Espoon tarinaa – Hämeenlinnalle jotain opiksi?

Hämeenlinna 13.03.2017

VERTAILU AVARTAA

Esitän seuraavassa historiaa ja vaikutelmia Espoosta. Olen siellä(kin) asunut. Kuntalain 410/2015, 14.1 §:n mukaan valtuusto päättää muiden isojen asioiden ohella strategiasta ja muistaakseni kesäkuisessa hallinnonuudistuksessa se  ja sen johdannaiset menevät uusiksi. Löytyisikö strategiapohdintaan ituja muista kaupungeista ja niiden historiasta?

ESPOO  

DIPOLI JÄI ESPOOSEEN

Aina, kun avaan suuni, että Espoossa on sitä ja tätä, sanotaan, että joo, se on rikas, ei kannata vertailla. Sitähän se onkin, se ei saa/tarvitse valtiolta rahaa kuin ripauksen. Sotien jälkeen se oli kuitenkin ”umpinainen” maalaispitäjä, jossa ei sen ajan mittapuiden mukaan ihmeemmin ollut vaurautta, toki monia komeita kartanoita siellä oli ja on vieläkin. Ratkaisevalla 1950-luvulla oli kuitenkin siinä ja siinä, että olisiko Otaniemen kunnanosa insinöörikoulutuksineen (myöhemmin Dipoli) siirtynyt osaksi Helsinkiä. Kunnan henki oli, että se on se ja sama.

TAPIOLA SYNTYI KUNNASTA HUOLIMATTA

Lisäksi aikanaan maailmankuulu ja edistyksellinen Tapiolan asuntoalue rakennettiin säätiörahoituksella, kunta ei halunnut tehdä sen hyväksi juuri mitään. Puhuttiin viemäröintitekniikan tekemisestä, mutta pöytäkirjoihin jäi legendaarinen lause: ”Pihan perälle täällä on ennenkin menty.”

VILLI LÄNSI

1960-luvulla Espoon rakentamisen ja kunnallispolitiikan kytkennät antoivat aiheen puhua ”villistä lännestä”. Kyllähän 1950-60 –luvun lähiörakentamiseen varmaan liittyy muuallakin kaikkea epämääräistä, mutta Espoo ”nostettiin tikunnokkaan”. Kyllä sitä ennenkin kunnan maine on osattu pahentaa median toimesta, syystä tai syyttä.

NOKIAN KONTTORI

Espoolla ei ole aina mennyt hyvin, ainakaan alla olevan kirjan mukaan. Sen mukaan 1990-luvulla se oli vaikeuksissa. Lamaahan oli joka puolella, mutta se sai Nokian pääkonttorin monien vaiheiden jälkeen ja mahtavat yhteisöverotulot. Espoo ei kuitenkaan mitenkään aktiivisesti havitellut tai hankkinut sitä. Se ei siis aina ole ollut jokin digicity tai vastaava ja vähän vahingossa se syntyikin.

ESPOO NYT –LÄNSIMETRO

Viime kesänä (2016) elokuussa piti avata Länsimetro, siis Helsingin keskustasta itään johtavan metron (vuodesta 1982) läntinen alkuosa. Ihmettelin suuresti, kun kaikilla bussipysäkeillä oli poikkeuksellisen laajaa tiedotusta bussilinjojen muutoksista ja kaksi kuukautta etukäteen olivat aikataulut valmiina metron varalta. Pysäkeillä oli rinnakkain uudet linjanumerot vanhojen kanssa hyvin havainnollisesti. Liike-elämä oli myös varautunut palvelemaan metropysäkkien läheisyydessä isolla volyymilla. Se oli erikoista, kun muutoksista kerrankin tiedotettiin huolella ja ajoissa.

Niin, no se metrolinja jäi toistaiseksi avaamatta. Rakennuttamisesta vastannut yhtiö kertoi varovasti siitä jossain vaiheessa kesällä. Siis hyvin varovasti, koska kaikki mitä kuntien rahoilla rahoitetaan kuuluu liikesalaisuuden piiriin, ehkä sen viivaästymisen kertominenkin rikkoi jotain liikesalaisuutta. Enää ei ole tiedossa uutta avauspäivää ja ehkä sekin on siis varmaan iikesalaisuus.

ONKO OPITTAVAA?

Voikohan tästä historiapätkästä oppia jotain, kuntien kehittämisestä? Sattumaa ja onnea vai tietoista kehittämistä, mikä on (korkean) koulutuksen arvostamisen merkitys? Mikä organisaatiomuoto takaisi parhaan tiedottamisen ja yleensä tuloksellisuuden: yhtiöketjut, säätiöt, kombinaatit, jokin löyhä epävirallisempi organisaatio?

Tarinoin kohta lisää Mansesta eli Tampereesta, niiltä onnistuu kaikki.

kirja: Carl-Gustav Linden, Nokian valtakunta, raportti hulluilta vuosilta, 2016,  s. 251

Jälkikirjoitus 16.03.2017:

Ai-niin toisaalta, olen koettanut nostaa esille, kuinka ihmeessä kaupunki VOI HUKATA tuhansia (melkein 10 000) tietokoneita (Espoo, asia esillä Helsingin Sanomissa 6/2015)  ja kuinka kaupunki (Helsinki) voi antaa jonkun kääntää miljoonia opetukseen kuuluvia varoja ja kuinka kokonainen kunta (Jalasjärvi opistonsa kautta) voi joutua maksamaan kymmeniä miljoonia euroja valtiolle, mutta ei puututa nyt enää näihin. Tarkoitan, että ei kannata nostaa tikunnokkaan risauksia Hämeenlinnassa, muut osaavat rötöstellä ja tötöillä paljon paremmin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

76 − = 73