Kirjoittajan arkistot:rhrh8ans

HÄMEENLINNA LÄHES SUOMEN YKKÖSKAUPUNKI – siis oli 2008

12.06.2020

HÄMEENLINNA LÄHES SUOMEN YKKÖSKAUPUNKI – siis oli 2008, 12 vuotta sitten

Hämeenlinnassa kuntien välinen muuttovoitto oli vuonna 2008 kolmanneksi (+517) suurin koko Suomen kaupunkien ja kuntien joukossa. Edellä olivat vain Helsinki (+1004) ja Oulu (+670).

Näkymä Turuntien päästä moottoritielle lumettomana talvena 10.01.2020

Vuonna 2009 alkoi muuttovoittajien kärki olla se tavanomainen: Helsinki (+1 703), Tampere (+816), Jyväskylä (+464), Oulu (+423), Hämeenlinna (+423, 6. sija).

Vuonna 2007 olivat muuten suurimmat muuttoTAPPIOkaupungit
Helsinki (-659), Turku (-671), Kouvola (-568). Todella nopeita käänteitä Helsingillä ja Turulla, Hämeenlinnan sijaluku oli 2007 kuudes (6.)

TEHTIINKÖ TAI MENETETTIINKÖ KAUPUNKIEN VETOVOIMA JO 1950-LUVULLA?

Muuttokisan ylivoimainen häviäjä 2009 oli muuten Espoo (-503), sitä ei tunnista nyky-Espooksi, jossa muuttovoitto oli 2019 (+2 535 !!). Klassisen sanonnan mukaan, siellä kai ”tehtiin jotain oikein” kymmenen vuoden aikana tai sitten vain kävi tuuri.

Jos mennään taaksepäin 1950-luvun alkuun, niin sitä
muutosvastarintaista maalaispitäjää ei todellakaan enää tunnista.
Väkisin sinne piti rakentaa ”Dipoli” eli Teknillinen korkeakoulu ja vastaavat. Onnenkaupalla Espoo sai myös maailmanmainetta nauttineen puutarhakaupunki Tapiolan.

Samoin Tampereella, tehdas- ja työläiskaupungissa tehtiin 1950-luvulla paljon töitä, että saatiin kaupunkiin yliopisto siirrettyä Helsingistä. Toki se oli ensin kansankorkeakoulu, joka vähitellen tuli nykyaikaiseksi monialaiseksi yliopistoksi. Sen ajan korkeampaa koulutusta kuitenkin – ja valtio vastusti aikansa itsepäisesti siirtoa.

HÄMEENLINNA LUOVUTTAA – SAVONLINNA PÄINVASTOIN

Hämeenlinnassa vastaavasti annettiin Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos mennä ilman vastarintaa (loppui 2012 keväällä). Savonlinnasta (loppui 2018 keväällä) lähti myös opettajankoulutuslaitos ja sieltäkin on käynnissä nuorten joukkopako.

Siellä sentään laitettiin kunnolla hanttiin ja kaupunginjohtaja yrittää koko ajan saada sitä takaisin tai saada jotain hyvitystä kaupungilleen edelleen. Tulostakin on saatu, edes kirjaus hallitusohjelmaan, linkki siihen lopussa.

Hämeenlinnan nettomuutot, kaikki, kuntien välinen, nuorten 20-34 -vuotiaat
Nuoria muuttaa siis käytännössä koko ajan enemmän pois kuin tulee

MUUTTAMISEN KEHITYS HÄMEENLINNASSA 1990 – 2019

Kuviossa on ylimpänä Hämeenlinanna kokonaisnettomuutto, joka on suurempi kuin kuntien välinen nettomuutto, siis tuliko enemmän (+) vai vähemmän (-) väkeä kuin lähti pois. Kuntien välinen nettomuutto syntyy Suomen sisällä jo asuvien ja muuttavien muuttopäätöksistä – se lienee hyvä vetovoimaisuuden mittari. Siihen lisätään maahanmuutto, joka tarkoittaa ulkomailta tulevia. Heitä ei tässä sen tarkemmin luokitella (pakolaiset, siirtolaiset, ulkomailta paluumuuttajat…?).

Hämeenlinnan tilanne oli siis vuonna 2008 suorastaan loistava, ja loistavan nopeasti tilanne muuttui. Totaalinen romahdus oli vuonna 2016, jolloin nuoria (20-34) vuotiaita muutti 321 enemmän pois kuin tuli. Samoin kuntien välinen muuttovoitto oli pohjalukemissa (-255).

Hämeessä hitaus on hyve, mutta tällaiset lukemat taisivat tulla liian nopeasti. Olen seurannut päällisin puolin aina Hämeenlinnan tapahtumia, mutta en nähnyt tietoja tästä. Enemmän keskityttiin (median vika?) SCC-asiohin (Sunny Car Center). Vuoden 2009 alusta tuli myös kuntaliitos, siitäkään ei ole tehty mitään analyysiä.

Kuntaraja on periaatteessa vain paperilla ja maastossa pari rajakiveä, mutta vaikuttiko liitos tulevaa muuttoliikettä vähentävästi? Entä miten on selitettävissä suunnilleen vuodet 2014-2019, jolloin palkat nousivat ja työpaikkoja syntyi Suomessa, mutta Hämeeninnassa alkoivat muuttotappioiden vuodet. Silloinen hyvä talouskehitys ei ole pelkästään edellisen Sipilän hallituksen propagandaa. Ne hyvät ajat alkoivat juuri samaan aikaan, kun nuorten joukkopako alkoi Hämeenlinnasta kiihtyä.

