HÄMEENLINNAN SEUDUN KOKOOMUKSEN KANSANEDUSTAJAT ?

Hämeenlinnan Aulangonjärvi 19.05.2019

09.06.2019

– kansanedustajat vuodesta 1975, viimeisin 2009

”Aidosti” Hämeenlinnalaisia kansanedustajia ovat olleet Sirpa Pietikäinen ja Saara Mikkola. Tässä lasketaan kuitenkin Jari Koskinen Hauholta myös samaan joukkoon. ”Tosi hämeenlinnalainen, herra HPK (HäSa:n mukaan), Harri Lintumäki” oli myös lähellä vuonna 1999 valintaa, siitä jäljempänä.

Viimeisimpiä Kokoomuksen kansanedustajia Hämeenlinnasta tai Hämeenlinnan seudulta ovat olleet: Sirpa Pietikäinen (1999 – 2003) ja Jari Koskinen (2007 – 2009, 4. kausi jäi kesken uuden tehtävän vuoksi).

He olivat myös ministereinä: Sirpa ympäristöministerinä Ahon hallituksessa 1991 – 1995. Jari maa- ja metsätalousministeri (pm. Lipponen II) 2002 – 2003, (pm. Katainen) 2011 – 2014.

Ennen nykyistä Hämeen vaalipiiriä oli Hämeen eteläinen vaalipiiri, jossa nykyisen alueen lisäksi oli Somero, entinen Toijala, entinen Sääksmäki, Valkeakoski.

HÄMEENLINNAN SEUDUN EDUSTAJIA VUOSITTAIN

(x. /y) = x. edustajakausi, y = kaudet yhteensä

VUOSI 1975 – Timo Mäki (5. /5) tuomari , Saara Mikkola, opettaja (1. /3)

VUOSI 1979 – Saara Mikkola  (2. /3)

VUOSI 1983 – Sirpa Pietikäinen, kauppatieteiden maisteri 1. kaudelle, 5 kautta yhteensä yhtäjaksoisesti, viimeisin 1999 – 2003

VUOSI 1987 – Sirpa Pietikäinen 2. kaudelle (15 981 ääntä), Sirpa sai enemmän ääniä, kuin koko Hämeenlinnassa äänestettiin kokoomusta.

VUOSI 1991 – Sirpa Pietikäinen 3. kausi

Vuosi 1991 oli  ensimmäinen vaalivuosi nykyisenä Hämeen vaalipiirinä. Somero liitettiin edellisestä piiristä Turun seutuun. Heinolan seutu Mikkelin vaalipiiristä liitettiin Hämeeseen sekä Orimattila ja Artjärvi Uudeltamaalta.

VUOSI 1995 – Sirpa Pietikäinen, 4. kausi, varasijalta Jari Koskinen (1. /4)

KOLMEN SUORA LÄHELLÄ 1999

VUOSI 1999 – Sirpa Pietikäinen, 5. ja viimeisin kausi, Jari Koskinen (2. /4), Harri Lintumäki varalle

Vuoden 1999 vaaleissa valittiin Hämeenlinnasta siis Sirpa Pietikäinen. Harri Lintumäki oli hyvin lähellä valintaa, vain 50 ääntä erotti edustajanpaikasta.

Heidän alueellinen kannatuksensa jakaantuu kuitenkin hyvin eri tavoin. Harri saa oikeastaan koko kannatuksensa juuri Hämeenlinnasta eli sen aikaisesta ”ydin-kaupungista” (87 % äänistä). Sirpa saa Hämeenlinnan alueelta vain 43 % ja muilta vaalipiirin alueilta 57 %.  Hämeenlinnasta annetaan yleensä noin 13 000 kokoomusääntä ja Sirpa sai aikaisempina menestysvuosina jopa 16 000 ääntä (1987) eli silloin ei edes kaikki kaupungin äänet olisi tähän riittäneet.

Voisi spekuloida jälkiviisaasti, että jos Harri olisi saanut 1999 valinnasta puuttuvat äänet (50 kpl) ja siitä etua seuraaviin vaaleihin 2003 (oli vielä ehdokkaana, puuttui jo noin 1 000 ääntä valinnasta), niin Hämeenlinnasta tai Hämeenlinnan seudulta liitoskuntineen olisi voinut olla monta kautta peräti kolmekin kansanedustajaa (Sirpa, Jari, Harri) ja ehkä tämä olisi edelleen tuonut lisänostetta seuraaville yrittäjille: Sari Rautio 1. kerta 2007, eläinlääkäri Sara Saari, apul. kj. Juha Isosuo ym. 

Vuonna 1999 valittiin siis myös Hauholta (silloin vielä itsenäinen kunta) kansanedustajaksi Jari Koskinen. Hänet oli valittu varasijalle jo vuonna 1995 ja nousi edustajaksi 1996 Iiro Viinasen siirryttyä Pohjolan pääjohtajaksi. Syyskuussa 2009 Koskinen siirtyi Lontooseen kesken 4. kautensa Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) johtokunnan jäseneksi. Eli tarkasti ottaen vielä vuonna 2009 Hämeenlinnan seudulta oli kansanedustaja.

