Aihearkisto: Uncategorized

Kissat verolle pätevyyden mukaan

01.12.2018

Kissat_kupilla

Nämä kissat syövät kupeista, eivät metsästä, eikä niitä veroteta

KISSAT VEROLLE PÄTEVYYDEN MUKAAN KUNTAVEROTUKSESSA
… ennen oli päteviä kissoja ja emäntiä ja isäntiä, kaikki verolle

KISSAT VEROLLE – NAVETTAKISSAN TYÖ

Perinteisesssä maatalousyhteisössä kissat tekivät hyödyllistä työtä ja olivat väliajat uunin pankolla lämmittelemässä. Nyt ne kehräävät meille ihan muuten vain tunnelmaa.

Niinpä verottajakin tai ainakin verotohtori tuossa 1960-luvulla pohtii, että kissojen tekemä hyöty olisi laitettavissa verolle maataloudessa. Tämä ei ole mitenkään outoa sen ajan verotustavoissa, vaikka nyt se meistä näyttää saivartelulta.

OMAN TYÖN ARVO VEROLLLE

Maataloutta verotettiin 1960-luvulle asti tilan pinta-alojen (metsä/pelto/niitty) ja niiden laadun mukaan; itse tuloilla ja menoilla ei ollut merkitystä, paitsi, jos oli jotain lisätuloa kuten puutarhan pito ja tuotteiden myynti, hevosjalostus ym. Joka tila oli taulukoitu ja arvioitu paikallisten viranomaisten tutkimana ja valtiovarainministeriön (VM) vahvistamana.

Jos isäntä teki itse työtä omistamallaan tilalla, niin siitä laitettiin oman työn vero. Vaikka kartanonherra ei välttämättä saappaat savessa kävellytkään, hänen johtotyö katsottiin kuitenkin verotettavaksi. Emännänkin työ laitettiin verolle, mutta vähempiarvoisena (tietenkin sen ajan näkökulma).

TUOTTAVUUS IHMISILLÄ, KISSOILLA JA KOIRILLA

Olikohan vielä niin, että jos oli oikein alalle koulutettu isäntä/emäntä (agrologi-agronomi), niin siitä omasta työstä verotettiin vielä enemmän, maataloustyön tuottavuus kun lisääntyi siinä tilalla.
1)

Koiravero on ollut myös kunnallisessa verotuksessa. Sitä maksoi periaatteessa jokainen koira ja siitä oli oma lakinsa (viimeisin laki 590/1979, kumottu 15.6.2018).´Juuri viime vuonna (2017) vasta oli viimeinen vuosi, kun Helsinki ja Tampere verottivat koirista. Muut kunnat ja kaupungit oliva jo siitä luopuneet. Enää ei (2018) mikään kunta ei verota koirista.

Verottaja pohti toisaalta, että olisiko maataloudessa olevan vahtikoiran (paimenkoira) työ arvokasta ja kuinka kauan vahtikoiraksi katsottavan on oltava ulkona päivästä ”töissään”. Vahtikoira olisi kai voitu vapauttaa koiraverosta tai ainakin sen osto olisi vähennyskelpoista ja kai ruokintakulutkin.

HENKILÖKOHTAISTA, KISSAT JA KOIRATKIN TUNNETTIIN

Ennen kunnallisverotus tapahtui paikallisessa lautakunnassa ja paikalliset olosuhteet tunnettiin
ja pieniäkin veroasioita oli siis aikaa pohtia. Niinpä verolautakunnassa (taksoituslautakunta)
istuva saattoi sanoa maataloutta harjoittavalle naapurilleen:

”Olen teillä käydessäni nähnyt usein kissanne
kantavan isoja hiirisaaliita,
sen työstä pitäisi verottaa. Lisäksi se näyttää
niin pätevältä, että taidan taksoittaa sitä vähän yläkanttiin.

Sitten teidän koira näyttää lojuvan suurimman osan aikaa
sisällä, eikä se näy ainakaan minun tulosta
koskaan ilmoittavan mitään. Epäilen, että se ei
vapaudukoiraverosta, ei se mitään vahdi.”

