28.06.2018

In Finland you get all these by paying taxes

Eri vero- ja maksulajit 2018[/caption]

TYÖN VEROTUS ALEMMAKSI – ENTÄ ALV, ETUUSTULOT

Työn verotuksen alentaminen on ollut melkein 20-30 vuotta mantra, jota varsinkin Kokoomus hokee. Arvonlisäverotusta (ALV) ja etuustulojen verotusta ei kukaan vaadi pienennettäväksi. Ne kolahtavat varsinkin pienituloisiin: Kaikki eivät saa palkkaa, mutta kaikkien on ostettava ruokaa ALV-veroineen. Toisaalta julkisuuden on kaapannut perintöverokeskustelu, se on kuulemma jo moraaliton vero. Tosiasiassa pahimmillaan se kohtaa vain muutamia vuodessa.

PIENET PALKAT AINA ”VEROLLA”

Työtä on tietenkin kiva tehdä, varsinkin jos sitä saa ja saa myös  kohtuupalkan ja –verotuksen. Pointtina veronkevennyksissä on vain se, että varsinaisella vero-nimikkeellä ei ole mitään tekemistä eläkemaksujen ja vastaavien kanssa:

1. työeläkemaksut (TyEL)
2. työttömyysvakuutusmaksut
3. sairausvakuutuksen päivärahamaksut.

Nämä kuitenkin menevät aivan jokaisen palkansaajan palkan päältä ja ovat noin 10 prosenttia. Kuviosta (sininen alin viiva) näkee, että onpa kuinka pieni (tai suuri) palkka tahansa, siitä otetaan siis aina vähintään 10 prosenttia, eikä verokevennykset niihin voi puuttua. Siis pieninkin tilipussi kevenee aina vähintään kymmenyksen verran.

KAIKILLE SAMA

Työn verotusta on kevennetty ainakin jo pari-kolmekymmentä vuotta. Se on tehty siten, että verottaja on automaattisesti antanut jo muutaman tuhannen vähennyksen automaattisesti palkkatuloista. Vähennys ei ole sinänsä arvioinut palkansaajan olosuhteita tai kuluja. Kun se saadaan automaattisesti, sitä ei varmaan moni ole oikein huomannutkaan, vaikka siitä julkisuudessa aina hehkutetaan.

KULUPERUSTEET

Työn tekemisestä aiheutuu useimmiten kuluja ja niitä voi jonkin verran vähentää. Toisaalta olisi kannustavampaa (se kannustavuus on myös nykyään yksi mantranomainen hokema), kun palkansaaja saisi täysimääräisenä vähentää:

1. pendelöinti ja muut työmatkakulut
2. kakkos(työ)asunnon kulut
3. työnhakukulut
4. työnhakulujen vähennysmahdollisuus olisi reilua työttömillekin (käänteinen aktiivimalli)

KOVAA VEROTUSTA

Murhaava verotus 1975

Jos verotus tuntuu kovalta lukaise juttuni verovuodelta 1975, silloin ei kevennetty, aika helposti veroja meni 60 % palkasta, vähennyksiä ei juuri ollut. Menneitä sukupolvia on hyvä muistaa kovasta työnteosta ja myös uskollisesta veronmaksusta.

Sydän tietää, mikä on oikeudenmukaista, mutta jos ei ole sydäntä.

Onko jonkun pitkäaikaistyöttömän ja Nalle (Wahlroosin) tulojen valtava ero oikeudenmukaista? Sen pohtiminen ei ole olennaista, ainakaan hallituksen mielestä, varsinkin, jos se toinen jätti aktiivimallin ehdotkin täyttämättä. Oikeudenmukaisuutta muuten on pohdittu eri tavoin vuosituhansia.

