Pikkukuntien positiiviset tulokset

15.12.2017

Pikkukunnat pärjäävät

Tarkastellaan Suomen 49 pienintä kuntaa asukaslukujen mukaan. Tarkkaan ottaen ne ovat asukasluvultaan (2014) pienempiä kuin Rääkkylä (2 435 asukasta), eli hyvin pieniä. Ne eivät suinkaan kaikki ole ainakaan taloudellisesti kuralla ja toimintakyvyttömiä.

Pieni ei kuulemma menesty

Kuntakoon kasvattaminen on ollut vuosikymmeniä enemmän tai vähemmän tavoitteena. Talous on aina perusteena suurentamiselle, kasvattamiselle ja keskittämiselle. Samoin koulut pitää suurentaa ja asutus muutenkin keskittää.

Pienillä mahtitaseet

Näissä allaolevan taulukon 49 pikkukunnassa on ainakin 21 kuntaa, jotka ovat tehneet positiivisen tilinpäätöksen kaikkina kolmena vuotena 2014 – 2016 ja joilla on vieläpä edellisvuosilta taseissa ylijäämää. Poikkeus tuossa on Muonio, jolla on vielä kertynyttä alijäämää, vaikka kolme vuotta on mennyt hyvin.

Ikääntyminen osataan kai hoitaa

Ei loppujen 28 kunnankaan joukossa ole kuin muutama kriisikunta, kuten Jämijärvi. Yksi viimeaikainen ”suuri” huolenaihe on ollut väestön ikääntyminen. Oheisessa taulukossa on esimerkiksi Hirvensalmen yli 64- vuotiaiden prosenttimäärä 30 % ja Luhangalla jopa 40 %, Suomen keskiarvon ollessa 20 %. Miksi ne kuitenkin pärjäävät, ainakin lukujen valossa?  Kai näissä pikkukunnissa on jotain tehty oikeinkin. Miten on toimittu, se olisi kertomisen arvoista muillekin.

Näitä pieniä kuntia on siis vielä olemassa. Erinimisiä kuntarakenneuudistuksia on ollut ja , soteuudistus on meneillään. Myös on tehty kymmeniä lakeja ja ohjelmia; samoin on pidetty palavereita ja muistioita on kirjoiteltu. Viranhaltijat valtiolla ja kunnilla (+ konsultit) saavat toki työtä ja palkkaa ja poliitikot jutunaihetta, mutta ainakin useimmat pikkkunnat näkäjään vain ovat olemassa ja  talouslukujen valossa voivat hyvin.  funny-3000956__340_80_80  Suomessa on edelleen lähes sata (100) alle 4 000 asukkaan kuntaa. Eikös se ole suorastaan (talouden) luonnonlakien ja järjen vastaista?

Pienten kuntien positiiviset, taulukko:, kaikkina vuosina 2014, 2015, 2016 ylijäämäiset:

 Pienet_pos_kunnat_2014_2015_2016_kaksi

PS. Väestö kyllä lähes vapaaehtoisesti muuttaa isompiin keskuksiin ja pienemmät paikkakunnat pienevät entisestään, mutta ainakin toistaiseksi moni niistä näyttää myös menestyvän,  Viranhaltijat ja luottamushenkilöt ilmeisesti näissä osaavat asiansa ja ehkä löytyy ”yhteinen tahtotila”, eikä itketä mahdollisia haasteita.

PPS. Tapaus Kittilä Kittilällä on nyt (12/2017) hallinnollisia ongelmia ja ne on kerrottu valtakunnan uutisia myöten. Toisaalta, jos tarkastelee senkin kunnan kehitystä vaikka vuodesta 1994, näkee valtavan taloudellisen loikan umpisurkeasta korkean työttömyyden syrjäkunnasta ihan hyvin voivaksi. Miksei ne itse nosta häntäänsä ja korosta tätä asiaa – ja toisaalta keskity kehittämään näitä asioita edelleen – ja toisaalta sielläkin olisi silti hyvä muistaa, että kyllä moni muukin kunta osaa hoitaa taloutensa?

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

− 4 = 3