***************

kirja: Lassi Kilpi, 1968, Kiinteistöverotus, s. 29:
”Varsinkin kissojen pitäminen tosin usein
johtuu siitä, että ne pyydystävät rottia
ja hiiriä. Tästä huolimatta en kuitenkaan
pitäisi niitä sellaisina kotieläiminä, joiden
osto ja myynti otettaisiin huomioon maatalouden
tuloa laskettaessa. Toisellekin kannalle
voidaan perustellusti asettua, jos näytetään, että
kissat todella palvelevat maataloutta.”

*******
1) kirja: Rieti Itkonen, 1931, Kunnallisverotus selitettynä s. 53;
Asetus maalaiskuntien kunnallishallinnosta 15.12.1898. luku 6, 82 § 3 mom;
laki kunnallisverotuksesta, oli käytössä vuoteen 1973 saakka.

Kunnallisverotusta ennen harkiten

Karhu Kotoinen karhu[/caption]
13.11.2018
KUNNALLISVEROTUSTA HARKITEN

Hämeenlinnan veroäyrin hinta oli 6 mk (markkaa) sadalta vuonna 1930
(asukkaita 8 500) eli nykykielellä kuntaveroprosentti oli 6 %. Vuonna 1950 se oli 12 %. Nyt (2018) se on nimellisesti 20,75, mutta keskituloisen palkansaajan henkilökohtainen, todellinen (efektiivinen) prosentti on 15-16 %.

Kaskisten kaupungin menot vuonna 1930 (asukkaita 1 837) olivat 1,3 miljoonaa silloista markkaa eli nykyrahassa 433 000 euroa. Asukasta kohti menot olivat 700 markkaa silloista rahaa eli 232 euroa (!!!!). Ne olivat pienimmät koko Suomessa tilastokirjan mukaan.

Hallitus edelleen keventää työn verotusta erityisvähennyksillä. Se laskee entisestään kuntien todellisia veroprosentteja eli verotuloja. Tosin työlliset eivät juuri tarkistele verokuittiaan (eikä siellä olekaan kohtaa: ”kevennykset”) ja eivät aktivoidu ahkerimmiksi. Pankkitilillä se saldo näkyy, joka riitttää tai ei. Työttömät sen sijaan kiittävät ja aktivoituvat: ”Mukavaa kun pääsee töihin ja jää runsaasti käteenkin”.

KAIKKI TULOT KUNNALLE VEROLLEPANTAVAKSI
Ennen 1993 verouudistusta kunnat saivat verotuloja lähes kaikista mikä liikkui (ihmiset, pääomat, karja, kotieläimet kuten koirat) ja mikä ei liikkunutkaan (erilaiset kiinteistöt, siis kiinteistöveroa on ollut aina) ja kaikesta liike- ja yritystoiminnasta. Lisäksi kunta verotti siitä, että asuit omassa asunnossa (asuntoetu). Jonkinlaista kiinteistöveroa on ollut siis aina. Oman työn arvo verotettiin (isännän palkka), koska sait etua, kun et palkannut vieraita.

HARKINTA TURVASI VEROTTAJAA – EI YRITTÄJÄÄ
Jos yrittäjillä/yrityksillä oli liian vähän tuloja (syystä tai syyttä) voitiin tehdä harkintaverotus ”kunnan verotulojen turvaamiseksi”. Eli verotettiin joka tapauksessa sanoit mitä tahansa. Toki se perustui lakiin, mutta itse veronmaksajasta se oli mielivaltaa. Erikoinen verotusmenetelmä joka tapauksessa maailmanlaajuisestikin. Se oli voimassa 1800-luvulta vuoteen 1990 ja kohdistui liiketoimintaan ja kiinteistötuloihin.

Edellinen sekoitetaan arvioverotukseen, jota voi tehdä edelleen nykyisenkin veromenettylain 27 §:n mukaan. Silloin epäillään verovelvollista silkasta pimittämisestä ja pyydetään lisätietoja. Jos näyttää ”hämärältä” voidaan verotus tehdä arvion perusteella. Muusikko Irwin oli kai kuuluisin tästä. Nykyiset suuryhtiöiden ”verosuunnittelut” ovat hienostuneempia menetelmiä.

VEROTTAJA KÄVELI KADULLA VASTAAN
Verotus tapahtui kunnittain taksoituslautakunnissa vuoteen 1960 asti ja osittain sen jälkeenkin. Eli se verottaja oli elävä ihminen, joka käveli kadulla useinkin vastaan. Ei tarvinnut pitää vihapuhetta somessa, kun saattoi haukkua syyllisen henkilökohtaisesti (pienyrittäjillä oli usein muitakin suunnitelmia). Verotus tehtiin lain mukaan, mutta kunnalla ja virkailijoilla oli enemmän hallinnollista vapautta ja -valtaa.

Veroluettelot olivat nähtävillä pari viikkoa julkisesti jossain kaupungin- tai kunnantalolla. Siellä näki naapurinkin verotuksen, kuten vielä 1980-luvun lopussa vero- eli juorukalentereista.

Kuntatilastoja 1930
****************
KUNTIEN FINANSSITILASTOA
KOMMUNAL FINANSSTATISTIK
KAUPUNKI KUNTIEN FINANSSIT V U O N N A 1930
****************

Kuntamarkkinat 2018 – usko asiantuntijuuteen

12.09.2018

EDUSTAVA OTOS KUNTIEN ASIANTUNTIJOISTA?

Kuntamarkkinat 2018



Kaimani – yhtä sovitteleva
/Kuntaliiton luvalla


Kuntamarkkinoilla on tunnetusti satoja eri esityksiä ja tilaisuuksia. En tiedä suodattuuko sinne markkinoille esiintymään se parhaimmisto ja 95 % on hiljaa kunnissa ja puurtaa eikä paljon puhu. Jokatapauksessa tehokasta, laadukasta infoa ja tietoa on siellä aina tarjolla.

Luottamuksella voi tehdä rohkeita

Erään pienehkön kunnan johtaja jäi erityisesti mieleen esiintymiskykyisenä; puhui asiat suoraan ja huumoria unohtamatta. Hän oli laittanut kunnassa ”haisemaan” ja kunnolla. Kansankielinen ilmaisu tarkoittaa, että oli lähtenyt rohkeasti kohottamaan kunnan imagoa ja teki mitä halusi, toki ”päällystön (=kh + kv) luottamuksella.

Monipuolinen koulutus – ei tule puusilmäksi

Hänellä oli jonkinlainen draamapedagogin koulutus ja julkisoikeuden tutkinto (HTM); tässä taas nähdään loistava lopputulos monipuolisesta koulutuksesta. Eihän kunnat kehity, jos niihin rekrytoidaan pelkästään suoraan koulunpenkiltä juristi- tai talouskouluun menneitä niitä vuosia ja vuosikymmeniä kuntien nurkkia kolunneita.

Hän sanoikin, että laki on todella hyvä torppaamaan hyvät ideat. Toisaalta lakeja voi lukea niiden periaatteiden kautta eikä tuijottaa juuri siihen viimeiseen pilkkuun.

Uskon naisiin

Tapasin keväällä Kuntatalolla tulevaisuusfoorumissa (10.04.2018) monipuolisia ja viestintää osaavia ja tekev naisia (toki miehiäkin, mutta vähemmän). Pienen kunnan elinehto on nykyään viestivä ja monipuolinen naiskunnanjohtaja. Miehet ajattelevat enemmän urakehitystä ja vain tähyävät (pääsevät?)  pian muualle. Onneksi pikkuhiljaa kunnissa alkaa olla ohitse kuitenkin perinteisten ikuiskääkkien valta. Luottamushenkilöpuolella on vielä sitä pysähtynyttä, ”kokenutta”, jääräainesta jäljellä, joka ei usko, mitä kello on lyönyt. SOTE tulee jollain tavalla joskus kuitenkin ja kuntien valta vähenee.

Kuvasta vielä:
Kuntaliiton omalla osastolla oli äänestys eri valtuustotyyppien
välillä, siellä oli luonnollisen kokoiset mallit myös 😉

”Tutustu vuoden valtuutettu-kisan ehdokkaisiin. Kisassa mukana ovat Puhti Poliitikko, Kullero Kumppani, Sävel Sovittelija ja Indigo Innovoija. Äänestä ehdokasta, joka täyttää mielestäsi hyvän valtuutetun ominaisuudet.”