MINUN OIKEUDENMUKAISUUSTEORIA

Oikeudenmukaisuus on sitä, että minua ei kohdella huonosti. On myös oikeudenmukaista, että maallinen hyvä jaetaan melko tasan kaikkien kesken, minulle ripaus enemmän, koska olen perheellinen/ahkera/hyvä/kunnon kansalainen/tuottava/tärkeä/viisas/tarvitsen, valitse sopivin vaihtoehto.

TEORIOITA ON TEHTY

Filosofit ovat tehneet tosissaan laajoja teorioita oikeudenmukaisuudesta ja ilmeisesti saaneet siitä palkkaakin, ehkä tunnustuspalkintojakin. Tunnetuimmat taitavat olla USA:sta ja Länsi-Euroopasta. Meillä ei sellaisesta kannata maksaa, kun on se kestävyysvaje ja tuottavuusloikkakin on tehtävä.

TASA-ARVOKO

Oikeudenmukaisuutta (tai sen puutetta) voi nähdä ihmissuhteissa, politiikassa, tulonjaossa, omissa ihmissuhteissa eli siis kai melkein missä tahansa. Nykyään maallisen hyvän jakaminen se pohdituin ja puhutuin aihe kansainvälisen oikeudenmukaisuuden (tai puutteen) lisäksi. Pitäisikö kaikki jakaa tasan vai annetaanko hyville enemmän, onko kaikilla todella samat ihmisoikeudet, joo,on, mutta onko käytännössä,?

FILOSOFIKSI NIMILLÄ

Filosofiksi ei pääse, ellei osaa lainata joitain tunnetuimpia alan guruja. Yhdysvalloissa Harvardissa vaikutti John Rawls (1921-2002), jonka oikeudenmukaisuusteoria on yksi tunnetuimpia (A Theory of Justice, 1971). Siinä ei jaeta kaikkea hyvää tasan, vaan Rawlsin teoriassa sallitaan toisille ihmisille parempia asemia (virkoja, palkkoja yms.), jos ne/he taas jotenkin hyödyttävä heikommassa asemassa olevia . Eikös se ole vähän kuin sitä ”ropinateoriaa”, eli että sikarikkaitakin pitää olla, koska kyllä niiltä aina jotain murusia ”ropisee” (valuu) köyhemmillekin.

Mitenkähän Nalle Wahlroosin rahapussista (tileiltä) ropisee esimerkiksi Itä-Helsingin pitkäaikaistyöttömälle, kun hänen on mentävä sossuun, kun pesukone hajosi. Niin, verojen kautta, jos Nalle maksaa oikeudenmukaisesti määrättyjä veroja, mutta tuo ”ropinateoria” tarkoittanee myös jotain hienompaakin talousteoriaa.

Valumaefekti (engl. trickle-down effect)
John Rawls ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus reiluna pelinä – Sirkku Hellsten (1962 – 2018), artikkeli kirjassa Jarkko Tontti & Kaisa Mäkelä (toim.): Filosofien oikeus II. Suomalainen Lakimiesyhdistys. Helsinki 2001.

12.04.2018

Yksinkertaistettu (palkka)veromalli ja saajien lukumäärät palkan määrän mukaan/ Rafael Hellsten 2016

Miksi matemaattis-tilastollinen tutkinto valmistaa hyviä työntekijöitä (erit. hallinnossa)?

– käytännön matemaatikot tajuavat suuruusluokat
– käytännön matemaatikko on ahkera ja looginen
– tilastoasiantuntijat tiivistävät eivätkä sotkeudu lillukanvarsiin
– molemmat ottavat asiat asioina, eivät pelaa (valta)pelejä
– juristit eivät uskalla sanoa mitään
– papit sotkevat hallintoon – no teologiaa
– psykologit sortuvat liikaan ihmisten analysointiin -asioita pitäisi
– yhteiskuntatieteilijät hakevat vain parasta mallia
– samoin valtiotieteilijät
– kasvatustieteilijät ja opettajat ovat aina oikeassa
– insinööreille ihminen ja organisaatio on kone
– lääkärit, toivottavasti vain hoitavat (siis ihmisiä)
– humanistit, hmm, tietävät sentään laajalti
– kukaan ei osaa viestiä, paitsi tilastoihmiset ovat tottuneet raportointiin eri kohderyhmille

Should an education prepare us for a single job to last our entire career, or might it take into account the sequence of professional roles that is becoming more commonplace?
More professional roles?