OMA MOTIVAATIO

Lähdin Hämeenlinnasta 1994 muualle enkä jäänyt kaipaamaan, mutta seurasin kyllä mielenkiinnolla kuinka pikkuhiljaa kaupungissa alkoi olla 1990-luvun laman jälkeen hyvinkin positiivista kehitystä. Olihan kaupunginjohtajallakin oikea nimi: Hellsten, 2001 -2012. Suunnilleen 2013 tulin takaisin ja hyvä kehitys oli siis loppunut, eli ajoitukseni toimii.
Samoin aikoinaan ostin ensimmäisen (ja viimeisen) asunnon Hämeenlinnasta huippuhinnalla ja olin pakotettu myymään sen täysin alihinnalla.

Noissa muuttoluvuissa näkyy kyllä positiivista käännettä, mutta muista teksteistäni selviää, että ikärakenne on valitettavasti mennyt ja menee melko epäedulliseksi. Toisaalta jos nuorten poismuutto vähenee, se on kuitenkin koko ajan POISmuuttoa.

Hellstenin aika oli joskus hyvää aikaa Hämeenlinnalle, saa nähdä kuinka nyt käy.

Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine: ”Savonlinnalle oma tukipaketti Rinteen hallitukselsta Olen erittäin tyytyväinen hallitusohjelmaan” (nyt 12.06.2020 on jo kyllä Marinin hallitus ja koronakriisi muuttanut monia asioita, saa nähdä)

Yle 3.6.2019 https://yle.fi/uutiset/3-10813503

Hämeenlinna, muuttoliike, ikääntyminen 2010 – 2019

Muuttotappion vuosia 2015 – 2017

07.05.2020 (/Rafael Hellsten)

Luvut ovat pyöristettyjä, paitsi vuoden 2010 väkilu (66 829 asukasta) ja 2019 (67 633 asukasta)

Hämeenlinna, muuttoliike ja ikääntyminen

Lasten määrä väheni (ja vähenee edelleen) Hämeenlinnassa (-500 vuosina 2010-19), erityisesti nuoret aikuiset muuttavat kaupungista pois, tilalle tulee runsaasti yli 65-vuotiaita. Työikäisten määrä on vähentynyt melkein parilla tuhannella viimeisimmän kymmenen vuoden aikana. Tämä kehitys on nyt ehkä hidastunut, mutta suunta pysyy samana.

Vetovoima muiden seutujen joukossa?

Hämeenlinnaan muuttaa vuosittain noin 3 500 ja melkein sama määrä poiskin.  Vuosina 2016 – 2017  kaupungista muutti muihin kuntiin vuosittain pois toistasataa enemmän kuin tänne tuli, vuonna 2015 muuttotappiota oli noin –50 asukasta.

Parhaimmat muuttovoiton vuodet olivat 2010 ja 2011, jolloin tänne muutti noin 200 – 300 enemmän kuin lähti pois. Vuodet 2018 ka 2019 alkoivat tuoda jo taas muuttovoittoa muista kunnista, 2018 (+87), 2019 (+201).

Maahanmuutto korjaa väestökatoa jonkinverran

Ihmisiä kuolee nykyään enemmän kuin syntyy käytännössä koko Suomessa. Hämeenlinnassa vuosittain kuolleita on noin 100 – 200 enemmän kuin syntyviä. Ihmisten määrä vähenee siis ”luonnollisesti”.

Lisäksi ihmisiä siis muutti pois eri puolille Suomea varsinkin vuosina 2015 – 2018 parisataa vuodessa enemmän kuin heitä tuli.

Väkiluku olisi laskenut näinä vuosina jopa 400:lla vuodessa ilman maahanmuuton lisäystä noin 200:lla vuosittain.

Vuosi 2019 lisäystä noin 100 henkilöä

Vuonna 2019 suunta muuttui hiukan voitollisemmaksi eli väkiluku nousi noin sadalla henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Nousua oli erityisesti ikääntyneiden ikäluokissa ja tämän vuoden (2020) alussa on tullut (jo) noin 60 henkilöä muuttovoittoa. 

Lasten, nuorten, työikäisten määrät vähenivät sadoilla

Kymmenen viime vuoden (2010 – 2019) kuluessa  alle kouluikäisten (0 – 6 vuotiaat) lasten määrä on vähentynyt lähes 600:lla (-550), koska syntyvyys on pienentynyt ja muuttoliike vienyt heitä hiukan.

Koululaisten 7-17 –vuotiaiden määrä on vähentynyt reilulla sadalla. Samoin nuorten 18-35 –vuotiaiden muuttoliike on ollut lähes vuosittain tappiollista runsaimmillaan noin 200 nuoren verran.

”Varsinaisten” työikäisten (36 – 65 v)määrä on vähentynyt melkein 2 000:lla (- 1 667) vuosien 2010 – 2019 aikana.

Vuodet 2010 – 2019 väkiluvun muutoksia – kasvua, mutta missä ikäryhmissä siis?

Vuodesta 2010 vuoteen 2019 Hämeenlinnan väkiluku kasvoi vajaalla tuhannella (tarkasti, 804). Väestö ei ole kuitenkaan kasvanut tasaisesti eri ikäryhmissä, vaan käytännössä vain yli 65 –vuotiaista. Muissa ikäryhmissä on ollut siis huomattavaa vähennystä.

Ikääntyneiden määärä kasvoi kahdella tavalla ja 4 000 :lla

Itseasiassa joka ikäryhmässä muutetaan, siis tullaan ja lähdetään jatkuvasti, mutta lopputuloksena kymmenen vuoden muuttoliikkeestä on ikääntyneiden yli 65-vuotiaiden määrän lisääntyminen neljällä tuhannella ( 4 000) vuodesta 2010 vuoteen 2019. Tietenkin jo valmiiksi kaupungissa asuvat ihmiset vanhenevat  luonnostaan, mutta muuttoliikekin tuo heitä myös hiukan lisää, noin 50 vuosittain.