Työn verotus keveämmäksi kuluperusteella

28.06.2018

In finlad taxes

In Finland you get all these by paying taxes

Eri vero- ja maksulajit 2018[/caption]

TYÖN VEROTUS ALEMMAKSI – ENTÄ ALV, ETUUSTULOT

Työn verotuksen alentaminen on ollut melkein 20-30 vuotta mantra, jota varsinkin Kokoomus hokee. Arvonlisäverotusta (ALV) ja etuustulojen verotusta ei kukaan vaadi pienennettäväksi. Ne kolahtavat varsinkin pienituloisiin: Kaikki eivät saa palkkaa, mutta kaikkien on ostettava ruokaa ALV-veroineen. Toisaalta julkisuuden on kaapannut perintöverokeskustelu, se on kuulemma jo moraaliton vero. Tosiasiassa pahimmillaan se kohtaa vain muutamia vuodessa.

PIENET PALKAT AINA ”VEROLLA”

Työtä on tietenkin kiva tehdä, varsinkin jos sitä saa ja saa myös  kohtuupalkan ja –verotuksen. Pointtina veronkevennyksissä on vain se, että varsinaisella vero-nimikkeellä ei ole mitään tekemistä eläkemaksujen ja vastaavien kanssa:

  1. työeläkemaksut (TyEL)
  2. työttömyysvakuutusmaksut
  3. sairausvakuutuksen päivärahamaksut.

Nämä kuitenkin menevät aivan jokaisen palkansaajan palkan päältä ja ovat noin 10 prosenttia. Kuviosta (sininen alin viiva) näkee, että onpa kuinka pieni (tai suuri) palkka tahansa, siitä otetaan siis aina vähintään 10 prosenttia, eikä verokevennykset niihin voi puuttua. Siis pieninkin tilipussi kevenee aina vähintään kymmenyksen verran.

KAIKILLE SAMA

Työn verotusta on kevennetty ainakin jo pari-kolmekymmentä vuotta. Se on tehty siten, että verottaja on automaattisesti antanut jo muutaman tuhannen vähennyksen automaattisesti palkkatuloista. Vähennys ei ole sinänsä arvioinut palkansaajan olosuhteita tai kuluja. Kun se saadaan automaattisesti, sitä ei varmaan moni ole oikein huomannutkaan, vaikka siitä julkisuudessa aina hehkutetaan.

KULUPERUSTEET

Työn tekemisestä aiheutuu useimmiten kuluja ja niitä voi jonkin verran vähentää. Toisaalta olisi kannustavampaa (se kannustavuus on myös nykyään yksi mantranomainen hokema), kun palkansaaja saisi täysimääräisenä vähentää:

  1. pendelöinti ja muut työmatkakulut
  2. kakkos(työ)asunnon kulut
  3. työnhakukulut
  4. työnhakulujen vähennysmahdollisuus olisi reilua työttömillekin (käänteinen aktiivimalli)

KOVAA VEROTUSTA

Murhaava verotus 1975

Jos verotus tuntuu kovalta lukaise juttuni verovuodelta 1975, silloin ei kevennetty, aika helposti veroja meni 60 % palkasta, vähennyksiä ei juuri ollut. Menneitä sukupolvia on hyvä muistaa kovasta työnteosta ja myös uskollisesta veronmaksusta.

Nalle ja pitkäaikaistyötön

brain-heart_justice_3269655__340

Sydän tietää, mikä on oikeudenmukaista, mutta jos ei ole sydäntä.

Onko jonkun pitkäaikaistyöttömän ja Nalle (Wahlroosin) tulojen valtava ero oikeudenmukaista? Sen pohtiminen ei ole olennaista, ainakaan hallituksen mielestä, varsinkin, jos se toinen jätti aktiivimallin ehdotkin täyttämättä. Oikeudenmukaisuutta muuten on pohdittu eri tavoin vuosituhansia.

MINUN OIKEUDENMUKAISUUSTEORIA

Oikeudenmukaisuus on sitä, että minua ei kohdella huonosti. On myös oikeudenmukaista, että maallinen hyvä jaetaan melko tasan kaikkien kesken, minulle ripaus enemmän, koska olen perheellinen/ahkera/hyvä/kunnon kansalainen/tuottava/tärkeä/viisas/tarvitsen, valitse sopivin vaihtoehto.