Nimikkeiden lyhenteitä

Työ tekijäänsä opettaa

09.04.2018

Lähes veroton maa

Edellisissä jutuissa olen kommentoinut arvonlisäverotusta ja sanonut sitä moraalittomaksi kuten perintöverostakin sanotaan, ainakin kansalaisaloitteen mukaan.

Verotukseen liittyy tietysti verojen arvosteleminen ja niiden välttäminen ja veropakolaisuus. Paetaan ja muutetaan ulkomaille tai ainakin järjestetään niin, että tulot kirjautuvat ”paratiiseihin”.

Todellinen paratiisi – Saudi-Arabia

Miksi esimerkiksi Wahlroos ja ne Portugalin veropakolaiset jättävät homman puolitiehen. Mikseivät muuta samantien Saudi-Arabiaan, jossa ilmeisesti veroja ei makseta ollenkaan. Kuten olen kirjoitellut Euroopassa ja monissa maissa ei kukaan voi välttää kokonaan veroja, koska arvonlisävero kohdistuu kaikenlaiseen kaupankäyntiin (yksityisten asuntokaupat taitavat usein olla kuitenkin lähes verovapaita, ellei synny voittoja).

Aikaa on vähän

Edellämainittu eläkeläisten paratiisi on jo tosin tukittu; Portugalikin kai Suomen (EU:n) painostamana alkaa verottamaan sinne muuttaneita eläkeläisiä. Myös alla olevien mukaan se Saudi-Arabiakin ottaa käyttöön arvonlisäveron, tosin pienellä 5 prosentilla, mutta siitä se alkaa. Sanotaan, että byrokratia ruokkii itseään ja verot kasvaa huomaamatta.

Verosankari

Verojen välttely antaa varmaan jonkinlaisen sankarin sädekehän, varsinkin jos sen tekee sopivasti laittoman ja laillisen välimuotona. Toisaalta tosi sankari on  se yrittäjä, joka jättää tylyn kylmästi kaikki maksut ja verot ja palkat maksamatta – ja häviää näköpiiristä.

Toisaalta se varsinainen sankari muuttaa Saudi-Arabiaan ja ei maksa enää mitään veroja kellekään. Ehkä paikalliseen kulttuuriin ja ilmastoon suomalainenkin sopeutuu, eihän verot ole rasitteena.

Kesyä veivata joitakin tuloja jonnekin Panamaan tai vastaavaan ja kuitenkin maksaa arvonlisäveroja, mahdollisista muista tuloista veroja ja ehkä vielä on tulossa tietullit tai vastaavat.

Alv käyttöön Saudi-Arabissa, yle

Alv käyttöön Saudi-Arabissa 1/2018, ulkoministeriö

Hallituksen mitta täyttyi: Haluaa irtisanoa Suomen ja
Portugalin välisen verosopimuksen – varakkaiden suomalaiseläkeläisten verovapaus päättyy 12.4.2018

LinkedIn profile Rafael Hellsten 08.04.2018
Verokukko in Finland, Taxes in Finland

27.03.2018

MORAALITON VERO

Helsingin sanomien kolumni la 24.03.2018 kertoi kansalaisten lakialoitteesta, jonka mukaan perintövero on moraaliton ja se pitäisi poistaa. Siitä kirjoitti Kimmo Pietiläinen, lisäilen hieman taustoja.

MORAALI JA VEROT

Lain ja moraalin suhdetta on pohdittu tuhansia vuosia ja lain mukaanhan verot määrätään.