Tuhat nuorta lähti pois 2010 – 2019

Vaikka siis vuosina 2010 – 2019 Hämeenlinnan kokonaisväestö on kasvanut noin tuhannella (804), MYÖS toisaalta nuorten 18 – 35 vuotiaiden määrä on vähentynyt hiukan vajaalla tuhannella ( -784).

Varsinkin nuorten liikkuvuus on suurta. Useita satoja muuttaa kaupunkiin vuosittain, mutta aina pari sataa enemmän muuttaa pois.

Siis toisaalta ikääntyneiden yli 65-vuotiaiden määrä on kasvanut vuosina 2010 – 2019 noin 4 000:lla (- 3 947).

Varsinaiset veronmaksajat vähentyneet 1 700:lla vuosina 2010-2019

Muuttoliike tuo kyllä ”ylijäämää” varsinaisista työikäisistä (35 – 65 v) noin 100 vuodessa, mutta heidän kokonaismääränsä on lopulta kuitenkin vähentynyt 2010-2019 noin 1 700:lla, koska heitä moni muuttaa pois jo nuorempana ja maahanmuuttokaan ei riitä korvaamaan.

07.05.2020

Hämeenlinnalaisen verorasitus 2019

20.10.2019

HÄMEENLINNALAISEN VERORASITUS

KESKIELÄKELÄINEN

Puolet eläkeläisistä saa alle 1 500 euron kuukausieläkettä (puolet tietenkin yli sen määrän) eli 18 000 euroa vuodessa. Sen suuruisesta eläkkeestä menee kaupungille veroa 20,75 prosentin mukaan noin 2 560 euroa vuodessa. Todellisuudessa kuntaveroprosentti on siis 14 %.

Viime vuonna ehdotettiin korotusta prosenttiin 21,00  ja samaa saatetaan yrittää nytkin. Se tekisi keskieläkeläiselle lisää noin 30 euron lisän vuosittaiseen kuntaveroon.

PIEN- JA KESKIPALKKAINEN

Pienpalkansaaja (1 700 /kk) maksaa kuntaveroja noin 1 250 euroa, todellinen kuntaprosentti 6 %. Heillekin korotus tekisi lisälaskua noin 30 euroa vuodessa.

(Hyvän) keskipalkan (3 000 euroa/kk, 36 000 euroa/vuosi) saajat maksavat kuntaveroa noin 6 000 euroa, todellinen prosentti siis 17 %). Heille korotus 21 prosenttiin tekisi 70 euron ”lisäveron”.

Kovimmat kuntaverot maksavat työttömät, joita on Hämeenlinnassakin muutama tuhat. Peruspäivärahasta eli noin 10 000 euron vuositulosta menee kaupungille sen nimellisen 20,75:n mukaan noin 1 670 euroa eli todellinen prosentti on 17 %. Heille korotus  21 prosenttiin merkitsisi 20 euron ”lisäveroa” vuodessa.

Täysi kuntavero menee myös eläkeläisiltä, joilla kuukausieläke on noin 2 000 euroa eli hieman keskieläkettä parempi.

TONNIN ELÄKE KUUSSA

Koko verotus on jopa yllättävän kevyttä aivan pienen eläkkeen saajille (noin kolmannes kaikista eläkkeen saajista) eli noin 1 000 euroa kuussa. He eivät maksa mitään veroja eli korotus ei vaikuta heihin mitenkään. Tämä on harvinaisen reilua verotusta, toisaalta ovathan tulotkin todella pienet.

VERONKOROTUS – MAINEHAITTA?

Eri tulonsaajaryhmät maksavat hyvin erilaisia prosentteja kuntaveroja jopa samalla tulotasollakin. Viime vuonna (ja varmaan tänäkin vuonna) ehdotettu 0,25 %:n korotus kuntaveroon tuskin sinänsä romahduttaa kenenkään tulotasoa. Toisaalta ulospäin veroprosentin korotus ja korkea prosentti ovat aina huono signaali. Katsotaan, että kaupunki ei osaa hoitaa talouttaan muuta kuin sen helpoimman kaavan kautta.

HÄMEENLINNA ELOKUVISSA, FIKTIOSSA?

27.09.2019

Aulanko, vuosi 2017 alkamassa

Kiitos Hämeenlinnan FB-ryhmälle, sain paljon vinkkejä ja oikaisuja, tätä oli mukava tehdä, kotiseututietoa tämäkin 🙂

Oikein taulukkomuodossa on lisää HämeWikissä, linkki alempana. Siellä on erikseen Hauholla kuvatuista elokuvista. Näitä kaikkia löytyykin runsaasti. Ihan mukava testata omaa muistitietoakin.

HÄMEENLINNA ELOKUVISSA, FIKTIOSSA?

Katselin Arenasta koostetta 1970-luvun missikisoista. Ne olivat 1974 Aulangolla (Johanna Raunio valittiin). Hotellia ympäristöineen esiteltiin muun ohessa jonkin verran. Tietenkin Hämeenlinnan linnaa ja Vanaja-vettä esitellään lukuisissa matkailupätkissä. Mutta onko varsinaisia elokuvia, joita olisi filmattu kaupungissa?

Kissan kuolema

Vuonna 1994 filmattiin Kissan kuolema -elokuvaan pätkä silloisessa elokuvateatteri Maximissa (?) Elokuva oli koulukotikuvaus. Sitä kuvattiin ihan oikeassa Vanajan koulukodissa, Ojoisilla päin. Oliko se silloin varsinaisesti enää toiminnassa, en tiedä.