TEORIOITA ON TEHTY

Filosofit ovat tehneet tosissaan laajoja teorioita oikeudenmukaisuudesta ja ilmeisesti saaneet siitä palkkaakin, ehkä tunnustuspalkintojakin. Tunnetuimmat taitavat olla USA:sta ja Länsi-Euroopasta. Meillä ei sellaisesta kannata maksaa, kun on se kestävyysvaje ja tuottavuusloikkakin on tehtävä.

TASA-ARVOKO

Oikeudenmukaisuutta (tai sen puutetta) voi nähdä ihmissuhteissa, politiikassa, tulonjaossa, omissa ihmissuhteissa eli siis kai melkein missä tahansa. Nykyään maallisen hyvän jakaminen se pohdituin ja puhutuin aihe kansainvälisen oikeudenmukaisuuden (tai puutteen) lisäksi. Pitäisikö kaikki jakaa tasan vai annetaanko hyville enemmän, onko kaikilla todella samat ihmisoikeudet, joo,on, mutta onko käytännössä,?

FILOSOFIKSI NIMILLÄ

Filosofiksi ei pääse, ellei osaa lainata joitain tunnetuimpia alan guruja. Yhdysvalloissa Harvardissa vaikutti John Rawls (1921-2002), jonka oikeudenmukaisuusteoria on yksi tunnetuimpia (A Theory of Justice, 1971). Siinä ei jaeta kaikkea hyvää tasan, vaan Rawlsin teoriassa sallitaan toisille ihmisille parempia asemia (virkoja, palkkoja yms.), jos ne/he taas jotenkin hyödyttävä heikommassa asemassa olevia . Eikös se ole vähän kuin sitä ”ropinateoriaa”, eli että sikarikkaitakin pitää olla, koska kyllä niiltä aina jotain murusia ”ropisee” (valuu) köyhemmillekin.

Mitenkähän Nalle Wahlroosin rahapussista (tileiltä) ropisee esimerkiksi Itä-Helsingin pitkäaikaistyöttömälle, kun hänen on mentävä sossuun, kun pesukone hajosi. Niin, verojen kautta, jos Nalle maksaa oikeudenmukaisesti määrättyjä veroja, mutta tuo ”ropinateoria” tarkoittanee myös jotain hienompaakin talousteoriaa.

Valumaefekti (engl. trickle-down effect)
John Rawls ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus reiluna pelinä – Sirkku Hellsten (1962 – 2018), artikkeli kirjassa Jarkko Tontti & Kaisa Mäkelä (toim.): Filosofien oikeus II. Suomalainen Lakimiesyhdistys. Helsinki 2001.

Paras tutkinto hallintotehtäviin – ja yleensä töihin

12.04.2018

Yksinkertaistettu (palkka)veromalli ja saajien lukumäärät palkan määrän mukaan/ Rafael Hellsten 2016

Miksi matemaattis-tilastollinen tutkinto valmistaa hyviä työntekijöitä (erit. hallinnossa)?

– käytännön matemaatikot tajuavat suuruusluokat
– käytännön matemaatikko on ahkera ja looginen
– tilastoasiantuntijat tiivistävät eivätkä sotkeudu lillukanvarsiin
– molemmat ottavat asiat asioina, eivät pelaa (valta)pelejä
– juristit eivät uskalla sanoa mitään
– papit sotkevat hallintoon – no teologiaa
– psykologit sortuvat liikaan ihmisten analysointiin -asioita pitäisi
– yhteiskuntatieteilijät hakevat vain parasta mallia
– samoin valtiotieteilijät
– kasvatustieteilijät ja opettajat ovat aina oikeassa
– insinööreille ihminen ja organisaatio on kone
– lääkärit, toivottavasti vain hoitavat (siis ihmisiä)
– humanistit, hmm, tietävät sentään laajalti
– kukaan ei osaa viestiä, paitsi tilastoihmiset ovat tottuneet raportointiin eri kohderyhmille

Should an education prepare us for a single job to last our entire career, or might it take into account the sequence of professional roles that is becoming more commonplace?
More professional roles?