VAALIT 2003, 2007, 2011, 2015, 2019

– äänivuotoa Hämeenlinnasta Kalle Jokiselle, Timo Heinoselle, Sanni Grahn-Laasoselle

Vuoden 2003 vaaleissa Harri Lintumäki oli vielä ehdokkaana, mutta ei päässyt enää varasijallekaan – toistaiseksi viimeisin yritys. Hämeenlinnasta oli vielä ehdokkaana eläinlääkäri Sara Saari (1 841 ääntä).

Vuonna 2007 valittiin kasvatustieteen maisteri Timo Heinonen Lopelta ensimmäisen kerran (vuonna 2019 valittu jo 4.  kaudelle). Vuonna 2007 valittiin myös ylikonstaapeli Kalle Jokinen Orimattilasta. Kalle oli tullut jo kaudella 2003-07 varasijalta eduskuntaan. Hämeenlinnalaiset alkoivat yhä enemmän äänestää Timoa ja Kallea ja äänestävät edelleen. Vuoden 2019 vaaleissa Timon valinta ratkesi hämeenlinnalaisten äänillä. Lahtelaisten ensikertalainen ehdokas Milla Bruneau (viihdealan tuottaja ja johtaja, kv pj, Lahti) jäi sen vuoksi varasijalle.

Vuonna 2011 valittiin ensimmäisen kerran valtiotieteen maisteri Sanni Grahn-Laasonen Forssasta. Hän on ollut hyvin suosittu Hämeenlinnassa. Viimeisimmissä vaaleissa 2019 Sanni sai Hämeenlinnasta 2 049 ääntä, kolmanneksen äänistään. Valinta olisi ollut varma ilman Hämeenlinnankin ääniä.

Vuoden 2019 vaaleissa Timo Heinonen sai Hämeenlinnasta 1 780 ääntä. Hämeenlinnan oma ehdokas Helena Lehkosta äänestettiin Hämeenlinnassa hiukan enemmän: 1 843 ääntä (yhteensä vaalipiirin alueella 2 054).

HÄMEENLINNAN ÄÄNIHARAVAT

Oheisessa taulukossa ovat eniten ääniä Hämeenlinnan seudulta saaneet ehdokkaat vuodesta 1999 alkaen. Hämeenlinnasta saaduiksi ääniksi on laskettu kaikki myös liitoskuntien alueelta saadut äänet, myös ennen kuntaliitosta (Kalvola, Hauho, Tuulos, Renko, Lammi).

Hämeenlinnan alueelta eniten ääniä saaneet 1999 – 2019

Jos tarkastellaan nimenomaan Hämeenlinnan aluetta liitoskuntineen, Jari Koskinen on menestynein ehdokas (5095, 4242, 3521) ja Sari Rautio (kh pj) (3434) toinen ja tiiviissä tuntumassa Harri Lintumäki (3279). Sirpa Pietikäinen on  vasta neljäs, mutta hän on (aina) parhaiten menestynyt koko vaalipiirin alueella. Esimerkiksi vuoden 1999 vaaleissa hän sai jopa 60 % äänistään muualta kuin Hämeenlinnan alueelta.

”Puhtaasti hämeenlinnalaisena” Hämeenlinnan alueella menestynein on Sari Rautio (kh pj, EK 2011: 3434 ääntä, 2(3), toinen yrityskerta kolmesta); tuntumassa Harri Lintumäki (1999: 3279 ääntä, 1(2), ensimmäinen yrityskerta kahdesta. Toki tarkastelusta puuttuu Sirpa Pietikäisen paikalliset äänet vaaleista ENNEN vuotta 1999.

Heinonen ja Grahn-Laasonen ovat saaneet aina 30 % – 40 % äänistään Hämeenlinnan alueelta.

MIKÄ RATKAISEE?

Yleisesti paikkakunnat haluavat juuri oman ehdokkaansa eduskuntaan. Varsinkin pienemmille paikkakunnille se on tavoiteltu saavutus, isommat saavat ehdokkaansa muutenkin.

Tutkituimpia asioita lienee kumpi ratkaisee äänestyspäätöksen: puolue vai henkilö. Vähemmän on selvitetty sitä, että kuinka paljon ratkaisee paikkakunta ja moni muu asia.

Hämeenlinnalaiset kokoomuslaiset näyttävät arvostavan poliittista kokemusta enemmän kuin varsinaista KANSANedustamista tai työn tekemistä, ammattia tai yrittäjyyttä. Puolet hämeenlinnalaisten kokoomusäänistä on mennyt varsinkin vaaleissa 2015, 2019 ryhmyri Kallelle, ministeri Sannille ja jo edustajakonkari Timolle. 

lähteinä Tilastokeskuksen ja Oikeusministeriön tilastot sekä lehtien nettiversiot, RH 09.06.2019

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *