Moraaliton vero

27.03.2018

MORAALITON VERO

Helsingin sanomien kolumni la 24.03.2018 kertoi kansalaisten lakialoitteesta, jonka mukaan perintövero on moraaliton ja se pitäisi poistaa. Siitä kirjoitti Kimmo Pietiläinen, lisäilen hieman taustoja.

MORAALI JA VEROT

Lain ja moraalin suhdetta on pohdittu tuhansia vuosia ja lain mukaanhan verot määrätään.

Esimerkiksi filosofi Robert Nozick (1938-2002) näkee verot vapauden rajoituksena ja valtion tehtäväksi riittää puolustusvoimat ja nekin voinee yksityistää, siis veroja ei pitäisi kerätä juuri mitään. Tämänkaltaisten filosofien suuhun sopisi ilmaus veron moraalista tai sen puutteesta paremmin.

Ennen kapitalisti vei työn tuotosta voitot itselleen ja työläinen sai rippeet välttämättömään elämiseen, jos siihenkään. Nyt työn ja yrittämisen tulokset vie valtio tai ainakin suuren osan. Lakialoitteen mukaan on erityisen moraalitonta viedä osa perinnöstä.

MORAALI

Moraalifilosofian asiana on pohtia, mikä on todella väärin tai oikein. Yleensä moraalista puhutaan ihmissuhteissa tai ihmisten teoissa toinen toisilleen. Se, että lailla tai verolla olisi moraali on hiukan vanhanaikainen ajatus ainakin virallisen oikeusfilosofian mukaan.

Nykyisten oppien mukaan lait, siis verolaitkin ovat ihmisten tekemiä ja ne ovat sellaisia kuin ihmiset haluavat. Ei niitä ole tehnyt mikään moraaliton pahantahtoinen taho, vaan yhteisesti valitut päättäjät. Niitä saa vapaasti vastustaa (kunhan ne maksaa kuitenkin), mutta ehkä moraalinen perustelu on melko erikoista verotuksen yhteydessä. Toisaalta on sanottu, että sen sijaan olisi moraalitonta jättää verot maksamatta ja viedä voitot ulkomaille tai siirtää silkkaa rahaa verotuksen ulottumattomiin.

INHIMILLISYYS

Enemmän nykylakeihin liittyy inhimillisyys; se on vanhan ikiaikaisen luonnonoikeusopin peruja. Perustuslaissa (731/1999) on monessa kohtaa ilmoitettu vahvasti, että kaikki ovat tasa-arvoisia ja valtion pitää taata kaikille suojaa ja ruokaa minimitason verran ja kaikkea muuta vastaavaa. Perustuslaissa ei sentään taata ”inhmillistä tai moraalista” verotusta. Tavallisen tulonsaajan verotuksessa (tuloverolaki 1992/1535, 98 §) on kuitenkin mahdollisuus anoa lievennystä verotukseen työttömyyden tai sairauden vuoksi, mutta sitä mahdollisuutta ei käytetä usein.

SE TOSI MORAALITON VERO

Aiemmissa jutuissa olen haarukoinut, että perintöverotus ei kohtaa meitä (siis elävänä) kuin ehkä kerran elämässä, vaikka siitä pidetään suunnatonta ääntä – ehkä se todella kirpaisee niitä muutamia äänekkäitä. Kaupassa ja ostoksilla käymme lähes joka päivä. Silloin maksamme arvonlisäveroa. Sehän se vasta on moraaliton, salakavala vero, koska siitä ei puhuta eikä keskustella ja kukaan ei käytännössä sitä huomaa.

Lisäksi se on määrätty ja sementoitu Euroopan unioninkin toimesta. Sitä veroa on tosin osattu kantaa jo ennen EU:takin, mutta ei niin tehokkaasti: nykyään valtio kerää 19 mrd vuodessa ALV-veroa !!!, perintö- ja tavalliset tuloverot jäävät kauas taakse.

Jotenkin härskiä (moraalitonta?) toimintaa on hivuttaa siis salakavalasti köyhiltäkin samat verot kuin rikkailta, toisaalta rikkaatkaan ja/tai taitavat verovälttelijätkään eivät voi mitenkään taktikoida sitö pois vaikka muuttamalla ulkomaille -sama systeemi on kuitenkin vastassa joka puolella Euroopassa ja useissa muissakin maissa.