Nimikkeiden lyhenteitä


Työ tekijäänsä opettaa

 

Todellinen veroparatiisi

09.04.2018

Lähes veroton maa

Edellisissä jutuissa olen kommentoinut arvonlisäverotusta ja sanonut sitä moraalittomaksi kuten perintöverostakin sanotaan, ainakin kansalaisaloitteen mukaan.

Verotukseen liittyy tietysti verojen arvosteleminen ja niiden välttäminen ja veropakolaisuus. Paetaan ja muutetaan ulkomaille tai ainakin järjestetään niin, että tulot kirjautuvat ”paratiiseihin”.

Todellinen paratiisi – Saudi-Arabia

Miksi esimerkiksi Wahlroos ja ne Portugalin veropakolaiset jättävät homman puolitiehen. Mikseivät muuta samantien Saudi-Arabiaan, jossa ilmeisesti veroja ei makseta ollenkaan. Kuten olen kirjoitellut Euroopassa ja monissa maissa ei kukaan voi välttää kokonaan veroja, koska arvonlisävero kohdistuu kaikenlaiseen kaupankäyntiin (yksityisten asuntokaupat taitavat usein olla kuitenkin lähes verovapaita, ellei synny voittoja).

Aikaa on vähän

Edellämainittu eläkeläisten paratiisi on jo tosin tukittu; Portugalikin kai Suomen (EU:n) painostamana alkaa verottamaan sinne muuttaneita eläkeläisiä. Myös alla olevien mukaan se Saudi-Arabiakin ottaa käyttöön arvonlisäveron, tosin pienellä 5 prosentilla, mutta siitä se alkaa. Sanotaan, että byrokratia ruokkii itseään ja verot kasvaa huomaamatta.

Verosankari

Verojen välttely antaa varmaan jonkinlaisen sankarin sädekehän, varsinkin jos sen tekee sopivasti laittoman ja laillisen välimuotona. Toisaalta tosi sankari on  se yrittäjä, joka jättää tylyn kylmästi kaikki maksut ja verot ja palkat maksamatta – ja häviää näköpiiristä.

Toisaalta se varsinainen sankari muuttaa Saudi-Arabiaan ja ei maksa enää mitään veroja kellekään. Ehkä paikalliseen kulttuuriin ja ilmastoon suomalainenkin sopeutuu, eihän verot ole rasitteena.

Kesyä veivata joitakin tuloja jonnekin Panamaan tai vastaavaan ja kuitenkin maksaa arvonlisäveroja, mahdollisista muista tuloista veroja ja ehkä vielä on tulossa tietullit tai vastaavat.

Alv käyttöön Saudi-Arabissa, yle

Alv käyttöön Saudi-Arabissa 1/2018, ulkoministeriö

Hallituksen mitta täyttyi: Haluaa irtisanoa Suomen ja
Portugalin välisen verosopimuksen – varakkaiden suomalaiseläkeläisten verovapaus päättyy 12.4.2018

Moraaliton vero

27.03.2018

MORAALITON VERO

Helsingin sanomien kolumni la 24.03.2018 kertoi kansalaisten lakialoitteesta, jonka mukaan perintövero on moraaliton ja se pitäisi poistaa. Siitä kirjoitti Kimmo Pietiläinen, lisäilen hieman taustoja.

MORAALI JA VEROT

Lain ja moraalin suhdetta on pohdittu tuhansia vuosia ja lain mukaanhan verot määrätään.

Esimerkiksi filosofi Robert Nozick (1938-2002) näkee verot vapauden rajoituksena ja valtion tehtäväksi riittää puolustusvoimat ja nekin voinee yksityistää, siis veroja ei pitäisi kerätä juuri mitään. Tämänkaltaisten filosofien suuhun sopisi ilmaus veron moraalista tai sen puutteesta paremmin.

Ennen kapitalisti vei työn tuotosta voitot itselleen ja työläinen sai rippeet välttämättömään elämiseen, jos siihenkään. Nyt työn ja yrittämisen tulokset vie valtio tai ainakin suuren osan. Lakialoitteen mukaan on erityisen moraalitonta viedä osa perinnöstä.

MORAALI

Moraalifilosofian asiana on pohtia, mikä on todella väärin tai oikein. Yleensä moraalista puhutaan ihmissuhteissa tai ihmisten teoissa toinen toisilleen. Se, että lailla tai verolla olisi moraali on hiukan vanhanaikainen ajatus ainakin virallisen oikeusfilosofian mukaan.

Nykyisten oppien mukaan lait, siis verolaitkin ovat ihmisten tekemiä ja ne ovat sellaisia kuin ihmiset haluavat. Ei niitä ole tehnyt mikään moraaliton pahantahtoinen taho, vaan yhteisesti valitut päättäjät. Niitä saa vapaasti vastustaa (kunhan ne maksaa kuitenkin), mutta ehkä moraalinen perustelu on melko erikoista verotuksen yhteydessä. Toisaalta on sanottu, että sen sijaan olisi moraalitonta jättää verot maksamatta ja viedä voitot ulkomaille tai siirtää silkkaa rahaa verotuksen ulottumattomiin.

INHIMILLISYYS

Enemmän nykylakeihin liittyy inhimillisyys; se on vanhan ikiaikaisen luonnonoikeusopin peruja. Perustuslaissa (731/1999) on monessa kohtaa ilmoitettu vahvasti, että kaikki ovat tasa-arvoisia ja valtion pitää taata kaikille suojaa ja ruokaa minimitason verran ja kaikkea muuta vastaavaa. Perustuslaissa ei sentään taata ”inhmillistä tai moraalista” verotusta. Tavallisen tulonsaajan verotuksessa (tuloverolaki 1992/1535, 98 §) on kuitenkin mahdollisuus anoa lievennystä verotukseen työttömyyden tai sairauden vuoksi, mutta sitä mahdollisuutta ei käytetä usein.

SE TOSI MORAALITON VERO

Aiemmissa jutuissa olen haarukoinut, että perintöverotus ei kohtaa meitä (siis elävänä) kuin ehkä kerran elämässä, vaikka siitä pidetään suunnatonta ääntä – ehkä se todella kirpaisee niitä muutamia äänekkäitä. Kaupassa ja ostoksilla käymme lähes joka päivä. Silloin maksamme arvonlisäveroa. Sehän se vasta on moraaliton, salakavala vero, koska siitä ei puhuta eikä keskustella ja kukaan ei käytännössä sitä huomaa.

Lisäksi se on määrätty ja sementoitu Euroopan unioninkin toimesta. Sitä veroa on tosin osattu kantaa jo ennen EU:takin, mutta ei niin tehokkaasti: nykyään valtio kerää 19 mrd vuodessa ALV-veroa !!!, perintö- ja tavalliset tuloverot jäävät kauas taakse.

Jotenkin härskiä (moraalitonta?) toimintaa on hivuttaa siis salakavalasti köyhiltäkin samat verot kuin rikkailta, toisaalta rikkaatkaan ja/tai taitavat verovälttelijätkään eivät voi mitenkään taktikoida sitö pois vaikka muuttamalla ulkomaille -sama systeemi on kuitenkin vastassa joka puolella Euroopassa ja useissa muissakin maissa.

VERON SYVIN OLEMUS

Valtio kerää veroja menoihinsa (hienosti: fiskaalinen peruste) ja on kerännyt jo vuosituhansia eikö moraalia ole ajateltu, silloin kun kerättiin sotaveroa tai vastaavaa. Ei verottajalla ole omaatuntoa eikä moraalia nykyäänkään. Ennen joku veronkerääjä (vouti) saattoi olla inhmillisempi kuin joku toinen, mutta nykyään se on tietoteknistä massamenettelyä. Entäpä tarinat, kun kirkollisveron maksuksi vietiin köyhän ainoa lehmä?

Aikaisemmin olen kirjoitellut siitä, kun verotus oli todella kovaa (1975);  ei nykypolven pitäisi itkeä, ainakaan verottajan moraalista tai sen puutteesta.

lakialoite, Oikeusministeriön asianumero
OM 101/52/2017

hellsten.fi: Kova verovuosi 1975

FILOSOFIAN MERKITYS

10.03.2018

Nykypoliitikot eivät ole itse keksineet mitään merkittävää ja heitä taitaa vaivata tiedon puute historiasta ja filosofiasta (kts. linkit alempana).