Totuus on armoton

Se Aulanko on ollut monessakin varsinaisessa kotimaisessa elokuvassa edustamassa huippuhienoa hotellia ja on hieno edelleen. Erityisen pitkään sitä on kuvattu dekkarielokuvassa ”Totuus on armoton” (1963).

Niskavuoret

Hauhon kesäteatteri esittää Niskavuoria, olikohan se rakennus varsinaisissa Niskavuori -elokuvissa, taisi olla. Niskavuori-elokuvissa on kuvia Alvettulan koululta ja Wanahalta raitilta

Hauhon Wuolteen (myös Pokkari ja Touru -nimellä) kartanossa on kuvattu useita kotimaisia elokuvia.

Entä Lammi, Tuulos, Renko, onko niissä ollut filmauksia? Ainakin Rengon kirkko sopisi moneen tarinaan. Arvasin oikein, sain tietoa, että Punaista viivaa (1959) on kuvatttu osittain siellä kirkolla.

Onko Vanajanlinna ollut jonkin elokuvan näyttämönä? Itse paikallahan on monivaiheinen tarina.

Pirunpelto

Pitkässä draamasarjassa (viime vuosien tuotantoa) taistellaan pienen kunnan soravarojen omistamisesta. Yksi sarjan henkilöistä käy puolisalaisessa tapaamisessa ympäristöhallinnon edustajan kanssa Hämeenlinnan torilla ja sitten hieman syrjemmälle muistaakseni sinne puutalo-alueelle.

Tapani Bagge

Hän kai kirjoittaa dekkareita sijoittuen Hämeenlinnaan, niitä en ole lukenut, mutta ilmeisesti kaupungin ympäristö on hyvin esillä.

Irwin -elokuva

Rentun ruusu” -elokuva (2001) kertoo Irwin Goodmanista (siis sama nimi kuin kauppakeskuksella) alias Antti Hammarbergista, mutta oliko siinä itse kaupunki kovin paljon esillä. Ainakin yksi kohtaus jäi mieleen, kun Irwin ajelutti takseja ympäri Hämeenlinnan toria. Matti Nurminen esitti taksikuskia.

Iso vaalee

Veijo Meri kirjoitti kirjan ”Jääkiekkoilijan kesä”. Siitä tehtiin elokuva Iso Vaalee (1980), joka kuvaa kuulemma 1950-luvun Hämeenlinnaa. Muistaakseni siinä käydään Kaupunginpuistossa olleessa (koska, mikä?) ravintolassa (Wikipediassa on tarkempia kuvauksia kuvauspaikoista). Jääkiekkoilijalla on siinä melko leppoisa kesä, no eikös nykyään pidä olla jatkuva harjoittelu? Iso Vaaleeta kuvattiin myös Janakkalassa. Siinä on Liinalammen jo purettu uimahyppytorni. Kuvattiin myös Leppäkoskella.

Kymmenen riivinrautaa (2002) on osittain kuvattu Hämeenlinnassa.

Pähkähullu Suomi (1967), Speden filmejä, siinä on yltiöromanttinen kohtaus (parodia), jossa tanssitaan Aulangon Joutsenlammella.

Myrsky (2008) Kaisa Rastimon elokuva isosta koirasta ja pienestä tytöstä, kuvattu Hämeenlinnassa.

Tulitikkuja lainaamassa (1938) Vanha elokuva, mutta se on jotenkin hauskan kepeä nykyajankin silmällä katsottuna. Toisaalta oheinen linkki antaa sille dokumentaaristakin arvoa: ” olisi mainio dokumentti hävitetystä puukaupungista.”  Siis siinä on paljon esillä Hämeenlinnan keskustaa juuri ennen sotia.

https://yle.fi/uutiset/3-5289025

Appara

Onko missään niinkin kuuluisasta paikasta kuin Ahveniston olympiapaikasta (1952) kuvauksia tai miten olympialaiset näkyivät (tai eivät näkyneet) kaupunkikuvassa. Onko muita muistikuvia, tietoja elokuvista?

HämeWikin taulukko: https://www.hamewiki.fi/wiki/Hämeenlinnassa_kuvatut_elokuvat

Kuin pikkukaupunki vuosikymmeniä sitten (ilman autoa
ja liikennemerkkejä) kevät 2019 Linnankadun päässä

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI)

kerää juuri tietoa elokuvien teosta eri paikkakunnilla. Tosin se taitaa keräillä tietoja vain elokuvakohtaisesti – ei paikkakunnittain.

https://www.elonet.fi/fi/tiedonkeruu�1=�S�

HÄMEENLINNAN SEUDUN KOKOOMUKSEN KANSANEDUSTAJAT ?

Hämeenlinnan Aulangonjärvi 19.05.2019

09.06.2019

– kansanedustajat vuodesta 1975, viimeisin 2009

”Aidosti” Hämeenlinnalaisia kansanedustajia ovat olleet Sirpa Pietikäinen ja Saara Mikkola. Tässä lasketaan kuitenkin Jari Koskinen Hauholta myös samaan joukkoon. ”Tosi hämeenlinnalainen, herra HPK (HäSa:n mukaan), Harri Lintumäki” oli myös lähellä vuonna 1999 valintaa, siitä jäljempänä.

Viimeisimpiä Kokoomuksen kansanedustajia Hämeenlinnasta tai Hämeenlinnan seudulta ovat olleet: Sirpa Pietikäinen (1999 – 2003) ja Jari Koskinen (2007 – 2009, 4. kausi jäi kesken uuden tehtävän vuoksi).

He olivat myös ministereinä: Sirpa ympäristöministerinä Ahon hallituksessa 1991 – 1995. Jari maa- ja metsätalousministeri (pm. Lipponen II) 2002 – 2003, (pm. Katainen) 2011 – 2014.

