Avainsana-arkisto: Hämeenlinna

JANAKKALA-HML-HATTULA LIITOS?

25.08.2020

Ruutikellarintieltä Hätilästä, 24.08.2020, osa entistä Vanajan kuntaa. Tien varrella omenaisia, lehteviä puutarhoja, hiljaista, rauhallista.

HÄMEENLINNA ASIALLA

Hämeen Sanomien mielipidepalstalla 27.01.2020 muutamat entiset ja nykyiset kuntapoliitikot sekä kansalaiset esittivät kuntaliitosta Janakkalan, Hämeenlinnan ja Hattulan kesken, kannatettava ehdotus, jos se vain kantaisi loppuun asti.

KUNTALIITOSTEN TAVOITTEET

Kuntaliitoksia on aina tehty, perusteena milloin mikäkin, perusteet vaihtelevat aikakauden ja tilanteen mukaan ja liitoksella on aina tavoitteita, perinteinen iskulause oli(on), että isompi tekee halvemmalla. Tavoitteiden onnistumisia ei mitata jälkikäteen, varsinkaan jos ne eivät toteudu.

VALTAPOLITIIKKA RATKAISEE

Yksi tavoite on kuitenkin selkeä: jos kunta tai kaupungit A ja B liitetään yhteen ja vaikkapa A:n johtaja X jatkaa yhdistyneen kunnan johtajana, niin silloin X:n valta kasvaa ja isompaa kuntaa tai kaupunkia on haasteellisempaa ja palkitsevampaa johtaa.

Lisäksi viranhaltijat ja työntekijät säilyttävät liitoksissa työpaikkansa pätevyydestä riippumatta ja alempienkin johtajien nimikkeet komistuvat. Ei kai kukaan kuvittele, että varsinaisesti asukkaiden parhaaksi liitoksia tehdään, jos ei ihan haitaksikaan.

Liitoksissa kuntien työntekijöiltä siis myötämielisyys ”ostetaan” konkretialla (työpaikka säilyy), asukkailta taas ”ostetaan” myötämielisyys epämääräisemmillä lupauksilla, jotka joskus toteutuvat, useimmiten eivät

TILANNE VUONNA 2020 JANAKKALA-HATTULA-HÄMEENLINNA

Vuoden 2020 alussa otettiin siis useasti kantaa kuntaliitoksen Janakkala-Hattula-Hämeenlinna -puolesta. Yhdistyneen kunnan väkiluku kasvaisi (16 000 + 9 000 + 68 000) noin 95 000:nteen eli olisi lähellä 100 000:tta.

Liitos olisi siis hyvä pelkästään Kanta-Hämeen olemassaolon ja alueen edunvalvonnan tehostumisen perusteella. Edunvalvonta rata-asioissa ja valtion yhä kiristyvässä rahanjaossa sujuisi isommalta yhteenliittymältä paremmin, edellyttäen tietenkin, että liitos toteutetaan järkevässä hengessä.

MUUTTOTAPPIOT JA MUUTTOLIIKE

Joskus innostuttiin  HHT- ja kasvukäytävähankkeesta (Helsinki-Hämeenlinna-Tampere) tai saattaa sen parissa joku vielä toimiakin ja saada palkkaa. Hämeen liiton sivuilta asia ei oikein avaudu. Kasvukäytävä kasvaakin, mutta vain päistään, esimerkiksi Hämeenlinnan muuttotappiot vuosittain ovat Helsingin ja Tampereen suuntiin: –50 Helsinkiin, -100 Tampereelle.

Hattula ja Janakkala saavat pientä muuttovoittoa Helsingistä, mutta väestöä häviää niistäkin kunnista Tampereelle. Muuttoliikkeen puolesta alue ei ole mitään suosikkialuetta – enää, samassa veneessä ollaan.

Itse asiassa kuntien välisessä muuttoliikkeessä vain Hämeenlinna saa noin 200 vuosittain muuttovoittoa, Janakkala pysyy suunnilleen ennallaan ja Hattulalla on pientä tappiota.