FILOSOFEILLA ON VALTAA

Nykyisin Suomessa tai USA:ssa on markkinataloutta ja jonkinlaista liberalismia ja kaikenlaisia vapauksia. Ei siinä NYT  ole mitään ihmeellistä, mutta yhteiskuntajärjestelmä(t) eivä synny tyhjästä eikä ilman historiaa.

SÄÄNTÖAATE

Aikoinaan oli hyvin tarkkaan määritelty kommunismi ja sosialismi ja aatteen kannattajat ja myötäilijät olivat varmoja, että ovat oikeassa. Siis olennaista on se, että oli kirjallisuutta (Marx – Pääoma), joilla lyötiin vääräuskoisia päähän.

Nyt ei ole kyse siitä, olivatko he sittenkin oikeassa tai ei, vaan siitä, että vastapuoli (liberalistit tai muut sellaiset) ei ole esittänyt omaa tarkkaa ohjelmaansa. Tai toki on, mutta se on jäänyt vähälle huomiolle.

John Locke (1632-1704)

On esimerkiksi filosofi John Locke (1632-1704, Englanti), jonka ajatukset ovat Yhdysvaltain perustuslain takana eli perustavia asioita ovat kansalaisen vapaus toimia parhaaksi katsomallaan tavalla elinkeinoissa ja muutenkin. Valtiotakin tarvitaan ainakin yleisen turvallisuuden takaajana, mutta sen ei pidä puuttua joka asiaan (”elämän, vapauden ja omaisuuden luonnolliset oikeudet”).

YHTEISKUNTASOPIMUS ja yhteiskuntasopimus

Locken mukaan asiat hoituvat paremmin, jos tehdään yhteiskuntasopimus, jolla siis annetaan valtaa valtiolle ja sen hallinnolle – toki vain sopivasti.

Siis meidän Suomen KIKY eli muka yhteiskuntasopimus ei ole sopimusta nähnytkään – pitikö hieno termi ottaa joidenkin minimaalisten palkkaneuvotteluiden nimeksi.

VAPAUS ALUNPERIN HARVOILLA

Monet yhteiskuntasopimusmallit ja filosofit määrittelevät kyllä hanakasti vapauksia teorioissaan, mutta ne ovat koskeneet alunperin vain valkoisia miehiä ja tavanomaisella (tai sitä paremmalla) järjellä varustettuja.

POIKKEUS – Jeremy Bentham (1748 – 1832)

Mielenkiintoinen poikkeus on englantilainen Jeremy Bentham (1748 – 1832), joka
vaati äänioikeutta ja tasa-arvoista kohtelua naisille ja KAIKILLE – kyllä aivan kaikille ihmisille. Erikoinen ukko ottaen huomioon Englannin ilmapiiri tuohon aikaan (nykyään?).  Meillä on saatu tasa-arvoinen aviolittolaki, mutta ei siitä kannata tolkuttomasti riemastua, ajatusaihio on tehty ajat sitten (kts. Bentham edellä).

****************
Wikipedia: Bentham ja Locke
kirja: Ajatusten lähteillä, toim: Mikko Myllykangas,
luku ”Yhdysvaltalaisen liberalismin edistyshistoriallinen luonne”
opintomoniste Itä-Suomen yliopisto:
Maija Aalto-Heinila ja Seppo Sajama,
OIKEUS, OIKEUDET JA OIKEUDENMUKAISUUS
kirja: historian puutteesta:
Tommy Uschanov: Miksi Suomi on Suomi?

Pm. Juha Sipilän lausunto kaikenmaailman dosenteista siis tarkoitettu ilmaisemaan, että ministerit ja hallitus osaavat tehdä asiat itse ominpäin ilman teorioita ja asiantuntijoita. Lausujana Juha Sipilä (2015), toisaalta taas maksetaan 700 000 euroa ”jollekin dosentille” kevyesti:
Vuosi 2013 Himasen
tulevaisuusselonteko hallitukselle, hinta 700 000 – 1 milj euroa