Esimerkiksi filosofi Robert Nozick (1938-2002) näkee verot vapauden rajoituksena ja valtion tehtäväksi riittää puolustusvoimat ja nekin voinee yksityistää, siis veroja ei pitäisi kerätä juuri mitään. Tämänkaltaisten filosofien suuhun sopisi ilmaus veron moraalista tai sen puutteesta paremmin.

Ennen kapitalisti vei työn tuotosta voitot itselleen ja työläinen sai rippeet välttämättömään elämiseen, jos siihenkään. Nyt työn ja yrittämisen tulokset vie valtio tai ainakin suuren osan. Lakialoitteen mukaan on erityisen moraalitonta viedä osa perinnöstä.

MORAALI

Moraalifilosofian asiana on pohtia, mikä on todella väärin tai oikein. Yleensä moraalista puhutaan ihmissuhteissa tai ihmisten teoissa toinen toisilleen. Se, että lailla tai verolla olisi moraali on hiukan vanhanaikainen ajatus ainakin virallisen oikeusfilosofian mukaan.

Nykyisten oppien mukaan lait, siis verolaitkin ovat ihmisten tekemiä ja ne ovat sellaisia kuin ihmiset haluavat. Ei niitä ole tehnyt mikään moraaliton pahantahtoinen taho, vaan yhteisesti valitut päättäjät. Niitä saa vapaasti vastustaa (kunhan ne maksaa kuitenkin), mutta ehkä moraalinen perustelu on melko erikoista verotuksen yhteydessä. Toisaalta on sanottu, että sen sijaan olisi moraalitonta jättää verot maksamatta ja viedä voitot ulkomaille tai siirtää silkkaa rahaa verotuksen ulottumattomiin.

INHIMILLISYYS

Enemmän nykylakeihin liittyy inhimillisyys; se on vanhan ikiaikaisen luonnonoikeusopin peruja. Perustuslaissa (731/1999) on monessa kohtaa ilmoitettu vahvasti, että kaikki ovat tasa-arvoisia ja valtion pitää taata kaikille suojaa ja ruokaa minimitason verran ja kaikkea muuta vastaavaa. Perustuslaissa ei sentään taata ”inhmillistä tai moraalista” verotusta. Tavallisen tulonsaajan verotuksessa (tuloverolaki 1992/1535, 98 §) on kuitenkin mahdollisuus anoa lievennystä verotukseen työttömyyden tai sairauden vuoksi, mutta sitä mahdollisuutta ei käytetä usein.

SE TOSI MORAALITON VERO

Aiemmissa jutuissa olen haarukoinut, että perintöverotus ei kohtaa meitä (siis elävänä) kuin ehkä kerran elämässä, vaikka siitä pidetään suunnatonta ääntä – ehkä se todella kirpaisee niitä muutamia äänekkäitä. Kaupassa ja ostoksilla käymme lähes joka päivä. Silloin maksamme arvonlisäveroa. Sehän se vasta on moraaliton, salakavala vero, koska siitä ei puhuta eikä keskustella ja kukaan ei käytännössä sitä huomaa.

Lisäksi se on määrätty ja sementoitu Euroopan unioninkin toimesta. Sitä veroa on tosin osattu kantaa jo ennen EU:takin, mutta ei niin tehokkaasti: nykyään valtio kerää 19 mrd vuodessa ALV-veroa !!!, perintö- ja tavalliset tuloverot jäävät kauas taakse.

Jotenkin härskiä (moraalitonta?) toimintaa on hivuttaa siis salakavalasti köyhiltäkin samat verot kuin rikkailta, toisaalta rikkaatkaan ja/tai taitavat verovälttelijätkään eivät voi mitenkään taktikoida sitö pois vaikka muuttamalla ulkomaille -sama systeemi on kuitenkin vastassa joka puolella Euroopassa ja useissa muissakin maissa.