VERON SYVIN OLEMUS

Valtio kerää veroja menoihinsa (hienosti: fiskaalinen peruste) ja on kerännyt jo vuosituhansia eikö moraalia ole ajateltu, silloin kun kerättiin sotaveroa tai vastaavaa. Ei verottajalla ole omaatuntoa eikä moraalia nykyäänkään. Ennen joku veronkerääjä (vouti) saattoi olla inhmillisempi kuin joku toinen, mutta nykyään se on tietoteknistä massamenettelyä. Entäpä tarinat, kun kirkollisveron maksuksi vietiin köyhän ainoa lehmä?

Aikaisemmin olen kirjoitellut siitä, kun verotus oli todella kovaa (1975);  ei nykypolven pitäisi itkeä, ainakaan verottajan moraalista tai sen puutteesta.

lakialoite, Oikeusministeriön asianumero
OM 101/52/2017

hellsten.fi: Kova verovuosi 1975

FILOSOFIAN MERKITYS

10.03.2018

Nykypoliitikot eivät ole itse keksineet mitään merkittävää ja heitä taitaa vaivata tiedon puute historiasta ja filosofiasta (kts. linkit alempana).

FILOSOFEILLA ON VALTAA

Nykyisin Suomessa tai USA:ssa on markkinataloutta ja jonkinlaista liberalismia ja kaikenlaisia vapauksia. Ei siinä NYT  ole mitään ihmeellistä, mutta yhteiskuntajärjestelmä(t) eivä synny tyhjästä eikä ilman historiaa.

SÄÄNTÖAATE

Aikoinaan oli hyvin tarkkaan määritelty kommunismi ja sosialismi ja aatteen kannattajat ja myötäilijät olivat varmoja, että ovat oikeassa. Siis olennaista on se, että oli kirjallisuutta (Marx – Pääoma), joilla lyötiin vääräuskoisia päähän.

Nyt ei ole kyse siitä, olivatko he sittenkin oikeassa tai ei, vaan siitä, että vastapuoli (liberalistit tai muut sellaiset) ei ole esittänyt omaa tarkkaa ohjelmaansa. Tai toki on, mutta se on jäänyt vähälle huomiolle.

John Locke (1632-1704)

On esimerkiksi filosofi John Locke (1632-1704, Englanti), jonka ajatukset ovat Yhdysvaltain perustuslain takana eli perustavia asioita ovat kansalaisen vapaus toimia parhaaksi katsomallaan tavalla elinkeinoissa ja muutenkin. Valtiotakin tarvitaan ainakin yleisen turvallisuuden takaajana, mutta sen ei pidä puuttua joka asiaan (”elämän, vapauden ja omaisuuden luonnolliset oikeudet”).

YHTEISKUNTASOPIMUS ja yhteiskuntasopimus

Locken mukaan asiat hoituvat paremmin, jos tehdään yhteiskuntasopimus, jolla siis annetaan valtaa valtiolle ja sen hallinnolle – toki vain sopivasti.

Siis meidän Suomen KIKY eli muka yhteiskuntasopimus ei ole sopimusta nähnytkään – pitikö hieno termi ottaa joidenkin minimaalisten palkkaneuvotteluiden nimeksi.

VAPAUS ALUNPERIN HARVOILLA

Monet yhteiskuntasopimusmallit ja filosofit määrittelevät kyllä hanakasti vapauksia teorioissaan, mutta ne ovat koskeneet alunperin vain valkoisia miehiä ja tavanomaisella (tai sitä paremmalla) järjellä varustettuja.

POIKKEUS – Jeremy Bentham (1748 – 1832)

Mielenkiintoinen poikkeus on englantilainen Jeremy Bentham (1748 – 1832), joka
vaati äänioikeutta ja tasa-arvoista kohtelua naisille ja KAIKILLE – kyllä aivan kaikille ihmisille. Erikoinen ukko ottaen huomioon Englannin ilmapiiri tuohon aikaan (nykyään?).  Meillä on saatu tasa-arvoinen aviolittolaki, mutta ei siitä kannata tolkuttomasti riemastua, ajatusaihio on tehty ajat sitten (kts. Bentham edellä).

****************
Wikipedia: Bentham ja Locke
kirja: Ajatusten lähteillä, toim: Mikko Myllykangas,
luku ”Yhdysvaltalaisen liberalismin edistyshistoriallinen luonne”
opintomoniste Itä-Suomen yliopisto:
Maija Aalto-Heinila ja Seppo Sajama,
OIKEUS, OIKEUDET JA OIKEUDENMUKAISUUS
kirja: historian puutteesta:
Tommy Uschanov: Miksi Suomi on Suomi?

