Ranne PS 1 834 ääntä ja muutama muu. ”Joukkueiden perusmateriaali” on huonontunut, vaikka suurimmat puolueet kehuivat hyvillä ehdokasmäärillä.

Toisaalta ei parane yliarvioida esimerkiksi Kokoomuksen Koskisen merkitystä: ilman hänenkin ääniään Kokoomus olisi menettänyt vain yhden paikan. Jopa perussuomalaiset olisivat saaneet yhden lisäpaikan ilman Lulu Rannettakin. Demareiden Koskisella on parin paikan merkitys.

EI ENÄÄ ÄÄNESTETÄ TAVAN VUOKSI

Onkohan niin, että vaikka äänestämään vaivautuvien äänestäjien määrä vähenee, he tulevat entistä tarkemmiksi?

Kesäinen kiitos!

14.06.2021

Juhannusruusut ovat vasta tulollaan, 14.06.2021

NYT
on aika kiittää.
Siis kesäisen mukava kiitos
luottamuksesta hämeenlinnalaisille,
ja hyvää juhannusta!

Tietoa tarvitaan, edelleen!

Rafael Hellsten

(13.06.2021, 98 ääntä)

Sireenit ovat jo kukassa ja mikä tuoksu! (14.06.2021)

LIIKE NYT HÄMEENLINNASSA 2021 alkaen

04.06.2021

LIIKE NYT HÄMEENLINNNASSA

Liike Nyt on pari vuotta vanha puolue, jonka Hjallis Harkimo on perustanut. Yksi periaatteemme on, että kuuntelemme ajatuksia ja ehdotuksia myös muilta puolueilta. Yrittäjyys, toisista huolehtiminen ja yksilön arvostaminen (muiden mielipiteet) ovat joitakin arvojamme.

HYSSYTTELY-HÄMEENLINNAA EI ENÄÄ OLE

Olen tarkastellut Hämeen Sanomien ja Kaupunkiuutisten kirjoituksia jo muutaman vuoden. Näyttää siltä, että tällä ehdokaskierroksella alkaa olla hyssyttely-hämeenlinnan aika ohitse: moni ehdokas esittää kriittisiä mielipiteitä –ja omalla nimellään.

MITEN VOI VAIETA?

Olen kirjoitellut Hämeen Sanomien ja Kaupunkiuutisten mielipidepalstoille (lisäksi på svenska till Vasabladet, Hufvudstadsbladet, Sydin). Olen koettanut nostaa esiin varsinkin sitä, että kokeneetkaan päättäjät (jopa 12 kautta valtuustoissa) eivät osaa sanoa oikeastaan mitään. Olen myös nostanut esiin muiden hyviä avauksia.

IRMA TAAVELA (Sdp.) Kaupunkiuutiset 08.05.2021 Viimeksi Kaupunkiuutisissa (KU 08.05.2021) kehuin SDP:n Irma Taavelaa, Hän oli kirjoittanut ja pohtinut valtuutetun todellista valtaa (KU 08.05.2021). Tätä ei oikeastaan kukaan ole tehnyt, vaikka tosiaan joillakin olisi 10 – 12 kauden perusteella jo tietoakin.

PEKKA ARVIO (Kok.) Keski-Häme 03.06.2021 Arvostan myös Kokoomuksen Pekka Arvion kirjoitusta 3.6.2021 Keski-Hämeessä. Hän oli 3 kautta Lammin valtuustossa ja nyt Hämeenlinnassa kolme kautta. Ei ole enää ehdokkaana. Hän arvostelee valtuuston kokouskäytäntöjä sekä myös välillä liian perusteellisia ja pitkiä selvityksiä.  Siis esittää rakentavaa kritiikkiä koko systeemistä. Valitettavasti usein politisoituneessa Hämeenlinnassa pienenkin kritiikin esittäjä on heti kapinallinen ”persu”.

KAROLIINA FRANK (Kok.) Hämeen Sanomat kevät 2021 Keväämmällä oli kokoomusehdokas Karoliina Frankin kirjoitus, jossa hän kritisoi Hämeen liiton maakuntajohtajan Anna-Mari Ahosen loman ajankohtaa. Siis kokoomuksen ehdokas kritisoi ainakin jonkinlaisen kokoomustaustan omaavaa? Eikö se ole ihan laillista, mutta saattaa olla, että joidenkin vanhoillisten mielestä se ei olisi sopivaa.

KIMMO KAUTIO (Ps.) Kaupunkiuutiset 30.12.2020 Kimmo Kautio kirjoittaa Kaupunkiuutisissa (KU 30.12.202) siitä, että Hämeenlinnan kaupungissa on korkeasti koulutettua osaajia vähän joka alalla. Eikös tämä ole ihan positiivinen näkökulma?  Miten muka ”persu” aina vastustaa eikä esitä vaihtoehtoja? Kimmo esittää nimittäin, että koska väki on hyvin koulutettuja heitä ja heidän asiantuntemustaan pitäisi myös käyttää mieluummin (tai siis pyrkiä siihen)  kuin ulkopuolisia konsultteja.

HEIKKI KOSKELA (Kesk.)  Kaupunkiuutiset 31.03.2021 Heikki Koskela (Kesk,) otti kantaa Kaupunkiuutisissa (KU 31.03.2021) ikääntyvän väestön tulomuuttoon Hämeenlinnaan. Olin kirjoittanut (KU 27.03.2021), kuinka yli 55-vuotiaat ovat vuosikymmeniä muuttaneet mielellään Hämeenlinnaan (joka vuosi noin + 100-200 muuttovoittoa ihan ilman markkinointia). Heikki kirjoitti ja lisäsi hyvin, kuinka tuo ikäryhmä ei tarvitse päiväkoteja eikä kouluja, mutta tuo kulutuspanosta mukanaan (ja verotuloja). Koska on jo luonnostaan vetoa, sitä voisi helposti lisätäkin.

KIRSI LEHTO (Kok.) Kaupunkiuutiset 10.04.2021, Laki ei takaa eettisyyttä

Kokoomusehdokas Kirsi Lehto esittää melkeinpä tärkeimmän ajatuksen kunnallisesta päätöksenteosta. Hän lainaa seuraavaa ohjetta: ”On välttämätöntä toimia aina lain mukaan, mutta yhtä oleellista on, miltä asia näyttää kuntalaisille ja muille kaupungista ulospäin.” ”Ei siis riitä, että toimii lain mukaan, vaan on toimittava myös eettisesti oikein.”

Siis, jos esimerkiksi todetaan, että strategiajohtaja Markku Rimpelä ei ole tehnyt mitään laitonta eikä ole ollut jäävi päätöksissään, niin ei se auttaa siihen, että kaupunkilaiset ja isommat mediat ovat jo uutisoineet kaikesta häneen liittyvästä asiasta vähemmän mukavasti. Miltä näytti, kun salailtiin asian tiimoilta salaamista ja siinä(kin) epäonnistuttiin?

Minäkin otin tätä asiaa esille jo vuoden 2020 tammikuussa, tosin hiukan värikkäämmin sanakääntein, silloinkin varmaan vanhoillisemmat ottivat nokkiinsa, ehkä Kirsikin järkyttää joitakin, koska hän kirjoittaa harvinaisen selkeästi ja ytimekkäästi.