KESKINÄINEN MUUTTOLIIKE

Hämeenlinnaan ja Janakkalan sekä Hämeenlinnan ja Hattulan välinen muuttoliike on ollut hämmästyttävän tasaista noin 300 henkilöä aina vuosittain kumpaankin suuntaan. Hämeenlinna on jäänyt vuosittain muutaman kymmenen asukasta voitolle. Asukkaat ainakin siis kokevat alueen jotenkin yhtenäiseksi.

TALOUDESSA EI LOISTETA

Kaikkien kolmen kunnan talous on ”saanut siipeensä” kunnolla, varsinkin vuonna 2019, taseissa ei ole varaa jatkossa alijäämiin, ainoastaan Hattulalla on vielä jonkin verran puskuria.

Huonot ajat vain pahenevat kuntataloudessa, yhdessä ei voisi ainakaan huonommin mennä. Jotenkin ollaan samassa veneessä: katveessa Tampereen ja Helsingin välissä.

MIKÄ ESTÄÄ?

Ainoa este tälle liitokselle lienee se, että sitä ilmeisesti innokkaammin ajetaan Hämeenlinnassa. Sen liitoskäyttäytyminen edellisissä liitoksissa ei saa kiitosta – entisyys pelottaaa (isompi ja ”viisaampi” sanoo ja sanelee). Olipa huhua tai ei, sellaisia viestejä on kuitenkin näkynyt ja maakunnan muisti on pitkä. Siitä(kin) historiasta teen oman jutun  myöhemmin.

Itsenäisempiä kuntia en voisi kuvitella kuin Janakkala tai Hattula, mutta jospa kuntien huononeva taloustilanne ja valtion kovenevat asentet tekisivät nöyremmäksi ja avoimemmaksi eri vaihtoehdoille.

KANSANVALTAA, KANSANÄÄNESTYKSIÄ?

Kuntaliitoksista ei ole siis tehty juurikaan analyysejä jälkeenpäin, mutta viimeisimmästä Hämeenlinnan alueen liitoksesta löytyy perinpohjainen lehdistöanalyysi sen valmisteluvaiheesta:

Lehtitietojen varassa : tutkielma kunta-ja palvelurakenneuudistus kirjoittelusta Hämeenlinnan seudulla 2005 – 2006, Jyväskylän yliopisto Pro Gradu, Valtio-oppi, Kari Mustonen

Aika oli silloin eri, some ei ollut vaikutuskanavana eikä kansalaisia juurikaan kuunneltu, valtio ohjasi ja kuntapoliitikot suunnittelivat ja päättivät. Kansanäänestyksiä ei ollut, vahvimmin niitä suunniteltiin Rengossa, mutta tultiiin siihen johtopäätökseen, että kansalaiset eivät tiedä tarpeeksi, kun heillä ei ole tietoa, eikä anneta, joten he voivat äänestää väärin päättäjien mielestä (Mustonen s. 25)

Seurasin tiiviisti kuntaliitoskeskustelua (ja myös osallistuin) Kaskisten liitymisestä Närpiöön 2018 – 2019 (på svenska också) ja siinä paljastui kansalaisten asiantuntemus ja haastavat kysymykset, joihin taas päättäjät eivät vastanneet mitenkään. Lisäksi valmistelun taso oli onnetonta paikallisten ”asiantuntijoiden” tekemänä. Nyt asia on toistaiseksi tauolla, ilmeisesti kevään 2021 vaalien jälkeen se on uudestaan esillä.

Voisi ajatella, että Hämeenlinnankin seudulla kannattaisi aloittaa asiaa ja keskustelua ruohonjuuritasolta. Ehkä ne muodolliset rajat ovat jopa enemmän yhdentekeviä kansalaisille kuin karsinointiin ja siiloajatteluun tottuneille kuntapoliitikoille.

HÄMEENLINNAN ALUEVAATIMUSTEN HISTORIAA

Hämeenlinnan alue on kasvanut huimasti vaikkapa vuodesta 1947, jolloin kaupungin alue oli noin 2×5 kilometrin kokoinen (11,05 neliökilometriä), lisää aluetta saatiin 1.1.1948 noin 20 neliökilometriä Hämeenlinnan maalaiskunnalta, Vanajan kunnasta saatiin lisää 1.1.1967 jopa noin 130 nelíökilometriä.

Suurin aluevalloitus oli 1.1.2009, jolloin monista ympäristökunnista ja sudeettialueen kautta Kalvolasta saatiin lisää valtava määrä entiseen verrattuna, 165,1 neliökilometrin alue kasvoi yli kymmenkertaiseksi (10-kertaiseksi) 1 785,8 neliökilometriin (noin 40 km X 40 km:n alue).

Tarkempaa historiaa on blogissa joenhiisi.blogspot.com (muuttuneet rajat). Lisäksi kirja: Yrjö S. Koskimies, Hämeenlinnan kaupunki 1945 -1974.

HÄMEENLINNA LÄHES SUOMEN YKKÖSKAUPUNKI – siis oli 2008

12.06.2020

HÄMEENLINNA LÄHES SUOMEN YKKÖSKAUPUNKI – siis oli 2008, 12 vuotta sitten

Hämeenlinnassa kuntien välinen muuttovoitto oli vuonna 2008 kolmanneksi (+517) suurin koko Suomen kaupunkien ja kuntien joukossa. Edellä olivat vain Helsinki (+1004) ja Oulu (+670).

Näkymä Turuntien päästä moottoritielle lumettomana talvena 10.01.2020

Vuonna 2009 alkoi muuttovoittajien kärki olla se tavanomainen: Helsinki (+1 703), Tampere (+816), Jyväskylä (+464), Oulu (+423), Hämeenlinna (+423, 6. sija).

Vuonna 2007 olivat muuten suurimmat muuttoTAPPIOkaupungit
Helsinki (-659), Turku (-671), Kouvola (-568). Todella nopeita käänteitä Helsingillä ja Turulla, Hämeenlinnan sijaluku oli 2007 kuudes (6.)

TEHTIINKÖ TAI MENETETTIINKÖ KAUPUNKIEN VETOVOIMA JO 1950-LUVULLA?

Muuttokisan ylivoimainen häviäjä 2009 oli muuten Espoo (-503), sitä ei tunnista nyky-Espooksi, jossa muuttovoitto oli 2019 (+2 535 !!). Klassisen sanonnan mukaan, siellä kai ”tehtiin jotain oikein” kymmenen vuoden aikana tai sitten vain kävi tuuri.

Jos mennään taaksepäin 1950-luvun alkuun, niin sitä
muutosvastarintaista maalaispitäjää ei todellakaan enää tunnista.
Väkisin sinne piti rakentaa ”Dipoli” eli Teknillinen korkeakoulu ja vastaavat. Onnenkaupalla Espoo sai myös maailmanmainetta nauttineen puutarhakaupunki Tapiolan.

Samoin Tampereella, tehdas- ja työläiskaupungissa tehtiin 1950-luvulla paljon töitä, että saatiin kaupunkiin yliopisto siirrettyä Helsingistä. Toki se oli ensin kansankorkeakoulu, joka vähitellen tuli nykyaikaiseksi monialaiseksi yliopistoksi. Sen ajan korkeampaa koulutusta kuitenkin – ja valtio vastusti aikansa itsepäisesti siirtoa.

HÄMEENLINNA LUOVUTTAA – SAVONLINNA PÄINVASTOIN

Hämeenlinnassa vastaavasti annettiin Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos mennä ilman vastarintaa (loppui 2012 keväällä). Savonlinnasta (loppui 2018 keväällä) lähti myös opettajankoulutuslaitos ja sieltäkin on käynnissä nuorten joukkopako.

Siellä sentään laitettiin kunnolla hanttiin ja kaupunginjohtaja yrittää koko ajan saada sitä takaisin tai saada jotain hyvitystä kaupungilleen edelleen. Tulostakin on saatu, edes kirjaus hallitusohjelmaan, linkki siihen lopussa.

Hämeenlinnan nettomuutot, kaikki, kuntien välinen, nuorten 20-34 -vuotiaat
Nuoria muuttaa siis käytännössä koko ajan enemmän pois kuin tulee

MUUTTAMISEN KEHITYS HÄMEENLINNASSA 1990 – 2019

Kuviossa on ylimpänä Hämeenlinanna kokonaisnettomuutto, joka on suurempi kuin kuntien välinen nettomuutto, siis tuliko enemmän (+) vai vähemmän (-) väkeä kuin lähti pois. Kuntien välinen nettomuutto syntyy Suomen sisällä jo asuvien ja muuttavien muuttopäätöksistä – se lienee hyvä vetovoimaisuuden mittari. Siihen lisätään maahanmuutto, joka tarkoittaa ulkomailta tulevia. Heitä ei tässä sen tarkemmin luokitella (pakolaiset, siirtolaiset, ulkomailta paluumuuttajat…?).

Hämeenlinnan tilanne oli siis vuonna 2008 suorastaan loistava, ja loistavan nopeasti tilanne muuttui. Totaalinen romahdus oli vuonna 2016, jolloin nuoria (20-34) vuotiaita muutti 321 enemmän pois kuin tuli. Samoin kuntien välinen muuttovoitto oli pohjalukemissa (-255).

Hämeessä hitaus on hyve, mutta tällaiset lukemat taisivat tulla liian nopeasti. Olen seurannut päällisin puolin aina Hämeenlinnan tapahtumia, mutta en nähnyt tietoja tästä. Enemmän keskityttiin (median vika?) SCC-asiohin (Sunny Car Center). Vuoden 2009 alusta tuli myös kuntaliitos, siitäkään ei ole tehty mitään analyysiä.

Kuntaraja on periaatteessa vain paperilla ja maastossa pari rajakiveä, mutta vaikuttiko liitos tulevaa muuttoliikettä vähentävästi? Entä miten on selitettävissä suunnilleen vuodet 2014-2019, jolloin palkat nousivat ja työpaikkoja syntyi Suomessa, mutta Hämeeninnassa alkoivat muuttotappioiden vuodet. Silloinen hyvä talouskehitys ei ole pelkästään edellisen Sipilän hallituksen propagandaa. Ne hyvät ajat alkoivat juuri samaan aikaan, kun nuorten joukkopako alkoi Hämeenlinnasta kiihtyä.

OMA MOTIVAATIO

Lähdin Hämeenlinnasta 1994 muualle enkä jäänyt kaipaamaan, mutta seurasin kyllä mielenkiinnolla kuinka pikkuhiljaa kaupungissa alkoi olla 1990-luvun laman jälkeen hyvinkin positiivista kehitystä. Olihan kaupunginjohtajallakin oikea nimi: Hellsten, 2001 -2012. Suunnilleen 2013 tulin takaisin ja hyvä kehitys oli siis loppunut, eli ajoitukseni toimii.
Samoin aikoinaan ostin ensimmäisen (ja viimeisen) asunnon Hämeenlinnasta huippuhinnalla ja olin pakotettu myymään sen täysin alihinnalla.

Noissa muuttoluvuissa näkyy kyllä positiivista käännettä, mutta muista teksteistäni selviää, että ikärakenne on valitettavasti mennyt ja menee melko epäedulliseksi. Toisaalta jos nuorten poismuutto vähenee, se on kuitenkin koko ajan POISmuuttoa.

Hellstenin aika oli joskus hyvää aikaa Hämeenlinnalle, saa nähdä kuinka nyt käy.

Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine: ”Savonlinnalle oma tukipaketti Rinteen hallitukselsta Olen erittäin tyytyväinen hallitusohjelmaan” (nyt 12.06.2020 on jo kyllä Marinin hallitus ja koronakriisi muuttanut monia asioita, saa nähdä)

Yle 3.6.2019 https://yle.fi/uutiset/3-10813503