Pm. Juha Sipilän lausunto kaikenmaailman dosenteista siis tarkoitettu ilmaisemaan, että ministerit ja hallitus osaavat tehdä asiat itse ominpäin ilman teorioita ja asiantuntijoita. Lausujana Juha Sipilä (2015), toisaalta taas maksetaan 700 000 euroa ”jollekin dosentille” kevyesti:
Vuosi 2013 Himasen
tulevaisuusselonteko hallitukselle, hinta 700 000 – 1 milj euroa

USA – verovähennys työnHAKIJALLE kuluista

22.02.2018

Työnhaun kulut voi vähentää USA:ssa- Suomessa ei vaihdeta työpaikkoja

Taas on työvoimapula, työntekijät ja työt eivät kohtaa. Juuri, kun saatiin potkittua ylimääräiset pois, on jo taas hankittava lisää. Kummallista, kun laskukauden jälkeen tulee nousukausi. Liikkuuko työvoima paikkakuntien välillä ja eri ammattien ja ammattialojen välillä? Onko siihen kannusteita?

TYÖNHAKEMISEN KULUT VOI VÄHENTÄÄ USA:ssa

Alempana olevan linkin (usnews.com) mukaan USA:ssa työnhaun kustannuksia voi vähentää verotuksessa. Vähennys kattaa hakemusten valmistelu- ja lähetyskulut (liittynee enemmän paperiaikakauden hakemuksiin)  ja matkustuskuluja.

YRITTÄJÄN – YRITTELIÄÄN KULUT

Meillä taitaa olla perinne, jonka mukaan työpaikkaa tai alaa ei vaihdeta ennenkuin potkut tulevat tai eläke.  Sitä ei tarvitse vaihtaa, puhumattakaan, että hankittaisiin kokemusta ja kehityttäisiin eri aloilta. Työnhaku on aidossa hakutilanteessa aina kitkaista (paitsi kaverirekrytoinnissa) ja vaatii panostusta.

VEROTUS – TULOT JA KULUT

Nyt (2/2018) on voimassa seuraavat kuluvähennykset:

1) matkavähennys (TVL 95 § 3).

2) toisella paikkakunnalla työn vuoksi asuminen  (työasuntovähennys, TVL 95a §)

Kaikille samansuuruisena tulevat vakiovähennykset eivät ehkä ole aina oikeudenmukaisin ajatus, edelläolevat vähennykset voisivat olla täysimääräisiäkin.

Työntekijöillä on muodollinen 750 euron yleinen työstä aiheutuvien kulujen vähennys (TVL 95 § 1) olipa niitä tai ei. Jokin vastaava tasavähennys voisi olla työttömilläkin työnhakukulujen nimikkeellä.

Toisaalta tämäkin vähennys voisi olla kulujen mukaan, jolloin se olisi täsmällinen aktiivimalli aktiviisille työnhakijoille.

TVL, lyhenne, tuloverolaki (1535/1992). kuva ja linkki: Job searching deductions

*********

Asian vastustamiseksi on tässä jo valmiit argumentit:

Vasemmisto: Ei me voida antaa näistä kuluista vähennystä, koska silloin työttömät eivät olisi tasa-arvoisesssa asemassa, kaikilla ei ole varaa tehdä esimerkiksi omaehtoisia kouluttautumisia.

Oikeistoliberaali: Tasavähennys nyt ainakin on viimeinen niitti kestävyysvajeeseen ja muutenkin siitä on kuluja, on varattava jo työssäolevien verokevennyksiin ja yritysveron alentamiseen edelleen lisää rahaa ja ei ole takeita, että työtön hakee töitä.

”https://www.usnews.com”

ob_searching_deduction_2_2018

KASKINEN: KUNTALIITOS VIE PUOLUEET

24.01.2018 (julkaistu Suupohjan sanomissa 24.01.2018)

KASKINEN: KUNTALIITOS VIE PUOLUEET

Kevään 2017 kuntavaaleissa Närpiön valtuustoon valittiin 35 valtuutettua, 32 RKP:stä ja 3 SDP:stä. Kaskisten vaaleissa vähintään yhden paikan saivat useat puolueet: RKP(5), SDP(5), PS(2), KOK(2), VAS(2), VIHR(1).

Jos ”muut” Kaskisten pienemmät puolueet (PS, KOK, VAS, VIHR) aikovat saada edes yhden edustajan tulevaan (mahdollisesti) yhdistetyn kunnan valtuustoon, nykyiset äänimäärät pitää suunnilleen tuplata eli ilman liittoutumista se ei onnistu.

Jos Kaskisten ”muut puolueet” PS, KOK, VAS, VIHR tekevät vaaliliiton, silloinkin voi olla jaossa vain pari paikkaa. Tilanne voi parantua, jos Närpiön KD ja Vihreät tulevat mukaan.