LASSI VALKAMA (sd.) Hämeen Sanomat 27.05.2021 Lassi Valkama kirjoitti selkeäsi Hämeen Sanomissa, kuinka työllisyyspalveluiden ottaminen kaupungille ei ole ehkä aivan onnistunut. Hänen mukaansa on ilmennyt kiistaa työvoimahallinnon ja kaupungin välillä, sehän tietysti voi haitata itse toimintaa eli työllistämistä.

KAUPUNKIIN EI VAIKUTA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN SAKKOMAKSUT

Minä myös kritisoin tätä kaupungin työllistämishanketta alkuvuodesta Hämeen Sanomien kirjoituksessani, koska epäilen, että ainakaan pitkäaikaistyöttömiin tämä(kään) ei auta, auttaako valitettavasti mikään? Lisäksi useimmat kunnat ja kaupungit saavat verotuloina työttömiltä enemmän kuin niiden pitkäaikaistyöttömien sakkomaksut ovat. Siis ne sakkomaksut eivät ole todellisia rangaistuksia.

KANNATETTAVIA AVAUKSIA ON MONILLA

Hyviä ja kannatettavia ajatuksia ja avauksia on ollut paljon muitakin. Varsinkin Vihreiden (Satu Heinonen), KD:n ja Vasemmistoliiton kirjoituksista on jäänyt mieleen inhimillinen näkökulma, joka on paljon hävinnyt kaupungissa erityisesti sosiaalipuolen hallinnossa. Yleensäkään kaupungin hallinnosta ei saa mitään vastauksia, paitsi juridista selittelyä. Kohta väistyvä ”vaikeneva kaupunginjohtaja” oli ehkä esikuva koko hallinnolle. Niin, siitähän oli jo tuolla aikaisemmin.

Menestystä kaikille omilla aivoillaan ajatteleville ehdokkaille kaikista puolueista ! 

Suomen lipun päivä,Hämeenlinna ArmasLauniksen-Seminaarinkadun kulma, isänmaallista: lippu, sinitaivas, koivun lehtiä 04.06.2021

04.06.2021

08.06.2021

KOULUTETTUJEN NUORTEN TULEVAISUUS

Koululaiset ja lapset ja heidän huoltajat, kasvattajat ja opettajat ovat tehneet poikkeusoloissa huomattavan työn. Sitä on syytä muistaa, mutta erityisesti pohdin koulutettujen nuorten tulevaisuutta. Meillä on HAMK, josta tulee hyvin koulutettuja nuoria, mutta onko paikallinen ja seudullinen yrityskulttuuri sellainen vanhoillinen, että nuorten on lähdettävä isompiin kaupunkeihin ja ehkä ulkomaille. Onko siis HAMK:n koulutetut nuoret liian osaavia Kanta-Hämeen bulkkiyrityksiin vai ovatko ne bulkkiyrityksiä? Seudullinen elinkeinoelämä ei ole kovin aktiivisesti itseään esitellyt, paitsi jokin juttu ollut muka työvoimapulasta. Sekin on jäänyt täsmentämättä, että millä alalla ja kuinka paljon?

YRITTÄJYYS

Nyt muutamana viime päivänä on ollut pari kirjoitusta Hämeen Sanomissa, joiden ansiosta olen miettinyt, että onko Hämeenlinnan valtuustossa toimivien (joidenkin) puolueiden yrittäjäsiivet sellaisia, jotka eivät kovin mielellään haluaisi tänne muita yrittäjiä kilpailemaan. Hämeenlinnahan ei saanut hyvää sijoitusta EK-kuntarankingissa tänä keväänä.

KULTTUURI

Kantolan tapahtumapuistossa on ollut muutama konsertti ja tänä kesänäkin tapahtumia. Hyvä niin. Miksi kuitenkin tapahtumapuiston pääidea eli rokkikonsertit piti ulkoistaa suurelle kansainväliselle toimijalle, joka ei ajattele paikkakunnan etua millään tavalla? Ja eikö nykyään isoimmat rokkistarat tee omat aikataulunsakin siten, että ei edes Pohjoismaat sovi niihin. Tapahtumapuiston panostuksella olisi voitu toteuttaa yksittäisiä monen eri lajin konsertteja ja ilman riippuvuutta monista eri toimijoista. Miksi ilmainen jokavuotinen Ämy-konsertti loppui? Onko kaupungin säännöstö sellainen, että katusoittajat eivät voi esiintyä (normaaliaikanakaan).

AUTOKAUPPA, MIHIN UNOHTUI KAMUX?

Se suuri pohjoismainen autokauppa (SCC), joka ei toteutunut ja ei nyt sittenkään kaupungin rahaa niin hirveästi syönyt vei kuitenkin mainetta. Oikeustoimet jatkuvat kalliisti yhteiskunnan kustannuksella. Eikö kukaan muistanut SCC-huumassa Kamux-autoliikettä, yksittäinen yritys Hämeenlinnassa, joka on kasvanut huimasti. Miksi pitää olla valtavia hankkeita, jotta ne saavat kaupungin tuen?

REVYY AUTOKAUPASTA PALAUTTAISI MAINEEN

Jos SCC;n vuoksi meni mainetta, niin viestintäoppien mukaan siitä pitänyt (olisi voinut) tehdä menestysrevyyn, ”Kun Rintalan Markku autokaupan perusti” Nimi mukailtu kotimaisen elokuvan nimestä: ”Kun Hunttalan Matti Suomen osti”, 1984. Siinähän huijari aloittaa pikkupaikkakunnalla toiminnan ja ujuttautumisen antamalla ensin pelipaidat paikalliselle urheiluseuralle. Siis huumorintaju puuttuu Hämeenlinnan päättäjiltä, tällaisella revyyllä olisi korvattu mainehaitta. Lähes jokaisella paikka kunnalla on oma ”SCC”, mutta harvoin näin isoa.

IKÄIHMISTEN SUOSIMA HÄMEENLINNA

Vuosikymmeniä Hämeenlinna on saanut muuttovoittoa yli 55-vuotiasta noin 100 -200 vuosittain ja on ollut lähes Suomen suosituin tässä ”lajissa”. Se on hienoa, mutta millään tavalla sitä ei ole tuettu eikä otettu positiivisesti kaupungin taholta huomioon. Sehän on jo olemassa oleva voimavara, jota pitäisi vaalia. On vanha viisaus, että pitää ainakin joskus tyytyä siihen, mitä on, eikä tavoitella mahdottomia. Tästä on jo edelläkin kirjoitettu.

MUUT EHDOKKAAT LIIKE NYT: HÄMEENLINNA

Hämeenlinnassa ei myös kaksi muuta ehdokosta, Arvo Haapanen ja Markku Kukkohovi, heidän tietojaan on Liike Nyt sivustolla: Liikenyt.fi/ehdokkaat

Aidosti uudet valtuutetut, Hämeenlinnan kuntavaaleissa 2017

Kevätpuro virtaa Hämeenlinnassa, Hirsimäen metsässä, 27.04.2021

01.05.2021

AIVAN UUDET VALITUT KUNTAVAALEISSA 2017 HÄMEENLINNASSA

Jäljempänä taulukossa on vuonna 2017 Hämeenlinnan valtuustoon valitut valtuutetut, jotka eivät ole olleet aikaisemmin edes ehdokkaina. Siis ne, jotka ovat todella ensimmäisellä yrittämisellä päässeet valtuustoon. Yleinen prosenttijakauma kuntien valtuustoissa: 40 % valituista on ensikertalaisia ja loput useamman kauden valtuutettuja.