Ennen nykyistä Hämeen vaalipiiriä oli Hämeen eteläinen vaalipiiri, jossa nykyisen alueen lisäksi oli Somero, entinen Toijala, entinen Sääksmäki, Valkeakoski.

HÄMEENLINNAN SEUDUN EDUSTAJIA VUOSITTAIN

(x. /y) = x. edustajakausi, y = kaudet yhteensä

VUOSI 1975 – Timo Mäki (5. /5) tuomari , Saara Mikkola, opettaja (1. /3)

VUOSI 1979 – Saara Mikkola  (2. /3)

VUOSI 1983 – Sirpa Pietikäinen, kauppatieteiden maisteri 1. kaudelle, 5 kautta yhteensä yhtäjaksoisesti, viimeisin 1999 – 2003

VUOSI 1987 – Sirpa Pietikäinen 2. kaudelle (15 981 ääntä), Sirpa sai enemmän ääniä, kuin koko Hämeenlinnassa äänestettiin kokoomusta.

VUOSI 1991 – Sirpa Pietikäinen 3. kausi

Vuosi 1991 oli  ensimmäinen vaalivuosi nykyisenä Hämeen vaalipiirinä. Somero liitettiin edellisestä piiristä Turun seutuun. Heinolan seutu Mikkelin vaalipiiristä liitettiin Hämeeseen sekä Orimattila ja Artjärvi Uudeltamaalta.

VUOSI 1995 – Sirpa Pietikäinen, 4. kausi, varasijalta Jari Koskinen (1. /4)

KOLMEN SUORA LÄHELLÄ 1999

VUOSI 1999 – Sirpa Pietikäinen, 5. ja viimeisin kausi, Jari Koskinen (2. /4), Harri Lintumäki varalle

Vuoden 1999 vaaleissa valittiin Hämeenlinnasta siis Sirpa Pietikäinen. Harri Lintumäki oli hyvin lähellä valintaa, vain 50 ääntä erotti edustajanpaikasta.

Heidän alueellinen kannatuksensa jakaantuu kuitenkin hyvin eri tavoin. Harri saa oikeastaan koko kannatuksensa juuri Hämeenlinnasta eli sen aikaisesta ”ydin-kaupungista” (87 % äänistä). Sirpa saa Hämeenlinnan alueelta vain 43 % ja muilta vaalipiirin alueilta 57 %.  Hämeenlinnasta annetaan yleensä noin 13 000 kokoomusääntä ja Sirpa sai aikaisempina menestysvuosina jopa 16 000 ääntä (1987) eli silloin ei edes kaikki kaupungin äänet olisi tähän riittäneet.

Voisi spekuloida jälkiviisaasti, että jos Harri olisi saanut 1999 valinnasta puuttuvat äänet (50 kpl) ja siitä etua seuraaviin vaaleihin 2003 (oli vielä ehdokkaana, puuttui jo noin 1 000 ääntä valinnasta), niin Hämeenlinnasta tai Hämeenlinnan seudulta liitoskuntineen olisi voinut olla monta kautta peräti kolmekin kansanedustajaa (Sirpa, Jari, Harri) ja ehkä tämä olisi edelleen tuonut lisänostetta seuraaville yrittäjille: Sari Rautio 1. kerta 2007, eläinlääkäri Sara Saari, apul. kj. Juha Isosuo ym. 

Vuonna 1999 valittiin siis myös Hauholta (silloin vielä itsenäinen kunta) kansanedustajaksi Jari Koskinen. Hänet oli valittu varasijalle jo vuonna 1995 ja nousi edustajaksi 1996 Iiro Viinasen siirryttyä Pohjolan pääjohtajaksi. Syyskuussa 2009 Koskinen siirtyi Lontooseen kesken 4. kautensa Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) johtokunnan jäseneksi. Eli tarkasti ottaen vielä vuonna 2009 Hämeenlinnan seudulta oli kansanedustaja.

VAALIT 2003, 2007, 2011, 2015, 2019

– äänivuotoa Hämeenlinnasta Kalle Jokiselle, Timo Heinoselle, Sanni Grahn-Laasoselle

Vuoden 2003 vaaleissa Harri Lintumäki oli vielä ehdokkaana, mutta ei päässyt enää varasijallekaan – toistaiseksi viimeisin yritys. Hämeenlinnasta oli vielä ehdokkaana eläinlääkäri Sara Saari (1 841 ääntä).

Vuonna 2007 valittiin kasvatustieteen maisteri Timo Heinonen Lopelta ensimmäisen kerran (vuonna 2019 valittu jo 4.  kaudelle). Vuonna 2007 valittiin myös ylikonstaapeli Kalle Jokinen Orimattilasta. Kalle oli tullut jo kaudella 2003-07 varasijalta eduskuntaan. Hämeenlinnalaiset alkoivat yhä enemmän äänestää Timoa ja Kallea ja äänestävät edelleen. Vuoden 2019 vaaleissa Timon valinta ratkesi hämeenlinnalaisten äänillä. Lahtelaisten ensikertalainen ehdokas Milla Bruneau (viihdealan tuottaja ja johtaja, kv pj, Lahti) jäi sen vuoksi varasijalle.

Vuonna 2011 valittiin ensimmäisen kerran valtiotieteen maisteri Sanni Grahn-Laasonen Forssasta. Hän on ollut hyvin suosittu Hämeenlinnassa. Viimeisimmissä vaaleissa 2019 Sanni sai Hämeenlinnasta 2 049 ääntä, kolmanneksen äänistään. Valinta olisi ollut varma ilman Hämeenlinnankin ääniä.

Vuoden 2019 vaaleissa Timo Heinonen sai Hämeenlinnasta 1 780 ääntä. Hämeenlinnan oma ehdokas Helena Lehkosta äänestettiin Hämeenlinnassa hiukan enemmän: 1 843 ääntä (yhteensä vaalipiirin alueella 2 054).