Jos taas Kaskisten kaikki puolueet ja ehdokkaat tekisivät ison Kaskisen puolesta- vaaliliiton, ”epäpyhän allianssin”, silloin sellainen yhteenliittymä voisi saada viisi paikkaa. Joka tapauksessa puolueiden lukumäärä yhteisessä valtuustossa tulee vähenemään RKP:n (ja SDP:n) ja Närpiön asukasluvun ( 9 000 as) ylivoiman vuoksi.

Kaskinen on ollut tähän asti harvinaisuus Pohjanmaan vaalipiirissä. Kaupungissa on saanut kannatusta useampi puolue kuin muissa vaalipiirin kunnissa. Suurin osa muista kunnista  on  keskustapuolueen tai RKP:n enemmistökuntia -yhtaikaa niillä ei ole kyllä kannatusta (kuin vesi ja öljy). Äänestäjät valitsevat toki vapaasti puolueensa ja valtuustonsa, mutta liiallinen yhden ylivalta ei välttämättä ole hyväksi – pitäisi olla vaihtoehtoja ja kilpailua.

Närpiö sinänsä lienee hyvä paikka, koska sen nykyisistä asukkaista lähes 70 prosenttia on syntynytkin siellä (Suomen pysyvin asujaimisto). Ei ole ollut tarvetta lähteä hyvästä paikasta. Kaskisiin taas ollaan tultu ja sieltä on lähdetty, sen ”pysymisprosentti” on vain noin 30 %, mutta ehkä mukana on tullut joskus uusia ajatuksiakin.

Rafael Hellsten

Hämeenlinna, Tavastehus

****************************************

Suupohjan sanomat 24.01.2018


Paikkakunnalla asuvat: Tilastokeskus Stat.fi
Tietokannat> StatFin > Väestö > Väestörakenne

Kuntien valtuustojen kokoonpano:
Tietokannat > StatFin > Vaalit > Kunnallisvaalit > 5. Kunnallisvaalit 2017 – vaalitulos, äänestäminen > 5.4. Puolueiden äänimäärät ja äänestysprosentti sekä valittujen lukumäärä kunnittain kuntavaaleissa 2017 ja muutos edellisiin vaaleihin verrattuna

 

Euroopan unioni ja meidän (eläke)verotus

22.01.2018

Euroopan unioni ja meidän verotus

Euroopan unioni voi puuttua meidän verolainsäädäntöön vain jonkin
verran. Palkan- ja eläkkeensaajien verotus saa olla niin löysää tai tiukkaa kuin meillä halutaan. Toisaalta arvonlisäverotus (ALV, VAT) on pakollinen koko Euroopassa.
PAITSI: Komissio (se kaiken pomo EU:ssa) on lähettänyt Suomelle paimenkirjeen osittain/kokonaan ulkomailla asuvien palkan verotuksesta (tarkemmin alla).

ARVONLISÄVEROTUS KAIKILLA

Toisaalta arvonlisäverotus  (ALV) oli jo ennen meidän liittymistämme (1995) laitettu Unionin jäsenmaissa samaan muottiin. Meidän piti liittymisemme vuoksi korjata lisää arvonlisäverolakia ja viilata muitakin verolakeja yhteensopiviksi.

PROSENTEISTA MÄÄRÄÄMINEN

Ihmisten henkilökohtaiset (palkka)tulot ja osin yhtiöidenkin (liike)tulot ja niiden
verotus ovat siis kunkin maan oman lainsäädännön vallassa. Unioni ei puutu eikä toistaiseksi voi puuttua ihmisten verotusprosentteihin (palkat, eläkkeet, eräät etuudet, vuokratulot). Arvonlisäverotuksen (ALV, VAT) prosentit saamme määrätä itse – kunhan itse järjestelmä on olemassa.

VALITUKSIEN MAHDOLLISUUS

Aina voi kuitenkin yrittää valittaa veroista jopa Euroopan tuomioistuimeen saakka: ”EU-lait”, ihmisoikeussopimukset, EU:n perusoikeuskirja antavat mahdollisuuden kokeilla valitusta. Toisaalta ne ovat välillä tarpeen todellisessa syrjinnässä: liian pitkät oikeudenkäynnit, ihmisten perusoikeudet.