Yhden kerran valtuutettuja oli ennen vähän alle 40 %

Hämeenlinnassa on ollut noin 40 prosenttia valtuutetuista ennen vain yhden kauden. He eivät ole asettuneet edes uudelleen ehdolle. Näin on ollut siis ennen, mutta nykyisestä 2017 valitusta valtuustossa asettuvat kaikki 1. ja 2. kerran ja 4. kerran valtuutetut ehdolle paria lukuun ottamatta. Kolmannen kauden valtuutetuista, joita on 9 kpl, asettuu vielä ehdolle neljä. Ehdokkaita on kuulemma vaikea saada, mutta eipä nyt kerran valituilla ole toisaalta kiire poiskaan, kun ovat kerran paikkansa saaneet. Käytännössä ehdolle asettuva valtuutettu ei ”tipu”, vaan uusii aina paikkansa, joskus jäädään varasijalle.

Valtuustoista ei siis ”tiputa” kuten eduskunnasta, jonne edustajat eivät saa aina uusittua paikkaansa. Jos tämä sääntö pätee edelleen, uudessa 2021 valittavassa valtuustossa ei ole kuin 14 paikkaa tarjolla uusille ja niistäkin osa mennee hiukan aikaisemmin olleille. Aidosti uudet ehdokkaat, noin 200 kappaletta, hakevat noin 10 paikkaa, on siinä kilpailua. Tätä ei varmaan huomattu kertoa, kun puolueet hakivat ehdokkaita.

Useakaan yrittäminen ei takaa tulosta

Toisaalta monet yrittävät valtuustoon kolme, neljäkin kertaa, mutta pääsääntö on, että jos ei ensimmäisellä kerralla pääse vähintään varalle, ei ole enää mahdollisuuksia myöhemminkään. Kun kerran jää rannalle, siitä voi tulla jonkinlainen stigma joko äänestäjille tai ehdokkaalle? Pari poikkeusta toki Hämeenlinnassa on tästä säännöstä. Kova yrittäminen toimii eduskuntavaaleissa, mutta kuntavaaleissa kannatus tulee heti, jos on tullakseen.

Hämeenlinnan valtuusto 2017, uudet valtuutetut 10-2 kpl

Taulukossa on siis sellaiset vuoden 2017 vaaleissa valitut, jotka eivät ole olleet Hämeenlinnassa ennen edes ehdolla. Kauniston Timo on ollut Hämeen Sanomien (10.04.2017) mukaan ollut valtuustossa Loimaalla ja Laitilassa. Mikkolan Matti on ollut saman lähteen mukaan Rengossa Keskustan edustajana. Hän siirtyi tämän vuoden (2021) alussa Hämeenlinnassa Perusuomalaisista Kokoomuksen ryhmään. Lintulan Ville (KOK) jätti valtuustokauden kesken vedoten työkiireisiin. Oikeastaan aivan aidosti uusia, ensikertalaisia jää vain siis 8 ja oikeastaan lopulta 7 vuonna 2017 valittuun Hämeenlinnan kaupunginvaltuustoon.

Äänikynnykset ehdokkaille ja puolueelle

Kuvajan, Lintulan, Viitasen ja Lehdon äänimäärät olivat hyvät ensikertalaiselle. Valintakynnys Hämeenlinnassa ehdokkaalle on isommilla puolueilla suunnilleen 150, Kokoomuksella hieman enemmän, muilla (VAS, KD, VIHR) noin 200 (nyt tosin Jussilan Veera pääsi 151 äänellä).

Nämä neljä ovat ehdolla myös nyt tulevissa vaaleissa 2021. Puolueen valintakynnys on noin 600 ääntä. Eli, jos RKP (ruotsalainen kansanpuolue) olisi vaaleissa Hämeenlinnassa ilman vaaliliittoa Kokoomuksen kanssa, se olisi tarvinnut yhteensä noin 600 ääntä, jotta olisi saanut yhden ehdokkaan valtuustoon.

Vuoden 2012 vaaleissa valintakynnys oli ehdokkaille noin reilu sata ääntä isommissa puolueissa ja muilla noin 50 ääntä enemmän. Vuonna 2012 perusuomalaisia pääsi valtuustoon alle sadan äänimäärillä. Puolueella oli pari isoa ääniharavaa, jotka taas mahdollistivat pääsyn muille pienelläkin äänimäärällä. Äänikynnys nousi, kun valtuuston kokoa pienennettiin 59:stä 51:een. Kokoomuksella ei ole yli 1 000 ääntä saavia (kerran: Jari Koskinen, 2008, 1 122) niin paljon kuin perussuomalaisilla tai SDP:llä. Silloin henkilökohtainen äänikynnyskin on Kokoomuksella hieman korkeampi.

01.05.2021

HÄMEENLINNA KUNTAVAALIT 13.06.2021/ Rafael Hellsten, Liike Nyt

Kuntavaaliehdokas on keskimmäisenä, Kaneli-kissa ei ole ehdolla.

Kaneli-kissa ei ole siis ehdolla, mutta kannustaa kyllä.

01.06.2021

TIETOA TARVITAAN

Posti: kommentti_hellsten.fi Testaa taitosi kuntavisassa

ONKO OPITTU MENNEISTÄ?

Hämeenlinnassa päättyy kohta taas yksi valtuustokausi. Kaupungin rahat eivät riittäneet menoihin, vaan tehtiin alijäämää. Alijäämät korvattiin kuitenkin vuonna 2020 valtiolta saaduilla rahoilla.

Jatketaanko samoin tulevaisuudessa? Entä miksi menot ovat liian suuret vai miksi tulot eivät riitä? Entä Sote, miksei siitä kerrota, ainakin kaupungin menot puolittuvat, mutta myös tulot. Miksi  nykyvaltuutetut eivät kerro esimerkiksi, että meneekö kaupungin päätösvalta alueella oleviin terveysasemiin?

Eikö olekin selkeitä kysymyksiä?

MIKSI EI KERROTA SYITÄ?

En syytä ketään huonosta kaupungin taloudesta, mutta siitä syytän, että sitä ei nosteta tarpeeksi esille. Ei se ole häpeä, jos kerta kaikkiaan vaikka sote-menot ovat yllättävät ja suuret – sitten on niin, mutta se on häpeä, että sitä ei selvitetä, siitä ei kerrota ja sitä ei analysoida. Luotetaan vain valtion apuun ja rahastokikkailuihin.

MITÄ MINÄ TIEDÄN?

En ole ollut missään valtuustossa aikaisemmin. Olen asunut lukuisilla erikokoisilla paikkakunnilla, minulla on siis laaja näkemys asioihin. Tietoa ja kokemusta saa muutenkin kuin valtuustoissa istumalla, esimerkiksi opiskelemalla julkisoikeutta ja tilastotiedettä. Eikös jokin tietojohtajuus ole päivän sana?

Tämän tiedän: Kanta-Hämeessä ovat vuodesta 2014 asukkaat  vähentyneet noin 5 000:lla, vaikka Kasvukäytävä- ja muita projekteja on ollut. Lasten määrä on vähentynyt Hämeenlinnassa noin 300:lla nyt kahtena vuotena 2019-2020, vaikka on ollut jokin Lapsiystävällisyysprojekti. Hämeenlinnassa ovat yritykset ja työlliset vähentyneet, mutta siitä ei koskaan raportoida. Sehän on tieteellisesti sanottuna taloudellisen huoltosuhteen huononemista ja olisihan siinä kaupungin strategiaan ainakin hieno sana.

En minä näihin asioihin mainosta tietäväni ratkaisua, mutta tiedostan ongelmat ja ainakin minä ymmärrän, että jos tuloja ei ole näköpiirissä, niin menoja on pienennettävä. Mutta ei mikään estä sopivankokoisia investointeja tekemästä ja varsinkin pieniä.

MIKSI MINÄ VALTUUSTOON?

Meillä ja monessa muussa valtuustossa on jopa 10 kautta olleita veteraaneja. Minusta vain on huvittavaa, että mitä kauemmin ollaan (kuntien)  luottamushenkilönä, sen vähemmän on sanottavaa. Onkin sanottu, että menestyvä poliitikko tarvitsee sekä hyvän ohjelman (agendan, osaamisen jollain alueella) että taidon kommunikoida yleisön eli äänestäjien kanssa. No, nyt sitten kuntapoliitikoilta puuttuu jompikumpi taito, muuten he olisivat pitemmällä politiikassa. Joskus tuntuu, että heiltä puuttuu jopa molemmat.

LUPAUS

Kuten edellä kerroin ei minulla ole muuta ohjelmaa, kuin että tasokkaalla varsinkin toisen asteen koulutuksella on vetovoimaa, (pien)yrittäjien huomaavaisella kohtelulla ja myös lapsiperheiden huomaavaisella kohtelulla  on merkitystä ja yleensä menojen analysoinnilla. Niin, se lupaus. Lupaan hallita ainakin sen toisen poliitikon osaamisalueen: olen jaksanut nostaa asioita esille rakentavan krittisesti jo pitkään mielipidekirjoituksissani ja jos olisin valtuustossa, voisin kertoa niistä enemmänkin – ja selkokielellä.

NYT on aika äänestää (Rafael) Hellsten valtuustoon, 143 numerolla! Posti: kommentti_hellsten.fi

HÄMEENLINNAN 2017-21 VALTUUTETTUJEN VALTUUSTOKAUDET – ääniharavat 1996-2017

Veteraanivaltuutetut – ja aidot ensikertalaiset

Kevään ensimmäiset (minulle) valkovuokot Hirsimäen metsässä, Hämeenlinnassa 21.04.2021

27.04.2021

Ehdokastiedot on koetettu päivittää lopullisen, vahvistetun tilanteen 14.05.2021 tasalle

Nykyisessä 2017 vielä muutaman kuukauden jatkavassa valtuustossa (51 valtuutettua) on
vähintään 4. kauttaan olevia 14 kpl. ”Valtuustoammattilaisten” vastapainona ensimmäisen kauden valtuutettuja on 19 kpl virallisen tilastoinnin mukaan, ”aidosti” ensikertalaisia jää vain 8, siitä myöhemmin tarkemmin

Hämeenlinnan valtuusto 2017-21, eniten valtuustokausia

Kausien lukumäärät ovat tilastoissa hiukan vaikeita jäljittää, joten edellisessä taulukossa voi valtuutetuilta puuttua joiltakin kausi(a) – pahoittelen etukäteen. Kausiin on pyritty laskemaan myös pitäjistä valittujen kotipitäjän valtuustokaudet siis ennen ensimmäistä Hämeenlinnan kautta 2008-12. Korjauksia voi esittää.

Lisäksi 3. kauden valtuutetut vuoden 2017 valtuustossa:

Kallioinen Juha (KOK, luopuu), Kääriäinen Pekka (KOK, luopuu), Savijoki Kaija-Leena (KOK,luopuu), Ranne Lulu (PS, ehdolla 2021), Aaltonen Satu (SDP, ehdolla 2021),
Vesala Pasi (SDP, luopuu), Arvidsson Teija (KD, luopuu), Ranjith Kumar Prabhakan (SDP, ehdolla), 8 kpl.

Siis neljännelle kaudelle on ehdolla 2021,
Lulu Ranne (PS), Satu Aaltonen(SDP), Ranjith Kumar Prabhakan (SDP).

Lisäksi 2. kauden valtuutetut vuoden 2017 valtuustossa:

Arvio Pekka KOK, Lehkonen Helena KOK, Lehtonen Irmeli KD, Leinikka Antti KESK,
Myllykangas Sari SDP, Nurminen Tiia SDP, Sorvari Jukka KESK, Suojala Leena KESK,
Taavela Irma VAS, 9 kpl, lisäksi Vainio Jarmo (KOK) 2. kaudella syksystä 2020 alkaen.

Näistä ovat kaikki muut ehdolla 2021, paitsi Sorvari Jukka.

Lisäksi 1. kauden valtuutetut virallisen tilaston mukaan:

Kaunisto Timo KESK, Ahonen Antti KOK,
Kankaanpää Jenna KOK, Kuvaja Seppo KOK,
Honkasaari Ville KOK, Koivusaari Jani PS,
Mikkola Matti PS, Mäkinen Vesa PS,
Turja Teppo PS, Einiö Mika SDP,
Laatikainen Anne SDP, Olkinuora Piia SDP,
Suoranta Kirsti SDP, Viitanen Timo SDP,
Lehto Juhani VAS, Jussila Veera VIHR,
Raitaranta Airi VIHR, Sergejeff Andrei VIHR,
Soinikoski Mirka VIHR, 19 kpl.

Edelläolevat 19 ovat siis virallisen tilaston mukaan
ensikertalaisia eli sellaisia, jotka eivät olleet Hämeenlinnan valtuustossa
2012 alkaneella kaudella. Osa on ollut muualla valtuustoissa, kuten edellä on kerrottu.
Näistä virallisista ensikertalaisista on ehdolla 2021 kaikki muut paitsi Mikkola Matti (PS-KOK),
siirtyi keväällä 2021 Kokoomuksen ryhmään, ja Raitaranta Airi VIHR. Osa on tullut
varasijalta 2017 valtuustoon sieltä eronneiden tilalle: Honkasaari Ville Lintulan (KOK) tilalle,
Turja Kari Ilkkalan (PS) tilalle, joka erosi heti syksyllä 2017

Jo kymmenes (10.) kausi ehdolla

SDP:n Johannes Koskinen ei ollut 2017 valitussa valtuustossa, mutta
nyt 2021 hän on ehdolla jo 10. valtuustokaudelle (niistä kolme kautta Janakkalassa 1976-88).

TILASTOT JATKUVIA VUODESTA 1996

Halusin kartoittaa valtuutettujen valintojen jatkuvuutta ja pysyvyyttä, toisaalta uusien ehdokkaiden mahdollisuuksia päästä valtuustoon. Selkeitä, yhtenäisiä tilastoja on kuitenkin vasta vaalivuodesta 1996 alkaen. Jos oli valtuustossa jo 1996 ja sen jälkeen on valittu joka vaaleissa, tulee kausia 6 kpl (1996, 2000, 2004, 2008, 2012, 2017 alkavat).