HÄMEENLINNAN ÄÄNIHARAVAT

Oheisessa taulukossa ovat eniten ääniä Hämeenlinnan seudulta saaneet ehdokkaat vuodesta 1999 alkaen. Hämeenlinnasta saaduiksi ääniksi on laskettu kaikki myös liitoskuntien alueelta saadut äänet, myös ennen kuntaliitosta (Kalvola, Hauho, Tuulos, Renko, Lammi).

Hämeenlinnan alueelta eniten ääniä saaneet 1999 – 2019

Jos tarkastellaan nimenomaan Hämeenlinnan aluetta liitoskuntineen, Jari Koskinen on menestynein ehdokas (5095, 4242, 3521) ja Sari Rautio (kh pj) (3434) toinen ja tiiviissä tuntumassa Harri Lintumäki (3279). Sirpa Pietikäinen on  vasta neljäs, mutta hän on (aina) parhaiten menestynyt koko vaalipiirin alueella. Esimerkiksi vuoden 1999 vaaleissa hän sai jopa 60 % äänistään muualta kuin Hämeenlinnan alueelta.

”Puhtaasti hämeenlinnalaisena” Hämeenlinnan alueella menestynein on Sari Rautio (kh pj, EK 2011: 3434 ääntä, 2(3), toinen yrityskerta kolmesta); tuntumassa Harri Lintumäki (1999: 3279 ääntä, 1(2), ensimmäinen yrityskerta kahdesta. Toki tarkastelusta puuttuu Sirpa Pietikäisen paikalliset äänet vaaleista ENNEN vuotta 1999.

Heinonen ja Grahn-Laasonen ovat saaneet aina 30 % – 40 % äänistään Hämeenlinnan alueelta.

MIKÄ RATKAISEE?

Yleisesti paikkakunnat haluavat juuri oman ehdokkaansa eduskuntaan. Varsinkin pienemmille paikkakunnille se on tavoiteltu saavutus, isommat saavat ehdokkaansa muutenkin.

Tutkituimpia asioita lienee kumpi ratkaisee äänestyspäätöksen: puolue vai henkilö. Vähemmän on selvitetty sitä, että kuinka paljon ratkaisee paikkakunta ja moni muu asia.

Hämeenlinnalaiset kokoomuslaiset näyttävät arvostavan poliittista kokemusta enemmän kuin varsinaista KANSANedustamista tai työn tekemistä, ammattia tai yrittäjyyttä. Puolet hämeenlinnalaisten kokoomusäänistä on mennyt varsinkin vaaleissa 2015, 2019 ryhmyri Kallelle, ministeri Sannille ja jo edustajakonkari Timolle. 

lähteinä Tilastokeskuksen ja Oikeusministeriön tilastot sekä lehtien nettiversiot, RH 09.06.2019

Koska opiskelemaan ja mihin töihin?

03.04.2019

Nuoret hakeutuvat aina vain myöhemmin opiskelemaan tai pääsevät enemmän tai vähemmän haluamaansa paikkaan. Yksi syy voi olla se, että halutaan vain se ykkösvaihtoehto ja sitä haetaan muutama kerta.

Eikös se ole perusviesti nuorille: pitää yrittää ja pyrkiä kovasti omalta tuntuvaan päämäärään, no tässä on senkin neuvon tulos.

Entä työmarkkinat:

Yritysten ja organisaatioiden rekrytointi on yleensä suppeaa, vain muutama tutkinto tulee kyseeseen, koska ”näin on ollut tapana”, vaikka toimenkuvasta voisi selvitä monellakin tutkinnolla. On tietenkin lääkäreiden työt ja varmaan monet insinöörien työt, joissa ei auta olla liian laaja-alainen. Itse väitän, että mikä tahansa korkeakoulututkinnon suorittaminen on hyvä osoitus sitkeydestä (tylsätkin toimenkuvat), ahkeruudesta(katoava luonnonvara) ja päättäväisyydestä (johtaa itseään, osaa muitakin). Nuoret ovat kuitenkin tärinässä ja haluavat vain varmaa ja suppeaa valintaa, onko pakko olla näin? Lisäksi on halu pelata täysin varman päälle, ehkä sama asenne rajoittaa nuorilla lastenkin hankintaa.

Esimerkiksi kuntien taloutta näyttävät ymmärtävän parhaiten valtiotieteellisen tutkinnon suorittaneet. Isompia yrityksiä johtavat parhaiten vain ekonomit, insinöörit ja joskus juristit. Tietysti käytännön tutkinnot ovat melko rajattuja ja laissakin monia vaatimuksia niistä. Silti pitäisi ajatella laaja-alaisesti joka tutkinnon käyttökelpoisuutta, ihmisen tyypistähän soveltuvuus on enemmänkin kiinni.

Ollilan Jorma on lähinnä fysiikkaan kallellaan olevan DI-tutkinnon suorittanut eli ei ihan perinteinden johtajatutkinto. Johtipa Nokiaa menestyksellä (aikansa) ja sanoi itse, että kun ymmärtää numerot, ymmärtää muunkin. Eikös käytännössä kaikessa hallintotyössä ja muussakin raha ja numerot ole keskiössä – niin, ei ihminen enää.

Työuran pidentäminen:

Se on yksi taikakonsti kestävyysvajeen ja muun ratkaisuun. Entä nuorten lisäksi toinen pää: eikös aina iäkkäämmästä päästä aina potkaista pellolle ja ikääntyneen uuden työpaikan haku on aika toivotonta.

Siis työnantajat ovat paljon vartijana sekä nuorten että vanhojen työuran pidentäjänä, mutta työnantajat ilmeisesti tekevät mielellään kuten on aina ennenkin tehty.