ERÄS VALITUS – ISOMMAT TULOT – ISOMMAT VEROT

Suurempituloisten eläkkeiden lisäverosta (”raippavero”) on valitettu (KHO 2016:180) ja se valitus teki kierroksen myös Euroopan tuomioistuimessa lausunnolla. Tämä hieman kovennettu isompien eläketulojen verotus katsottiin Suomen omaksi asiaksi. Isompia tuloja voi verottaa vähän enemmänkin, se on ihan yleinen verotusperiaate (veronmaksukyky).

Tämän olisi voinut todeta kyllä jo ekan vuoden vero-oikeuden opiskelijakin, mutta matkan varrella päätöksen on pitänyt laittaa tekstiä, niin että pääasia häviää.

******************

Rafael Hellsten: Euroopan unionin historiaa ja päätöksiä

KHO 2016:180, Korkein hallinto-oikeus, päätös 180 vuonna 2016, Korkein verotusasioista (siis valituksista) päättävä tuomioistuin Suomessa, tosin Euroopan tuomioistuin (EUT) on kuitenkin tämänkin yläpuolella  KHO 2016, ja voi ainakin pyydettäessä ”ohjata” KHO:ta.

”EU-lait” Euroopaoikeudessa ei ole varsinaista lakikirjaa, se vain syntyy pikkuhiljaa valituksista Euroopan unionin tuomioistuimeen (EUT) ja sen ratkaisuista. Toki suuremmat asiat, kuten koko Unionin voimassaolo on tiivistetty muutamaan sataan lyhyehköön pykälään ja edellämainittu arvonlisävero on oma Eu-lakinsa,, direktiivi.

”Huomautus” Euroopan komissiolta tuli Suomelle virallinen huomautus (Komissio, kirje 26.3.2012 SG-Greffe(2012)D/5239) koskien rajoitetusti verovelvollisen ansiotulon verotuksen lainsäädäntöä. Siitä Suomen hallitus teki esityksen HE 80/2013 vp. Suomesta tuloja saavan ulkomaalaisen ja tavallisen veronmaksajan verotuskohtelusta on kyse. Tämänkaltaisia oikeusjuttuja on käsitelty jo yli kymmenen vuotta Euroopan unionin tuomioistuimessa, joten veromuutokset vaikuttavat melko hitailta.

Yksipuoluejärjestelmä Pohjanmaan kunnissa

18.01.2018

Pohjanmaa tarkoittaa tässä kaikkia kolmea virallista maakuntaa, jotka ovat Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa

KESKUSTAPUOLUE JA RKP JAKAVAT VALTA-ASEMAN POHJANMAALLA

Puolueiden valtasuhteet eri kuntien valtuustoissa vaihtelevat suuresti. Toisaalta merkittävimmät puolueet ovat mukana lähes jokaisessa kunnassa, mutta RKP:n ja Keskustan hegemonia on tietyillä alueilla ylivoimaista – ja toisilleen vastakkaista.

Yksipuolue_kunnat_2017_JPG_kaksi
Osuus tarkoittaa prosenttiosuutta valtuuston paikoista. Tulos tarkoittaa asukaskohtaista vuosien 2015-2016 alijäämää tai ylijäämää.

Taulukossa on ne kunnat, joissa jollakin puolueella on mahdollisimman suuri enemmistö kunnanvaltuustojen paikoista eli RKP ja Keskusta Pohjanmaan eri maakunnissa. RKP on saanut Pohjanmaalla kaikki paikat Korsnäsin valtuustosta (100 %). SDP menetti siellä ainoan paikkansa kevään 2017 vaaleissa. Yksipuoluejärjestelmä on RKP:n ja Keskustan hallussa. Se vallitsee Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjoisempi osa maakuntaa on keskustan hallussa.

Toisaalta Ruuhka-Suomessa on vallalla monipuoluejärjestelmä. Esimerkiksi Jyväskylässä on vihreillä enemmistö (14 paikkaa, paikoista 21 %), mutta se on niukka ja pieni, muut puolueet tulevat yhden paikan välein seuraavina SDP (13), KOK(12), KESK(11), sitten VAS(7), PS(5), KD(4) ja piraattipuoluekin on saanut yhden paikan.

Yksipuolue_kunnat_pienet_2017_JPG_kaksi

Keskustapuolue on saanut paikkoja lähes jokaisessa kunnassa. On vain 15 kuntaa, joissa keskustalla ei ole paikkoja valtuustossa. Ne ovat kaikki kuntia, joissa on RKP:n enemmistö, joten kahden hegemoniapuolueen välinen ”taistelu” tuntuu kovalta, paikat otetaan täysin ja toiselle ei jätetä yhtään. RKP:llä ei ole paikkoja kuin 41 kunnassa, mutta kuten todettu sitä ennemmän kerralla.

untien_esiintyminen_valtuustoissa_2017

Taulukossa esimerkiksi luku 15 keskustapuolueen kohdalla tarkoittaa, että vain 15 kunnassa puolue on jäänyt kokonaan ilman paikkoja valtuustossa.

RKP on siis suurten valtaenemmistöjen puolue, mutta Ruuhka-Suomen seuduilla puolueella on myös yhden paikan valtuustoja Tampereella, Kotkassa, Tuusulassa, Lohjalla, Kaarinassa, Raisiossa ja Vihdissä.

Jos jokin puolue on ylivoimaisessa asemassa kunnassa, se ei siis merkitse taloudenpidon kannalta, mutta olisiko sillä merkitystä henkisen ilmapiirin kannalta. Puoluepolitiikan merkitys on vähenemässä (paitsi poliitikoille), mutta muuttaako keskustaseudulla kasvanut (suomenkielinen) mielellään RKP:n hallitsemaan kuntaan 

 

Kuntaverotus – työttömiltä verotulot

19.12.2017

Lukuja on pyöristetty ja eri vähennyksiä ei luetella samoin kuin monet pienehköt  veroluonteiset maksut jätetään yksilöimättä.

KUNNAN  VEROPROSENTTI 20 % , todellisuus: 6,5 %

Efektiivinen kuntaveroprosentti

Alunperin siis 20 000 euron palkkatulosta pitäisi maksaa kunnalle noin 4 000 euroa kuntaveroprosentin ollessa 20 %. Kuitenkin palkkatulosta vähennetään ensin erilaisia vähennyksiä ihan pyytämättä jopa kuutisen tonnia (6 400 euroa), näin ollen veroa jää maksettavaksi vain 20 % x 13 600 euroa => 2 700 euroa kunnalle. Useimmilla on vielä ainakin työmatkakuluja lisäksi, joita saa vähentää.

Tästä itse verostakin vielä hyvitetään työtulovähennystä 1 400 euroa, joten kunta saa lopulta vain 1 300 euroa. Lopullinen kuntaveroprosentti on 6,5 prosenttia!!!! Työssäkäyvä maksaa vielä tämän lisäksi eläkemaksuja noin tonnin ja muutaman satasen muita maksuja.

Palkkatuloilla 20 000 euroa vuodessa todellinen eli efektiivinen kunnallisveroprosentti on siis 6,5 prosenttia.

TYÖTÖN MAKSAA KOKO KUNNALLISVERON TÄYTENÄ

Ansiosidonnaisena työttömyyskorvauksena 20 000 euroa on melko korkea, mutta kunnan rahoituksen kannalta se on loistava: käytännössä työttömällä ei ole mitään vähennyksiä, joten kunta voi verottaa koko 20 000 euron summan ja siitä tulee veroja kunnalle 4 000 euroa. Siis työttömän tulon kohdalla efektiivinen kuntaveroprosentti ei eroa alkuperäisestä eli nimellisestä. Tähän on lisättävä vielä muutama satanen eri maksuja ja ripaus valtion tuloveroakin.

PIENIPALKKAISTEN IRTISANOMISET KANNATTAISIVAT KUNNALLE

Kunnan (ja muidenkin) kannattaisi kai irtisanoa pienipalkkaisia 20 000 euron vuosipalkalla olevia tai tietytsti suuremmankin palkan omaavia. He saisivat ansiosidonnaista noin 1 200 euroa kuussa ja heidän kunnalle maksamat verot olisivat noin 3 000 euroa vuodessa. Siis vasta kolme työllistä maksaa saman verran veroja kunnalle kuin yksi työllinen.  Vielä jopa 50 000:n palkkatuloilla on kaikkia ”pyytämättä tulevia” vähennyksiä noin 5 000 euron edestä. Silloinkin todelliseksi, efektiiviseksi veroprosentiksi tulee vain 18 %.

Julkisen hallinnonkin kai pitää toimia nykyään kuin yritys (New Public Management, NPM, uusi julkisjohtamisen oppi ) ja silloinhan irtisanomiset olisivat ihan sopivia, toki parin vuoden päästä ansiosidonnainen ja verotulot loppuvat. Ei kunta voi koskaan olla kuin yritys, mutta tavallisen ihmisen verojärjestelmä on todella mutkikas ja yllättäväkin.

Eläkeläiset maksavat myös veroa

Eläketuloilla 20 000 euroa vuodessa kuntaverotuksessa on noin 4 000 euron vähennykset ja lopulliseksi todelliseksi kuntaveroksi tulee 16 %. Lisäksi on maksettava muutama satanen eri maksuja. Eläkeläiset ja työttömät pitävät kuntaa paremmin pystyssä kuin työssäkäyvät. Kunnissa kannattaisi jättää (ainakin pienipalkkaisten) työpaikkojen luonti sikseen ja hankkia sen sijaan eläkeläisiä ja työttömiä asukkaiksi.

Virallisesti efektiivinen tuotto lasketaan koko kunnassa olevien palkkatulojen summasta ja lisäksi kunta voi verottaa myös yritystulosta (pienyrittäjät, KY, Ay) ja osittain joistain osinkotuloistakin. Esimerkiksi vuokrat ja pörssiyhtiöistä saadut osingot verotetaan täysin valtiolle.

Efekt kuntavero kolme

*********************

** Verohallinnon verolaskuri antaa suuntaviivat, se ei ilmoita erikseen kunta- tai valtionveroja eikä yksilöi joka maksua. ”https://prosentti.vero.fi/VPL2017/Sivut/Aloitus.aspx
** Kuntaliiton sivut efektiivisestä kuntaveroprosentista:
”https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/talous/verotus/kuntien-veroprosentit-ja-
efektiiviset-veroasteet
** Esimerkiksi valtiovarainvaliokunta nostaa esille kuntaveroprosentin ja todellisen maksetun kuntaveron erotuksen esille, lausunnossaan tulevan vuoden (2018) veroista ja veroasteikoista ym.
Valtiovarainvaliokunnan mietintö: VaVM 12/2017 vp – HE  107/2017 vp, sivu 5

money_run

Pikkukuntien positiiviset tulokset

15.12.2017

Pikkukunnat pärjäävät

Tarkastellaan Suomen 49 pienintä kuntaa asukaslukujen mukaan. Tarkkaan ottaen ne ovat asukasluvultaan (2014) pienempiä kuin Rääkkylä (2 435 asukasta), eli hyvin pieniä. Ne eivät suinkaan kaikki ole ainakaan taloudellisesti kuralla ja toimintakyvyttömiä.

Pieni ei kuulemma menesty

Kuntakoon kasvattaminen on ollut vuosikymmeniä enemmän tai vähemmän tavoitteena. Talous on aina perusteena suurentamiselle, kasvattamiselle ja keskittämiselle. Samoin koulut pitää suurentaa ja asutus muutenkin keskittää.

Pienillä mahtitaseet

Näissä allaolevan taulukon 49 pikkukunnassa on ainakin 21 kuntaa, jotka ovat tehneet positiivisen tilinpäätöksen kaikkina kolmena vuotena 2014 – 2016 ja joilla on vieläpä edellisvuosilta taseissa ylijäämää. Poikkeus tuossa on Muonio, jolla on vielä kertynyttä alijäämää, vaikka kolme vuotta on mennyt hyvin.

Ikääntyminen osataan kai hoitaa

Ei loppujen 28 kunnankaan joukossa ole kuin muutama kriisikunta, kuten Jämijärvi. Yksi viimeaikainen ”suuri” huolenaihe on ollut väestön ikääntyminen. Oheisessa taulukossa on esimerkiksi Hirvensalmen yli 64- vuotiaiden prosenttimäärä 30 % ja Luhangalla jopa 40 %, Suomen keskiarvon ollessa 20 %. Miksi ne kuitenkin pärjäävät, ainakin lukujen valossa?  Kai näissä pikkukunnissa on jotain tehty oikeinkin. Miten on toimittu, se olisi kertomisen arvoista muillekin.

Näitä pieniä kuntia on siis vielä olemassa. Erinimisiä kuntarakenneuudistuksia on ollut ja , soteuudistus on meneillään. Myös on tehty kymmeniä lakeja ja ohjelmia; samoin on pidetty palavereita ja muistioita on kirjoiteltu. Viranhaltijat valtiolla ja kunnilla (+ konsultit) saavat toki työtä ja palkkaa ja poliitikot jutunaihetta, mutta ainakin useimmat pikkkunnat näkäjään vain ovat olemassa ja  talouslukujen valossa voivat hyvin.  funny-3000956__340_80_80  Suomessa on edelleen lähes sata (100) alle 4 000 asukkaan kuntaa. Eikös se ole suorastaan (talouden) luonnonlakien ja järjen vastaista?

Pienten kuntien positiiviset, taulukko:, kaikkina vuosina 2014, 2015, 2016 ylijäämäiset:

 Pienet_pos_kunnat_2014_2015_2016_kaksi

PS. Väestö kyllä lähes vapaaehtoisesti muuttaa isompiin keskuksiin ja pienemmät paikkakunnat pienevät entisestään, mutta ainakin toistaiseksi moni niistä näyttää myös menestyvän,  Viranhaltijat ja luottamushenkilöt ilmeisesti näissä osaavat asiansa ja ehkä löytyy ”yhteinen tahtotila”, eikä itketä mahdollisia haasteita.