LIITOSVAALIT 2008, TODENNÄKÖISYYS PÄÄSTÄ VALTUUSTOON

Kuntavaaleissa vuonna 2008 syksyllä oli siis ehdokkaita myös liitospitäjistä (Hauho, Kalvola, Lammi, Renko, Tuulos) ensimmäistä kertaa. Heitä myös valittiin 14 kpl 59 valtuutetun valtuustoon. Pitäjistä valitut olivat jo olleet valmiiksi pitäjiensä valtuustoissa, paitsi Hanna Toivainen (SDP, Kalvola), joka oli varavaltuutettuna. Kaikkiaan ehdokkaita oli 358, Hämeenlinnan kuntavaaleissa on yleensä noin 300 ehdokasta (343, nyt 2021) eli valintatodenäköisyys = 51/300 eli suunnilleen 1/6, vähän kuin noppaa heittäisi ja toivoisi jonkun silmäluvun. Tätä eivät puolueet muista mainita ehdokkaita hakiessaan. Toisaalta esimerkiksi Pelkosenniemellä ei toistaiseksi (06.04.2021) ole ehdokkaita edes niin paljoa kuin on valtuustopaikkoja. Siellä pääsee (joutuu) valtuustoon ilmoittautumismenettelyllä.

ÄÄNIHARAVAT KUNTAVAALEISSA, HÄMEENLINNA 1996 – 2017

Kuntavaalit, Hämeenlinna 1996 – 2017 eniten ääniä saaneet (yli 800 ääntä)

Hämeenlinnan kuntavaaleissa 1996 – 2017 tuhannen äänen kerhoon on päässyt neljä valtuutettua:
Filatov Tarja SDP (1 548), Koskinen Johannes SDP (1 504), Kiemunki Iisakki SDP (1 320), Lulu Riikonen PS (1 303), nykyään nimellä Lulu Ranne, Koskinen Jari KOK (1 122). He kaikki ovat saaneet yli 1 000 ääntä useamman kerran, paitsi Koskinen Jari. He ovat myös ehdokkaina vuoden 2021 vaaleissa Kiemunkia lukuunottamatta.

Listaan on hyvä lisätä yksi edellämainittujen ”ennätyspuolueiden” ulkopuolelta: Kirsi Ojansuu, nykyään Ojansuu-Kaunisto, VIHR, 2004 (720), ei enää ehdolla 2021. Lisäksi yli 700: Rautio Sari (2012, 726) ja (2008, 706), edelleen ehdolla 2021.

VAALIT 2021

Kiitokset työstä pitkäaikaisille ja nyt ehdokkuudesta luopuville valtuutetuille! Äänestäjille ennakkoluulottomuutta pohtia aivan uusia ehdokkaita! Tämänhetkisten (04/2021) tietojen mukaan Perussuomalaisten ja Kokoomuksen listat ovat täynnä, mutta muutokset ovat siis mahdollisia toukokuun alkuun (4.5.2021) saakka.

27.04.2021

Puolueet Hämeenlinnassa 2004-17, nousevat-laskevat

04.01.2021

AURINGONLASKUN JA NOUSEVAT PUOLUEET HÄMEENLINNASSA 2004 – 2017

Kuten pörssimaailmassa sanotaan, mennyt ei ole tae tulevasta. Tässäkin on kyse vain ja ainoastaan menneestä ajanjaksosta: kuntavaalit 2004 – 2017. Vaalivuosi 2004 on käsitelty yhdistämällä silloisten itsenäisten pitäjien äänet kantakaupungin ääniin. Kuntaliitos ei ollut toteutunut. Se ei ollut vielä vaalivuonna 2008:kaan, mutta silloin laskettiin äänet jo yhtenäisenä kuntana 59-paikkaiseen valtuustoon.

Vanhojen puolueiden (SDP, Kok, Keskusta) alamäki ei välttämättä jatku kaikilla tai ei yhdelläkään. Tulevissa vaaleissa on tilaisuus näyttää, mutta näiden puolueiden strategian laatijoiden on hyvä tiedostaa menneisyys.

Vanhojen puolueiden (SDP, Kok, Keskusta) kokonaistappiot vuodesta 2004 vuoteen 2017

Puolueiden alamäki on laskettu pidemmältä ajalta: Kuntavaaleista 2004
kuntavaaleihin 2017. Siinä välissä on esimerkiksi tappiot vuonna 2012: Kokoomus (- 1 842), SDP (-1 595), Keskusta (-1 015). Perussuomalaiset korjasivat silloin potin (+ 3 494, lisäys edellisiin vaaleihin).

Hämeenlinna, vanhojen puolueiden äänimäärien muutokset vaaleissa 2004 – 2017

Kokoomuksella oli toisaalta hyvä nousu vuoden 2004 vaaleista
vuoden 2008 liitosvaaleihin (+1 105). Tämä saattoi jäädä aikanaan tiedostamatta, koska vuoden 2004 vaalit käytiin siis vielä erikseen pitäjissä ja niitä tuloksia ei ole ilmeisesti ennen yhdistetty, kuten tässä esityksessä. Kokoomus sai oikaistua 2012 vaalien jälkeen vaaleihin 2017 kannatustaan (tai pitämällä asemat), +34 lisä-äänellä ja olemalla suurin puolue 2017. SDP:n alamäki jatkui -648:lla äänellä ja Keskustan -176 äänellä.

Muiden puolueiden (PS, Vas, Vihreät, KD) kasvu vuodesta 2004 vuoteen 2017

Hämeenlinna, ”uusien” puolueiden äänimäärien muutos vaaleissa 2004 – 2017

Muut puolueet (PS, Vas, Vihreät, KD) ovat kasvattaneet äänimääriään vuoden 2004 vaaleista vuoden 2017 vaaleihin. Jatkuuko kasvu seuraavissa vaaleissa 2021 ja millä puolueilla, se jää nähtäväksi.

Hämeenlinna, ”uusien” puoluiden äänimäärien muutokset vaaleissa 2004 – 2017

Kasvu ja kasvu, no onhan näistä edellämainituista puolueista perussuomalaisilla äänimäärän välilasku vuodesta 2012 viime vaaleihin 2017, 5 090 -> 3 560, -1 530 ääntä.

Ennustaminen rohkeaa

Ennustaminen olisi helppoa, jos vain saisi tietää seuraavien kuntavaalien
valtakunnalliset kannatusprosentit. Ainakin SDP:n ja Kokoomuksen valtakunnallisiin prosentteihin voidaan lisätä Hämeenlinna -lisänä 6 % -8 %. Se lisä on hieman vähentynyt viime vuosina. Muutenkin puolueilla Hämeenlinnassa on aina sama suunta kuin koko maassa keskimäärin. Jos puolueen yleinen kannatusprosentti laskee tai nousee koko Suomessa, samoin käy Hämeenlinnassa, mutta kuinka paljon, se on toinen asia.

Onneksi monipuoluejärjestelmä

Hämeenlinnassa on monipuoluejärjestelmä toisin kuin esimerkiksi Korsnäsissä Pohjanmaalla, jossa kaikki valtuutetut 21/21 ovat RKP:ssä. Keskustapuolueella on enemmistö peräti 80 (pienessä) kunnassa, suurin Merijärvellä (13/15). Jos Pohjanmaalla on ”yksipuoluejärjestelmästä” huolimatta korkeita äänestysprosentteja, niin silloin Hämeenlinnan tyyppisissä monipuoluekaupungeissa voisi ajatella olevan kiinnostusta kuntavaaleihin.

Valinnanvaraa on taas tänäkin keväänä Hämeenlinnan kuntavaaleissa 2021: 7 -10 puoluetta ja noin 300 ehdokasta varmaan saadaan taaskin. Ja paikallisessa mediassa ja muuallakin on puitu kohta väistyvän valtuuston ja hallituksen (ja viranhaltijoiden) tekemisiä ja tekemättä jättämisiä, joten tietoakin lienee ollut saatavilla. Niin, nyt vain kaupunginjohtajat vaihtuvat, muut viranhaltijat tosin pysyvät vaaleista riippumatta.