Toimivatko ensikertalaiskiintiöt huonosti?

SOTE VAI LÄÄKÄRIN TYÖOLOT?

04.04.2019

”…palkalla on vaikea houkutella, jos työn tekemisen edellytykset ovat pielessä. Nuoret lääkärit kaipaavat koulutusta ja tukea.” , Nuorten Lääkärien Yhdistyksen helsinkiläinen puheenjohtaja Sara Launio sanoo.

Työnantajan asenteet – työllistymisen este?

Lääkärien ammattikunta on tietenkin kysyttyä, mutta valmistuvat nuoret lääkärit arvostavat itseään ja eivät mielellään menisi aina terveyskeskuksiin yleislääkäriksi kuin alkuun.

”Yleislääkärin työ on lääkärintyön ydintä, joka on monipuolisuudessaan edelleen monille nuorille kiinnostava ja haluttu työ.”, pj. Launio.

Kyse ei ole rahasta, vaan siitä, että työnantajakaan ei arvosta terveyskeskusta eikä osaa ottaa vastaan vastavalmistuvaa ja tarjota pakollisen 9 kuukauden harjoittelun aikana ohjausta.

Lääkäri otetaan kasvottomana resurssina ja käytetään nopeasti määräaika ja taas vaihdetaan. Tässä on varmaankin selityksenä kiire
ja resurssipula (rahasta) ja sitten taas on jatkuva resurssipula – lääkäreistä.

Mikä on tärkeää?

Ilmeisesti tässäkin on takana kunnallishallinnon yleinen osaamattomuus ja huolimattomuus – ja sitten taas varmaan seuraavat vuodet jauhetaan jotain SOTE:a sadoilla miljoonilla eri kokouksissa. Siihen riittää aikaa ja henkilöitä ja rahaa, sen sijaan, että hoidettaisiin nykysysteemi kuntoon.

Perustyöntekijöiden olosuhteet

Kuntapoliitikoistakin on varmaan hienompaa hoitaa suuria linjoja ja käydä ison terveysfirman valistustilaisuuksissa kuin huolehtia perustyöntekijöiden työoloista. Onneksi (huono sana tässä yhteydessä, mutta kuitenkin) vanhustenhuollossa tuli ilmi moni asia, vielä kun ymmärrettäisiin, että myös nuoret (lääkärit) vaativat muutakin kuin palkan ja työtilan.

Terveyskeskuslääkärit haluavat muuta kuin suurta palkkaa


Hämeenlinna, Häme ja tulevat eduskuntavaalit 2019

31.01.2019

EDUSKUNTAVAALIT 2019 HÄMEENLINNALAISTEN KANNALTA

Kuten edelläolevassa jutussa todettiin, hämeenlinnalaisen ehdokkaan kannattaa muistaa Janakkalaisia ja Hattulalaisia. .. ja Lahtea ja Riihimäkeä. Voisiko Forssalaisille meneviä ääniä rajoittaa, siis jos halutaan aito ”Hämeen ehdokas” eduskuntaan.

Vielä kertauksena: vuonna 2015 Hämeenlinnalaiset ehdokkaat onnistuivat aika hyvin, vaikka joka puolueessa ei ”omia” äänestettykään, Hämeenlinnan omia ääniä oli 20 000 ja saman verran saatiin muilta paikkakunnilta.

Eduskuntavaalit 2015 Hameenlinna
Taulukko Hämeenlinnan ehdokkaiden saamista äänistä eduskuntavaaleissa 2015

Tarkemmin kärkiehdokkaat:

Pyörein luvuin Ranne, Kiemunki, Soukola, Rautio, Kaunisto, Ikkala olisivat tarvinneet 2 000 ääntä lisää paikkaan, Filatovhan tuli valituksi, Ranne varalle. Lähtökohta edustajanpaikkaan Hämeessä on noin 5 0000 ääntä.

Oikeusministeriö tulospalvelu

Hämeenlinnalainen, äänestätkö omia ehdokkaita?

21.01.2019

Eduskuntavaalit olivat viimeksi 2015 ja Hämeenlinnassa oli seuraavia ehdokkaita, suluissa heidän Hämeenlinna_sta saamansa äänimäärä ja lisäksi kerrotaan minne muualle ja keille meni hämeenlinnalaisten ääniä, lisäksi ajatuksia tulevista vaaleista 2019 Hämenlinnan kannalta.

KOK: Sari Rautio (2 302), Juha Isosuo (1 817), Pekka Romo (295). Hämeenlinnalaiset kokoomuslaiset äänestivät loppilaista Timo Heinosta (1623, valittiin), forssalaista Sanni Grahn-Laasosta (1 333, valittiin), orimattilaista Kalle Jokista (603, valittiin). Lahteen meni neljälle pyörein luvuin noin 400 ääntä. Lisäksi vielä Hämeenlinnasta sai kokoomusääniä Juha Riihilahti Asikkalasta (96). Suhde: omille 49 %, muille 51 %.

SDP: Tarja Filatov (3 335, valittiin), Iisakki Kiemunki (2 428), Ranjith Prabhakaran (1317), Lahteen noin 900 ääntä (Skinnari Ville 443 valittiin, Vainio Eero 233, Mika Kari 143 valittiin, Hilden Sirkku 92, ja vielä 11 ääntä Risto Paulamäelle). Forssaan Lepola Kaisa 266, Heinolaan Lehtimäki Kirsi-Maarit 67, Orimattilaan Lintonen Minna 219, Nastolaan Karjalainen Pasi 33. Suhde: omille 79 %, muille 21 %.

Pyörein luvuin Hämeenlinnassa KOK ja SDP olivat äänimäärissä tasan, kumpikin sai noin 9 000 ääntä, kumpikin n. 24 % Hämeenlinnan äänistä. Näköjään SDP piti paikalliset äänestäjänsä paremmin, ilmeisesti Filatov on vetovoimainen ehdokas, yhteensä koko vaalipiiristä 8 318 ääntä. Vaalipiirin paras kokoomuslainen oli ministeri Sanni Grahn-Laasonen siis Forssasta ja sai yhteensä 7 556 ääntä.

PS: Hämeenlinnan ehdokkaat, Lulu Ranne (1 834, varalle, yhteensä vaalipiiristä 4 237), Ismo Soukola (1 645), Kari Ikkala (1 079). Hollolan ehdokkaat Jari Ronkainen ja Anne Louhelainen saivat noin 300 ääntä kumpikin valittiin. Rami Lehto Lahdesta myös valittiin, sai Hämeenlinnasta 262 ääntä. Vielä joitakin ”sadan äänen paketteja” meni Lopelle, Janakkalaan ja Forssaan. Suhde; omille 70 %, muille 30 %.

Hämeenlinnan perussuomalaisille kelpasivat omat ehdokkaat, vaikka muualla vaalipiirissä oli puolueen kärkiehdokkaita, he eivät saaneet paljoa ääniä.

KESK: Hämeenlinnan ehdokkaat, Timo Kaunisto (1 136), Marjatta Rahkio (988). Forssaan meni Anttilan Sirkka-Liisalle 894, valittiin, Juha Rehulalle Hollolaan 481 ääntä, valittiin. Lisäksi kahden-kolmensadan paketteja meni eri puolille vaalipiiriä. Suhde: omille 41 %, muille 59 %.

Hämeenlinnan keskustalaisille ei kovin hyvin kelvanneet omat ehdokkaat, ääniä meni kärkiehdokkaille Anttilalle ja Rehulalle.

VIHR: Hämeenlinnan ehdokkaat, Kirsi Ojansuu-Kaunisto (735), Mirka Soinikoski (341). Riihimäelle Sari Jokiselle 314 ja Eero Yrjö-Koskiselle 182. Sari Jokinen sai yhteensä 1 780 koko vaalipiiristä eniten vihreistä, ei kuitenkaan valittu. Yhteensä vihreät saivat 2015 noin 10 000 ääntä, paikkaan olisi tarvittu noin 2 000 lisää. Puolueen kannatus lienee nyt 2019 noussut sen verran, että vihreät saisivat yhden (kaksi?) edustajaa. Suhde: omille 47 %, muille 53 %.

KD: Hämeenlinnalaiset hiukan äänestivät sentään omiakin: Teija Arvidsson (273), Kylli Kylliäinen (187) ja Teppo Turja (61). Puolueen ainoa valittu kansanedustaja Päivi Räsänen (yhteensä 7 545) Riihimäeltä sai Hämeenlinnasta 1 391 ääntä. Monet ehdokkaat ympäri vaalipiiriä saivat pieniä äänimääriä. Suhde: omille 24 %, muille 76 %.

VAS: Vasemmistoliiton kuviot ovat samantapaiset kuin KD:llä. Hämeenlinnan omat ehdokkaat Irma Taavela (358) ja Vilja Lumme (127). Vaalipiiristä ainoalle valitulle Riihimäkeläiselle Aino-Kaisa Pekolalle (yhteensä 5 487) Hämeenlinnasta 964 ääntä. Suhde: omille 25 %, muille 75 %.

PAIKALLISUUDEN MERKITYS

Onko Hämeenlinnalle tai yleensä paikkakunnalle tärkeää saada oma (tai omia) kansanedustaja? Ainakin äänestäjät näyttävät suosivan ”omiaankin” kohtuullisesti, mutta myös muuallakin olevia. Toki puolueiden välillä on eroja.

Puoluerajat ovat jyrkät, missään kunnassa ei ”kuuluisakaan” ehdokas saa yli puoluerajojen ääniä. Puolueiden ääniosuudet menevät suunnilleen kuntavaalien määrissä. Ainoastaan kuntaliitostilanteissa jokin pikkukunta saattanut keskitttää äänensä yli puoluerarajojen,

ISOT KYSYMYKSET

Valtamediat ja puoluejohtajat nostavat isoja kysymyksiä aina eduskuntavaaleihin ja lopulta eduskunta ja hallitus tietenkin päättävät isoista asioista. Kyllä, kyllä mutta esimerkiksi hallituksen tähän asti määräämät verolait (tuloverolaki 1535/1992, 105 a §, 125 §) ovat kaventaneet kuntien veropohjaa, siis jokainen pikkukunta ja iso kunta kärsivät tästä. Kansanedustajista suurin osa on kotipaikkansa valtuustossa tämän asian edessä.

Lisäksi hallitukset ja eduskunta ovat aikoinaan päättäneet ottaa lähes alkuperäisessä EU:sta tulleessa vaikeaselkoisessa asussa käyttöön lain julkisista hankinnoista (1397/2016), sehän kolahtaa osaamattomaan kuntahallintoon. Se ei ainakaan helpota kuntien asemaa sote-palvelujen ostamisessa, josta taas tulee valvonta- ja laatuongelmat.

OMAT KYSYMYKSET

Entä pääratahankkeet, koko Kanta-Hämeen maakunnan kohtalo? Sataan kertaan on todettu Kanta-Hämeen olevan väliinputoaja tai olevan ainakin vaarassa. Väitän, että näissä asioissa parhaiten Hämeen, siis varsinaisen Hämeen (ei Päijät-Hämeen) etua ajaisivat parhaiten Hämeenlinnan kaupungin ja lähiseudun omat ehdokkaat, kutka sitten?

Oikeusministeriö tulospalvelu