VERON SYVIN OLEMUS

Valtio kerää veroja menoihinsa (hienosti: fiskaalinen peruste) ja on kerännyt jo vuosituhansia eikö moraalia ole ajateltu, silloin kun kerättiin sotaveroa tai vastaavaa. Ei verottajalla ole omaatuntoa eikä moraalia nykyäänkään. Ennen joku veronkerääjä (vouti) saattoi olla inhmillisempi kuin joku toinen, mutta nykyään se on tietoteknistä massamenettelyä. Entäpä tarinat, kun kirkollisveron maksuksi vietiin köyhän ainoa lehmä?

Aikaisemmin olen kirjoitellut siitä, kun verotus oli todella kovaa (1975);  ei nykypolven pitäisi itkeä, ainakaan verottajan moraalista tai sen puutteesta.

lakialoite, Oikeusministeriön asianumero
OM 101/52/2017
hellsten.fi: Kova verovuosi 1975

10.03.2018

Nykypoliitikot eivät ole itse keksineet mitään merkittävää ja heitä taitaa vaivata tiedon puute historiasta ja filosofiasta (kts. linkit alempana).

FILOSOFEILLA ON VALTAA

Nykyisin Suomessa tai USA:ssa on markkinataloutta ja jonkinlaista liberalismia ja kaikenlaisia vapauksia. Ei siinä NYT  ole mitään ihmeellistä, mutta yhteiskuntajärjestelmä(t) eivä synny tyhjästä eikä ilman historiaa.

SÄÄNTÖAATE

Aikoinaan oli hyvin tarkkaan määritelty kommunismi ja sosialismi ja aatteen kannattajat ja myötäilijät olivat varmoja, että ovat oikeassa. Siis olennaista on se, että oli kirjallisuutta (Marx – Pääoma), joilla lyötiin vääräuskoisia päähän.

Nyt ei ole kyse siitä, olivatko he sittenkin oikeassa tai ei, vaan siitä, että vastapuoli (liberalistit tai muut sellaiset) ei ole esittänyt omaa tarkkaa ohjelmaansa. Tai toki on, mutta se on jäänyt vähälle huomiolle.

John Locke (1632-1704)

On esimerkiksi filosofi John Locke (1632-1704, Englanti), jonka ajatukset ovat Yhdysvaltain perustuslain takana eli perustavia asioita ovat kansalaisen vapaus toimia parhaaksi katsomallaan tavalla elinkeinoissa ja muutenkin. Valtiotakin tarvitaan ainakin yleisen turvallisuuden takaajana, mutta sen ei pidä puuttua joka asiaan (”elämän, vapauden ja omaisuuden luonnolliset oikeudet”).

YHTEISKUNTASOPIMUS ja yhteiskuntasopimus

Locken mukaan asiat hoituvat paremmin, jos tehdään yhteiskuntasopimus, jolla siis annetaan valtaa valtiolle ja sen hallinnolle – toki vain sopivasti.

Siis meidän Suomen KIKY eli muka yhteiskuntasopimus ei ole sopimusta nähnytkään – pitikö hieno termi ottaa joidenkin minimaalisten palkkaneuvotteluiden nimeksi.

VAPAUS ALUNPERIN HARVOILLA

Monet yhteiskuntasopimusmallit ja filosofit määrittelevät kyllä hanakasti vapauksia teorioissaan, mutta ne ovat koskeneet alunperin vain valkoisia miehiä ja tavanomaisella (tai sitä paremmalla) järjellä varustettuja.

POIKKEUS – Jeremy Bentham (1748 – 1832)

Mielenkiintoinen poikkeus on englantilainen Jeremy Bentham (1748 – 1832), joka
vaati äänioikeutta ja tasa-arvoista kohtelua naisille ja KAIKILLE – kyllä aivan kaikille ihmisille. Erikoinen ukko ottaen huomioon Englannin ilmapiiri tuohon aikaan (nykyään?).  Meillä on saatu tasa-arvoinen aviolittolaki, mutta ei siitä kannata tolkuttomasti riemastua, ajatusaihio on tehty ajat sitten (kts. Bentham edellä).