Vuoden 2020 lopulla tuli kuu sumun takaa esiin, tulevan/nykyisen vuoden näkymät eivät ole enää niin utuiset.

04.01.2021

10.01.2021, lisätty lähteet: yle.fi -vaalisivut, Tilastokeskus: StatFin-palvelu

Lisäys 12.01.2021: Vuoden 2017 kuntavaaleissa Hämeenlinnassa oli myös mukana
KTP: Kommunistinen työväenpuolue, 61 ääntä; 0,2 %
Pir: Piraattipuolue, 119 ääntä; 0,4 %

Puolueet Hämeenlinnassa 2004-17, kantakaupunki-pitäjät

Hämeenlinnassa kuten Suomessakin yleisesti ”vanhojen” puolueiden (SDP, Keskusta, Kokoomus) kannatus on vähentynyt viime vuosina.

11.12.2020

Vuonna 2004 Hämeenlinna koostui pelkästään kantakaupungin alueesta. Taulukkoa varten on laskettu kuntavaalien tulokset samana vuonna myös tulevien liitoskuntien alueelta. Kokoomus ja Keskusta ovat hyvin säilyttäneet asemansa vain kantakaupungissa. Toisaalta esimerkiksi Kokoomuksen noin 700 äänen väheneminen pitäjien alueella vastaa yhtä valtuustopaikkaa.

Kokonaisuutena joka tapauksessa vanhat puolueet SDP, Kokomus ja Keskusta ovat menettäneet ääniä ja/tai äänestäjiä vuodesta 2004 vuoteen 2017. Valtuustopaikkoina voi menetyksiä arvioida:
SDP:- 3-4, KOK -1, Keskusta -2. Valtuustopaikkojen muutosta ei voi suoraan
laskea vuosien 2004 (kantakaupunki + vielä itsenäiset naapurikunnat) ja 2017 valtuustoista.

Vihreät, vasemmisto ja KD lähinnä ”kaupunkipuolueita”

Toki pitäjien äänillä on merkitystä edelleen. Vasemmistoliitto, KD ja Vihreät ovat melkein yksinomaan kantakaupungin puolueita, mutta lisä-äänet pitäjistä varmistavat paikat.

Pelkän kantakaupungin äänet 2017: yhteensä 31 463

Pelkkien pitäjien äänet 2017: yhteensä 7 452:

Perussuomalaiset saivat jo vuoden 2008 vaaleissa 1 141 ääntä ja kaksi paikkaa. Vuonna 2012 ääniä 5 090 (10 paikkaa), vuonna 2017 ääniä 3 560 (6 paikkaa). Vuoden 2004 vaaleissa ei ollut vielä perussuomalaisia.

EKA on lyhenne puolueesta Eläkeläiset kansan asialla. Sillä oli viimeksi 2004 yksi valtuustopaikka.

Taulukko äänimääristä kantakaupungin ja pitäjien alueilla erikseen kuntavaaleissa 2017:

Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston paikat muuttuivat juuri (10.12.2020) tuosta taulukosta.
Vasemmistoliiton Irma Taavela siirtyi SDP:hen, eli SDP:n paikat kasvoivat 14 -> 15 ja
Vasemmistoliiton vähenivät 3 -> 2. Lisäksi alkuvuodesta 2021 Matti Mikkola siirtyi PS:stä Kokoomukseen. Siis valtuustokauden 2017-21 lopussa SDP ja KOK ovat tasavahvat: 15-15

KANNATUSPROSENTIT HÄMEENLINNA: KOKOOMUS JA SDP

SDP:n ja Kokoomuksen kannatusprosenttien muutokset Hämeenlinnan kuntavaaleissa 2004, 2008, 2012, 2017. Tilanne 2004 laskettu: kantakaupunki + silloiset itsenäiset pitäjät: Kalvola, Hauho, Lammi, Renko, Tuulos/ Tilastokeskus /RH 11.12.2020

Kannatusprosentit eli puolueen saama äänimäärä suhteessa kaikkiin ääniin ovat yleisin tapa mitata puolueiden kannatusta. Kuviossa vuonna 2004 on (kantakaupunki + silloiset itsenäiset liitospitäjät) SDP:n ja Kokoomuksen prosentit = 34,4 % + 30,8 % = 65,3 % eli reilu enemmistö. Vuosi 2017: 26,0 % + 27,6 % = 53, 6 % eli vielä on yli 50 %:n.

Aseveliakseli

Joissain kaupungeissa SDP + Kokoomuksen liityntää sanotaan aseveliakseliksi, varsinkin Tampereella. En tiedä sen merkitystä Hämeenlinnassa, mutta vahvimmillaan se on ollut varsinkin 1900-luvulla. Esimerkiksi vuonna 1988 SDP:n ja Kokoomuksen valtuustopaikkojen enemmistö yhdessä oli 4/5 = 21 SDP + 20 KOk = 41/51 = 80,9 %. Siinä ei muille puolueille jää juurikaan merkitystä (Keskusta 2, SKDL 3 ja DeVa 1 vasemmistolaisia puolueita, Vihreät 1, SKL 2 KD:n edeltäjä, Sep 1 Suomen eläkeläisten puolue).

Vuoden 2017 vaaleissa oli käänne, kun Kokoomus sai 483 ääntä enemmän kuin SDP ja vain noin sadalla lisä-äänellä Kokoomus olisi saanut suurimman valtuustoryhmän. Toki vuoden 2008 vaaleissakin Kokoomus sai 48 ääntä SDP:tä enemmän, mutta lisäpaikka suurimmaksi oli sillä kertaa kaukana.

Vihreät saivat viime vaaleissa (2017) lisää ääniä 1 671 edellisiin vaaleihin verrattuna, äänimäärä melkein tuplaantui (+87 %); paikat tuplaantuivat 3 -> 6.

11.12.2020

10.01.2021, lisätty lähteet: yle.fi -vaalisivut, Tilastokeskus: StatFin-palvelu

Lisäys 12.01.2021: Vuoden 2017 kuntavaaleissa Hämeenlinnassa oli myös mukana
KTP: Kommunistinen työväenpuolue, 61 ääntä, 0,2 %
Pir: Piraattipuolue, 119 ääntä, 0,4 %

JANAKKALA-HML-HATTULA LIITOS?

25.08.2020

Ruutikellarintieltä Hätilästä, 24.08.2020, osa entistä Vanajan kuntaa. Tien varrella omenaisia, lehteviä puutarhoja, hiljaista, rauhallista.

HÄMEENLINNA ASIALLA

Hämeen Sanomien mielipidepalstalla 27.01.2020 muutamat entiset ja nykyiset kuntapoliitikot sekä kansalaiset esittivät kuntaliitosta Janakkalan, Hämeenlinnan ja Hattulan kesken, kannatettava ehdotus, jos se vain kantaisi loppuun asti.

KUNTALIITOSTEN TAVOITTEET

Kuntaliitoksia on aina tehty, perusteena milloin mikäkin, perusteet vaihtelevat aikakauden ja tilanteen mukaan ja liitoksella on aina tavoitteita, perinteinen iskulause oli(on), että isompi tekee halvemmalla. Tavoitteiden onnistumisia ei mitata jälkikäteen, varsinkaan jos ne eivät toteudu.

VALTAPOLITIIKKA RATKAISEE

Yksi tavoite on kuitenkin selkeä: jos kunta tai kaupungit A ja B liitetään yhteen ja vaikkapa A:n johtaja X jatkaa yhdistyneen kunnan johtajana, niin silloin X:n valta kasvaa ja isompaa kuntaa tai kaupunkia on haasteellisempaa ja palkitsevampaa johtaa.

Lisäksi viranhaltijat ja työntekijät säilyttävät liitoksissa työpaikkansa pätevyydestä riippumatta ja alempienkin johtajien nimikkeet komistuvat. Ei kai kukaan kuvittele, että varsinaisesti asukkaiden parhaaksi liitoksia tehdään, jos ei ihan haitaksikaan.

Liitoksissa kuntien työntekijöiltä siis myötämielisyys ”ostetaan” konkretialla (työpaikka säilyy), asukkailta taas ”ostetaan” myötämielisyys epämääräisemmillä lupauksilla, jotka joskus toteutuvat, useimmiten eivät

TILANNE VUONNA 2020 JANAKKALA-HATTULA-HÄMEENLINNA

Vuoden 2020 alussa otettiin siis useasti kantaa kuntaliitoksen Janakkala-Hattula-Hämeenlinna -puolesta. Yhdistyneen kunnan väkiluku kasvaisi (16 000 + 9 000 + 68 000) noin 95 000:nteen eli olisi lähellä 100 000:tta.

Liitos olisi siis hyvä pelkästään Kanta-Hämeen olemassaolon ja alueen edunvalvonnan tehostumisen perusteella. Edunvalvonta rata-asioissa ja valtion yhä kiristyvässä rahanjaossa sujuisi isommalta yhteenliittymältä paremmin, edellyttäen tietenkin, että liitos toteutetaan järkevässä hengessä.

MUUTTOTAPPIOT JA MUUTTOLIIKE

Joskus innostuttiin  HHT- ja kasvukäytävähankkeesta (Helsinki-Hämeenlinna-Tampere) tai saattaa sen parissa joku vielä toimiakin ja saada palkkaa. Hämeen liiton sivuilta asia ei oikein avaudu. Kasvukäytävä kasvaakin, mutta vain päistään, esimerkiksi Hämeenlinnan muuttotappiot vuosittain ovat Helsingin ja Tampereen suuntiin: –50 Helsinkiin, -100 Tampereelle.

Hattula ja Janakkala saavat pientä muuttovoittoa Helsingistä, mutta väestöä häviää niistäkin kunnista Tampereelle. Muuttoliikkeen puolesta alue ei ole mitään suosikkialuetta – enää, samassa veneessä ollaan.

Itse asiassa kuntien välisessä muuttoliikkeessä vain Hämeenlinna saa noin 200 vuosittain muuttovoittoa, Janakkala pysyy suunnilleen ennallaan ja Hattulalla on pientä tappiota.

KESKINÄINEN MUUTTOLIIKE

Hämeenlinnaan ja Janakkalan sekä Hämeenlinnan ja Hattulan välinen muuttoliike on ollut hämmästyttävän tasaista noin 300 henkilöä aina vuosittain kumpaankin suuntaan. Hämeenlinna on jäänyt vuosittain muutaman kymmenen asukasta voitolle. Asukkaat ainakin siis kokevat alueen jotenkin yhtenäiseksi.

TALOUDESSA EI LOISTETA

Kaikkien kolmen kunnan talous on ”saanut siipeensä” kunnolla, varsinkin vuonna 2019, taseissa ei ole varaa jatkossa alijäämiin, ainoastaan Hattulalla on vielä jonkin verran puskuria.

Huonot ajat vain pahenevat kuntataloudessa, yhdessä ei voisi ainakaan huonommin mennä. Jotenkin ollaan samassa veneessä: katveessa Tampereen ja Helsingin välissä.

MIKÄ ESTÄÄ?

Ainoa este tälle liitokselle lienee se, että sitä ilmeisesti innokkaammin ajetaan Hämeenlinnassa. Sen liitoskäyttäytyminen edellisissä liitoksissa ei saa kiitosta – entisyys pelottaaa (isompi ja ”viisaampi” sanoo ja sanelee). Olipa huhua tai ei, sellaisia viestejä on kuitenkin näkynyt ja maakunnan muisti on pitkä. Siitä(kin) historiasta teen oman jutun  myöhemmin.

Itsenäisempiä kuntia en voisi kuvitella kuin Janakkala tai Hattula, mutta jospa kuntien huononeva taloustilanne ja valtion kovenevat asentet tekisivät nöyremmäksi ja avoimemmaksi eri vaihtoehdoille.

KANSANVALTAA, KANSANÄÄNESTYKSIÄ?

Kuntaliitoksista ei ole siis tehty juurikaan analyysejä jälkeenpäin, mutta viimeisimmästä Hämeenlinnan alueen liitoksesta löytyy perinpohjainen lehdistöanalyysi sen valmisteluvaiheesta:

Lehtitietojen varassa : tutkielma kunta-ja palvelurakenneuudistus kirjoittelusta Hämeenlinnan seudulla 2005 – 2006, Jyväskylän yliopisto Pro Gradu, Valtio-oppi, Kari Mustonen

Aika oli silloin eri, some ei ollut vaikutuskanavana eikä kansalaisia juurikaan kuunneltu, valtio ohjasi ja kuntapoliitikot suunnittelivat ja päättivät. Kansanäänestyksiä ei ollut, vahvimmin niitä suunniteltiin Rengossa, mutta tultiiin siihen johtopäätökseen, että kansalaiset eivät tiedä tarpeeksi, kun heillä ei ole tietoa, eikä anneta, joten he voivat äänestää väärin päättäjien mielestä (Mustonen s. 25)

Seurasin tiiviisti kuntaliitoskeskustelua (ja myös osallistuin) Kaskisten liitymisestä Närpiöön 2018 – 2019 (på svenska också) ja siinä paljastui kansalaisten asiantuntemus ja haastavat kysymykset, joihin taas päättäjät eivät vastanneet mitenkään. Lisäksi valmistelun taso oli onnetonta paikallisten ”asiantuntijoiden” tekemänä. Nyt asia on toistaiseksi tauolla, ilmeisesti kevään 2021 vaalien jälkeen se on uudestaan esillä.

Voisi ajatella, että Hämeenlinnankin seudulla kannattaisi aloittaa asiaa ja keskustelua ruohonjuuritasolta. Ehkä ne muodolliset rajat ovat jopa enemmän yhdentekeviä kansalaisille kuin karsinointiin ja siiloajatteluun tottuneille kuntapoliitikoille.

HÄMEENLINNAN ALUEVAATIMUSTEN HISTORIAA

Hämeenlinnan alue on kasvanut huimasti vaikkapa vuodesta 1947, jolloin kaupungin alue oli noin 2×5 kilometrin kokoinen (11,05 neliökilometriä), lisää aluetta saatiin 1.1.1948 noin 20 neliökilometriä Hämeenlinnan maalaiskunnalta, Vanajan kunnasta saatiin lisää 1.1.1967 jopa noin 130 nelíökilometriä.

Suurin aluevalloitus oli 1.1.2009, jolloin monista ympäristökunnista ja sudeettialueen kautta Kalvolasta saatiin lisää valtava määrä entiseen verrattuna, 165,1 neliökilometrin alue kasvoi yli kymmenkertaiseksi (10-kertaiseksi) 1 785,8 neliökilometriin (noin 40 km X 40 km:n alue).

Tarkempaa historiaa on blogissa joenhiisi.blogspot.com (muuttuneet rajat). Lisäksi kirja: Yrjö S. Koskimies, Hämeenlinnan kaupunki 1945 -1974.

HÄMEENLINNA LÄHES SUOMEN YKKÖSKAUPUNKI – siis oli 2008

12.06.2020

HÄMEENLINNA LÄHES SUOMEN YKKÖSKAUPUNKI – siis oli 2008, 12 vuotta sitten

Hämeenlinnassa kuntien välinen muuttovoitto oli vuonna 2008 kolmanneksi (+517) suurin koko Suomen kaupunkien ja kuntien joukossa. Edellä olivat vain Helsinki (+1004) ja Oulu (+670).

Näkymä Turuntien päästä moottoritielle lumettomana talvena 10.01.2020

Vuonna 2009 alkoi muuttovoittajien kärki olla se tavanomainen: Helsinki (+1 703), Tampere (+816), Jyväskylä (+464), Oulu (+423), Hämeenlinna (+423, 6. sija).

Vuonna 2007 olivat muuten suurimmat muuttoTAPPIOkaupungit
Helsinki (-659), Turku (-671), Kouvola (-568). Todella nopeita käänteitä Helsingillä ja Turulla, Hämeenlinnan sijaluku oli 2007 kuudes (6.)

TEHTIINKÖ TAI MENETETTIINKÖ KAUPUNKIEN VETOVOIMA JO 1950-LUVULLA?

Muuttokisan ylivoimainen häviäjä 2009 oli muuten Espoo (-503), sitä ei tunnista nyky-Espooksi, jossa muuttovoitto oli 2019 (+2 535 !!). Klassisen sanonnan mukaan, siellä kai ”tehtiin jotain oikein” kymmenen vuoden aikana tai sitten vain kävi tuuri.

Jos mennään taaksepäin 1950-luvun alkuun, niin sitä
muutosvastarintaista maalaispitäjää ei todellakaan enää tunnista.
Väkisin sinne piti rakentaa ”Dipoli” eli Teknillinen korkeakoulu ja vastaavat. Onnenkaupalla Espoo sai myös maailmanmainetta nauttineen puutarhakaupunki Tapiolan.

Samoin Tampereella, tehdas- ja työläiskaupungissa tehtiin 1950-luvulla paljon töitä, että saatiin kaupunkiin yliopisto siirrettyä Helsingistä. Toki se oli ensin kansankorkeakoulu, joka vähitellen tuli nykyaikaiseksi monialaiseksi yliopistoksi. Sen ajan korkeampaa koulutusta kuitenkin – ja valtio vastusti aikansa itsepäisesti siirtoa.

HÄMEENLINNA LUOVUTTAA – SAVONLINNA PÄINVASTOIN

Hämeenlinnassa vastaavasti annettiin Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos mennä ilman vastarintaa (loppui 2012 keväällä). Savonlinnasta (loppui 2018 keväällä) lähti myös opettajankoulutuslaitos ja sieltäkin on käynnissä nuorten joukkopako.

Siellä sentään laitettiin kunnolla hanttiin ja kaupunginjohtaja yrittää koko ajan saada sitä takaisin tai saada jotain hyvitystä kaupungilleen edelleen. Tulostakin on saatu, edes kirjaus hallitusohjelmaan, linkki siihen lopussa.

Hämeenlinnan nettomuutot, kaikki, kuntien välinen, nuorten 20-34 -vuotiaat
Nuoria muuttaa siis käytännössä koko ajan enemmän pois kuin tulee

MUUTTAMISEN KEHITYS HÄMEENLINNASSA 1990 – 2019

Kuviossa on ylimpänä Hämeenlinanna kokonaisnettomuutto, joka on suurempi kuin kuntien välinen nettomuutto, siis tuliko enemmän (+) vai vähemmän (-) väkeä kuin lähti pois. Kuntien välinen nettomuutto syntyy Suomen sisällä jo asuvien ja muuttavien muuttopäätöksistä – se lienee hyvä vetovoimaisuuden mittari. Siihen lisätään maahanmuutto, joka tarkoittaa ulkomailta tulevia. Heitä ei tässä sen tarkemmin luokitella (pakolaiset, siirtolaiset, ulkomailta paluumuuttajat…?).

Hämeenlinnan tilanne oli siis vuonna 2008 suorastaan loistava, ja loistavan nopeasti tilanne muuttui. Totaalinen romahdus oli vuonna 2016, jolloin nuoria (20-34) vuotiaita muutti 321 enemmän pois kuin tuli. Samoin kuntien välinen muuttovoitto oli pohjalukemissa (-255).

Hämeessä hitaus on hyve, mutta tällaiset lukemat taisivat tulla liian nopeasti. Olen seurannut päällisin puolin aina Hämeenlinnan tapahtumia, mutta en nähnyt tietoja tästä. Enemmän keskityttiin (median vika?) SCC-asiohin (Sunny Car Center). Vuoden 2009 alusta tuli myös kuntaliitos, siitäkään ei ole tehty mitään analyysiä.

Kuntaraja on periaatteessa vain paperilla ja maastossa pari rajakiveä, mutta vaikuttiko liitos tulevaa muuttoliikettä vähentävästi? Entä miten on selitettävissä suunnilleen vuodet 2014-2019, jolloin palkat nousivat ja työpaikkoja syntyi Suomessa, mutta Hämeeninnassa alkoivat muuttotappioiden vuodet. Silloinen hyvä talouskehitys ei ole pelkästään edellisen Sipilän hallituksen propagandaa. Ne hyvät ajat alkoivat juuri samaan aikaan, kun nuorten joukkopako alkoi Hämeenlinnasta kiihtyä.

OMA MOTIVAATIO

Lähdin Hämeenlinnasta 1994 muualle enkä jäänyt kaipaamaan, mutta seurasin kyllä mielenkiinnolla kuinka pikkuhiljaa kaupungissa alkoi olla 1990-luvun laman jälkeen hyvinkin positiivista kehitystä. Olihan kaupunginjohtajallakin oikea nimi: Hellsten, 2001 -2012. Suunnilleen 2013 tulin takaisin ja hyvä kehitys oli siis loppunut, eli ajoitukseni toimii.
Samoin aikoinaan ostin ensimmäisen (ja viimeisen) asunnon Hämeenlinnasta huippuhinnalla ja olin pakotettu myymään sen täysin alihinnalla.

Noissa muuttoluvuissa näkyy kyllä positiivista käännettä, mutta muista teksteistäni selviää, että ikärakenne on valitettavasti mennyt ja menee melko epäedulliseksi. Toisaalta jos nuorten poismuutto vähenee, se on kuitenkin koko ajan POISmuuttoa.

Hellstenin aika oli joskus hyvää aikaa Hämeenlinnalle, saa nähdä kuinka nyt käy.

Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine: ”Savonlinnalle oma tukipaketti Rinteen hallitukselsta Olen erittäin tyytyväinen hallitusohjelmaan” (nyt 12.06.2020 on jo kyllä Marinin hallitus ja koronakriisi muuttanut monia asioita, saa nähdä)

Yle 3.6.2019 https://yle.fi/uutiset/3-10813503