PPS. Tapaus Kittilä Kittilällä on nyt (12/2017) hallinnollisia ongelmia ja ne on kerrottu valtakunnan uutisia myöten. Toisaalta, jos tarkastelee senkin kunnan kehitystä vaikka vuodesta 1994, näkee valtavan taloudellisen loikan umpisurkeasta korkean työttömyyden syrjäkunnasta ihan hyvin voivaksi. Miksei ne itse nosta häntäänsä ja korosta tätä asiaa – ja toisaalta keskity kehittämään näitä asioita edelleen – ja toisaalta sielläkin olisi silti hyvä muistaa, että kyllä moni muukin kunta osaa hoitaa taloutensa?

 

Tappiokunnat, Tampere, Vaasa, Kotka

13.12.2017

Kuntien alijäämät 2015, 2016

Alimpana olevan taulukon 48 kunnalla on ollut alijäämää molempina vuosina 2015, 2016 eli ainakin kaksi vuotta peräkkäin. Tulot eivät ole riittäneet menoihin. ”Tappiokuntia” on siis noin kuudennes noin 300:sta. Ei kunta, kuten ei yrityskään kaadu muutaman vuoden tappioihin, mutta jokin hälytysmerkki se on,

Suuriakin kaupunkeja, Tampere,  Kotka, Vaasa tappiolla

Kunnat ovat asukasluvun mukaan suuruusjärjestyksessä. Tampereen tilinpäätös on ollut alijäämäinen siis vuosina 2015 ja 2016. Se on hieman yllättävää, mutta sillä on edellisiltä vuosilta kertynyt ylijäämää puoli miljardia. Se tekee asukasta kohti lähes 2 600 euroa,eli ei mitään kriisiä sinänsä.

Enemmän vaikeuksissa näyttävät olevan Vaasa ja Kotka. Nillä on kertynyt jo edellisvuosilta asukaskohtaista alijäämää muutama sata euroa asukasta kohti. Yksi virallinen valtiovarainministeriön kriisikuntamittari on 1-2 vuoden alijäämän lisäksi -500 euroa asukaskohtaista kertynyttä alijäämää,

Kaskinen ja Pyhäjärvi menneiden hyvien vuosien varassa

Tappio_asukas -sarake kertoo asukaskohtaisen alijäämän vuosina 2015-2016, niiden keskiarvon. Kaskinen ja Pyhäjärvi ovat tehneet valtavat asukaskohtaiset tappiot ko. vuosina, mutta ”taseissa on vielä varaa” edellisvuosien ylijäämissä. Kaskinen vaikuttaa suorastaan rikkaalta kertyneen asukaskohtaisen ylijäämän mukaan.

Taulukon viimeinen sarake kertoo siis, kuinka paljon on kertynyt ylijäämää edellisvuosina asukasta kohti tai paljonko ollaan jo pakkasella.  Hurjimmat luvut näyttävät olevan Juankoskella, Teuvalla, Luvialla ja Jämijärvellä ja kuten todettu Kotkalla.

Juankoski jo vuosia pakkasella

Juankoski julistettiin kriisikunnaksi jo 2012, mutta on se vielä itsenäinen. Valtion pakkotoimenpiteetkään eivät ole aina nopeita. Viimeksi Vimpeli ja Rääkkylä ovt ”selvinneet” kriisikuntamenettelystä itsenäisenä ja saaneet taloutensa reivattua kuntoon tai ei ainakaan ole alijäämää – tietysti verot saattavat nousta ja palvelut huonontua, kun taloutta tasapainotetaan; itsenäisyydellä voi olla hintansa.

Vuonna 2017 valtiovarainministeriö julisti virallisesti kriisikunniksi: Hyrynsalmi, Jämijärvi, Teuva. Ähtäri.

Kuntien_alijäämä_2015_2016

Valtiovarainministeriön sivut:

Valtiovarainministeriö_vm.fi>
Kunta-asiat> Kuntatalous> Kuntatalouden seuranta ja arviointi>
Kuntien tilinpäätöskortti ja tilinpäätöstiedot>
Kuntien tilinpäätökset 2014-2016, kuntakortti (päivitetty 9.6.2017),

Edelläolevassa taulukossa kuntakohtaisia taloustietoja kolmelta vuodelta 2014, 2015, 2016