****************
Wikipedia: Bentham ja Locke
kirja: Ajatusten lähteillä, toim: Mikko Myllykangas,
luku ”Yhdysvaltalaisen liberalismin edistyshistoriallinen luonne”
opintomoniste Itä-Suomen yliopisto:
Maija Aalto-Heinila ja Seppo Sajama,
OIKEUS, OIKEUDET JA OIKEUDENMUKAISUUS
kirja: historian puutteesta:
Tommy Uschanov: Miksi Suomi on Suomi?

Pm. Juha Sipilän lausunto kaikenmaailman dosenteista siis tarkoitettu ilmaisemaan, että ministerit ja hallitus osaavat tehdä asiat itse ominpäin ilman teorioita ja asiantuntijoita. Lausujana Juha Sipilä (2015), toisaalta taas maksetaan 700 000 euroa ”jollekin dosentille” kevyesti:
Vuosi 2013 Himasen
tulevaisuusselonteko hallitukselle, hinta 700 000 – 1 milj euroa

22.02.2018

Työnhaun kulut voi vähentää USA:ssa- Suomessa ei vaihdeta työpaikkoja

Taas on työvoimapula, työntekijät ja työt eivät kohtaa. Juuri, kun saatiin potkittua ylimääräiset pois, on jo taas hankittava lisää. Kummallista, kun laskukauden jälkeen tulee nousukausi. Liikkuuko työvoima paikkakuntien välillä ja eri ammattien ja ammattialojen välillä? Onko siihen kannusteita?

TYÖNHAKEMISEN KULUT VOI VÄHENTÄÄ USA:ssa

Alempana olevan linkin (usnews.com) mukaan USA:ssa työnhaun kustannuksia voi vähentää verotuksessa. Vähennys kattaa hakemusten valmistelu- ja lähetyskulut (liittynee enemmän paperiaikakauden hakemuksiin)  ja matkustuskuluja.

YRITTÄJÄN – YRITTELIÄÄN KULUT

Meillä taitaa olla perinne, jonka mukaan työpaikkaa tai alaa ei vaihdeta ennenkuin potkut tulevat tai eläke.  Sitä ei tarvitse vaihtaa, puhumattakaan, että hankittaisiin kokemusta ja kehityttäisiin eri aloilta. Työnhaku on aidossa hakutilanteessa aina kitkaista (paitsi kaverirekrytoinnissa) ja vaatii panostusta.

VEROTUS – TULOT JA KULUT

Nyt (2/2018) on voimassa seuraavat kuluvähennykset:

1) matkavähennys (TVL 95 § 3).

2) toisella paikkakunnalla työn vuoksi asuminen  (työasuntovähennys, TVL 95a §)

Kaikille samansuuruisena tulevat vakiovähennykset eivät ehkä ole aina oikeudenmukaisin ajatus, edelläolevat vähennykset voisivat olla täysimääräisiäkin.

Työntekijöillä on muodollinen 750 euron yleinen työstä aiheutuvien kulujen vähennys (TVL 95 § 1) olipa niitä tai ei. Jokin vastaava tasavähennys voisi olla työttömilläkin työnhakukulujen nimikkeellä.

Toisaalta tämäkin vähennys voisi olla kulujen mukaan, jolloin se olisi täsmällinen aktiivimalli aktiviisille työnhakijoille.

TVL, lyhenne, tuloverolaki (1535/1992). kuva ja linkki: Job searching deductions

*********

Asian vastustamiseksi on tässä jo valmiit argumentit:

Vasemmisto: Ei me voida antaa näistä kuluista vähennystä, koska silloin työttömät eivät olisi tasa-arvoisesssa asemassa, kaikilla ei ole varaa tehdä esimerkiksi omaehtoisia kouluttautumisia.

Oikeistoliberaali: Tasavähennys nyt ainakin on viimeinen niitti kestävyysvajeeseen ja muutenkin siitä on kuluja, on varattava jo työssäolevien verokevennyksiin ja yritysveron alentamiseen edelleen lisää rahaa ja ei ole takeita, että työtön hakee töitä.

”https://www.usnews.com”

24.01.2018 (julkaistu Suupohjan sanomissa 24.01.2018)

KASKINEN: KUNTALIITOS VIE PUOLUEET

Kevään 2017 kuntavaaleissa Närpiön valtuustoon valittiin 35 valtuutettua, 32 RKP:stä ja 3 SDP:stä. Kaskisten vaaleissa vähintään yhden paikan saivat useat puolueet: RKP(5), SDP(5), PS(2), KOK(2), VAS(2), VIHR(1).

Jos ”muut” Kaskisten pienemmät puolueet (PS, KOK, VAS, VIHR) aikovat saada edes yhden edustajan tulevaan (mahdollisesti) yhdistetyn kunnan valtuustoon, nykyiset äänimäärät pitää suunnilleen tuplata eli ilman liittoutumista se ei onnistu.

Jos Kaskisten ”muut puolueet” PS, KOK, VAS, VIHR tekevät vaaliliiton, silloinkin voi olla jaossa vain pari paikkaa. Tilanne voi parantua, jos Närpiön KD ja Vihreät tulevat mukaan.

Jos taas Kaskisten kaikki puolueet ja ehdokkaat tekisivät ison Kaskisen puolesta- vaaliliiton, ”epäpyhän allianssin”, silloin sellainen yhteenliittymä voisi saada viisi paikkaa. Joka tapauksessa puolueiden lukumäärä yhteisessä valtuustossa tulee vähenemään RKP:n (ja SDP:n) ja Närpiön asukasluvun ( 9 000 as) ylivoiman vuoksi.

Kaskinen on ollut tähän asti harvinaisuus Pohjanmaan vaalipiirissä. Kaupungissa on saanut kannatusta useampi puolue kuin muissa vaalipiirin kunnissa. Suurin osa muista kunnista  on  keskustapuolueen tai RKP:n enemmistökuntia -yhtaikaa niillä ei ole kyllä kannatusta (kuin vesi ja öljy). Äänestäjät valitsevat toki vapaasti puolueensa ja valtuustonsa, mutta liiallinen yhden ylivalta ei välttämättä ole hyväksi – pitäisi olla vaihtoehtoja ja kilpailua.

Närpiö sinänsä lienee hyvä paikka, koska sen nykyisistä asukkaista lähes 70 prosenttia on syntynytkin siellä (Suomen pysyvin asujaimisto). Ei ole ollut tarvetta lähteä hyvästä paikasta. Kaskisiin taas ollaan tultu ja sieltä on lähdetty, sen ”pysymisprosentti” on vain noin 30 %, mutta ehkä mukana on tullut joskus uusia ajatuksiakin.

Rafael Hellsten

Hämeenlinna, Tavastehus

****************************************

Suupohjan sanomat 24.01.2018

Paikkakunnalla asuvat: Tilastokeskus Stat.fi
Tietokannat> StatFin > Väestö > Väestörakenne

Kuntien valtuustojen kokoonpano:
Tietokannat > StatFin > Vaalit > Kunnallisvaalit > 5. Kunnallisvaalit 2017 – vaalitulos, äänestäminen > 5.4. Puolueiden äänimäärät ja äänestysprosentti sekä valittujen lukumäärä kunnittain kuntavaaleissa 2017 ja muutos edellisiin vaaleihin verrattuna

22.01.2018

Euroopan unioni ja meidän verotus

Euroopan unioni voi puuttua meidän verolainsäädäntöön vain jonkin
verran. Palkan- ja eläkkeensaajien verotus saa olla niin löysää tai tiukkaa kuin meillä halutaan. Toisaalta arvonlisäverotus (ALV, VAT) on pakollinen koko Euroopassa.
PAITSI: Komissio (se kaiken pomo EU:ssa) on lähettänyt Suomelle paimenkirjeen osittain/kokonaan ulkomailla asuvien palkan verotuksesta (tarkemmin alla).

ARVONLISÄVEROTUS KAIKILLA

Toisaalta arvonlisäverotus  (ALV) oli jo ennen meidän liittymistämme (1995) laitettu Unionin jäsenmaissa samaan muottiin. Meidän piti liittymisemme vuoksi korjata lisää arvonlisäverolakia ja viilata muitakin verolakeja yhteensopiviksi.

PROSENTEISTA MÄÄRÄÄMINEN

Ihmisten henkilökohtaiset (palkka)tulot ja osin yhtiöidenkin (liike)tulot ja niiden
verotus ovat siis kunkin maan oman lainsäädännön vallassa. Unioni ei puutu eikä toistaiseksi voi puuttua ihmisten verotusprosentteihin (palkat, eläkkeet, eräät etuudet, vuokratulot). Arvonlisäverotuksen (ALV, VAT) prosentit saamme määrätä itse – kunhan itse järjestelmä on olemassa.

VALITUKSIEN MAHDOLLISUUS

Aina voi kuitenkin yrittää valittaa veroista jopa Euroopan tuomioistuimeen saakka: ”EU-lait”, ihmisoikeussopimukset, EU:n perusoikeuskirja antavat mahdollisuuden kokeilla valitusta. Toisaalta ne ovat välillä tarpeen todellisessa syrjinnässä: liian pitkät oikeudenkäynnit, ihmisten perusoikeudet.

ERÄS VALITUS – ISOMMAT TULOT – ISOMMAT VEROT

Suurempituloisten eläkkeiden lisäverosta (”raippavero”) on valitettu (KHO 2016:180) ja se valitus teki kierroksen myös Euroopan tuomioistuimessa lausunnolla. Tämä hieman kovennettu isompien eläketulojen verotus katsottiin Suomen omaksi asiaksi. Isompia tuloja voi verottaa vähän enemmänkin, se on ihan yleinen verotusperiaate (veronmaksukyky).

Tämän olisi voinut todeta kyllä jo ekan vuoden vero-oikeuden opiskelijakin, mutta matkan varrella päätöksen on pitänyt laittaa tekstiä, niin että pääasia häviää.

******************

Rafael Hellsten: Euroopan unionin historiaa ja päätöksiä
KHO 2016:180, Korkein hallinto-oikeus, päätös 180 vuonna 2016, Korkein verotusasioista (siis valituksista) päättävä tuomioistuin Suomessa, tosin Euroopan tuomioistuin (EUT) on kuitenkin tämänkin yläpuolella  KHO 2016, ja voi ainakin pyydettäessä ”ohjata” KHO:ta.

”EU-lait” Euroopaoikeudessa ei ole varsinaista lakikirjaa, se vain syntyy pikkuhiljaa valituksista Euroopan unionin tuomioistuimeen (EUT) ja sen ratkaisuista. Toki suuremmat asiat, kuten koko Unionin voimassaolo on tiivistetty muutamaan sataan lyhyehköön pykälään ja edellämainittu arvonlisävero on oma Eu-lakinsa,, direktiivi.

”Huomautus” Euroopan komissiolta tuli Suomelle virallinen huomautus (Komissio, kirje 26.3.2012 SG-Greffe(2012)D/5239) koskien rajoitetusti verovelvollisen ansiotulon verotuksen lainsäädäntöä. Siitä Suomen hallitus teki esityksen HE 80/2013 vp. Suomesta tuloja saavan ulkomaalaisen ja tavallisen veronmaksajan verotuskohtelusta on kyse. Tämänkaltaisia oikeusjuttuja on käsitelty jo yli kymmenen vuotta Euroopan unionin tuomioistuimessa, joten veromuutokset vaikuttavat melko hitailta.