Avainsana-arkisto: Hattula

JANAKKALA-HML-HATTULA LIITOS?

25.08.2020

Ruutikellarintieltä Hätilästä, 24.08.2020, osa entistä Vanajan kuntaa. Tien varrella omenaisia, lehteviä puutarhoja, hiljaista, rauhallista.

HÄMEENLINNA ASIALLA

Hämeen Sanomien mielipidepalstalla 27.01.2020 muutamat entiset ja nykyiset kuntapoliitikot sekä kansalaiset esittivät kuntaliitosta Janakkalan, Hämeenlinnan ja Hattulan kesken, kannatettava ehdotus, jos se vain kantaisi loppuun asti.

KUNTALIITOSTEN TAVOITTEET

Kuntaliitoksia on aina tehty, perusteena milloin mikäkin, perusteet vaihtelevat aikakauden ja tilanteen mukaan ja liitoksella on aina tavoitteita, perinteinen iskulause oli(on), että isompi tekee halvemmalla. Tavoitteiden onnistumisia ei mitata jälkikäteen, varsinkaan jos ne eivät toteudu.

VALTAPOLITIIKKA RATKAISEE

Yksi tavoite on kuitenkin selkeä: jos kunta tai kaupungit A ja B liitetään yhteen ja vaikkapa A:n johtaja X jatkaa yhdistyneen kunnan johtajana, niin silloin X:n valta kasvaa ja isompaa kuntaa tai kaupunkia on haasteellisempaa ja palkitsevampaa johtaa.

Lisäksi viranhaltijat ja työntekijät säilyttävät liitoksissa työpaikkansa pätevyydestä riippumatta ja alempienkin johtajien nimikkeet komistuvat. Ei kai kukaan kuvittele, että varsinaisesti asukkaiden parhaaksi liitoksia tehdään, jos ei ihan haitaksikaan.

Liitoksissa kuntien työntekijöiltä siis myötämielisyys ”ostetaan” konkretialla (työpaikka säilyy), asukkailta taas ”ostetaan” myötämielisyys epämääräisemmillä lupauksilla, jotka joskus toteutuvat, useimmiten eivät

TILANNE VUONNA 2020 JANAKKALA-HATTULA-HÄMEENLINNA

Vuoden 2020 alussa otettiin siis useasti kantaa kuntaliitoksen Janakkala-Hattula-Hämeenlinna -puolesta. Yhdistyneen kunnan väkiluku kasvaisi (16 000 + 9 000 + 68 000) noin 95 000:nteen eli olisi lähellä 100 000:tta.

Liitos olisi siis hyvä pelkästään Kanta-Hämeen olemassaolon ja alueen edunvalvonnan tehostumisen perusteella. Edunvalvonta rata-asioissa ja valtion yhä kiristyvässä rahanjaossa sujuisi isommalta yhteenliittymältä paremmin, edellyttäen tietenkin, että liitos toteutetaan järkevässä hengessä.

MUUTTOTAPPIOT JA MUUTTOLIIKE

Joskus innostuttiin  HHT- ja kasvukäytävähankkeesta (Helsinki-Hämeenlinna-Tampere) tai saattaa sen parissa joku vielä toimiakin ja saada palkkaa. Hämeen liiton sivuilta asia ei oikein avaudu. Kasvukäytävä kasvaakin, mutta vain päistään, esimerkiksi Hämeenlinnan muuttotappiot vuosittain ovat Helsingin ja Tampereen suuntiin: –50 Helsinkiin, -100 Tampereelle.

Hattula ja Janakkala saavat pientä muuttovoittoa Helsingistä, mutta väestöä häviää niistäkin kunnista Tampereelle. Muuttoliikkeen puolesta alue ei ole mitään suosikkialuetta – enää, samassa veneessä ollaan.

Itse asiassa kuntien välisessä muuttoliikkeessä vain Hämeenlinna saa noin 200 vuosittain muuttovoittoa, Janakkala pysyy suunnilleen ennallaan ja Hattulalla on pientä tappiota.

KESKINÄINEN MUUTTOLIIKE

Hämeenlinnaan ja Janakkalan sekä Hämeenlinnan ja Hattulan välinen muuttoliike on ollut hämmästyttävän tasaista noin 300 henkilöä aina vuosittain kumpaankin suuntaan. Hämeenlinna on jäänyt vuosittain muutaman kymmenen asukasta voitolle. Asukkaat ainakin siis kokevat alueen jotenkin yhtenäiseksi.

TALOUDESSA EI LOISTETA

Kaikkien kolmen kunnan talous on ”saanut siipeensä” kunnolla, varsinkin vuonna 2019, taseissa ei ole varaa jatkossa alijäämiin, ainoastaan Hattulalla on vielä jonkin verran puskuria.

Huonot ajat vain pahenevat kuntataloudessa, yhdessä ei voisi ainakaan huonommin mennä. Jotenkin ollaan samassa veneessä: katveessa Tampereen ja Helsingin välissä.

MIKÄ ESTÄÄ?

Ainoa este tälle liitokselle lienee se, että sitä ilmeisesti innokkaammin ajetaan Hämeenlinnassa. Sen liitoskäyttäytyminen edellisissä liitoksissa ei saa kiitosta – entisyys pelottaaa (isompi ja ”viisaampi” sanoo ja sanelee). Olipa huhua tai ei, sellaisia viestejä on kuitenkin näkynyt ja maakunnan muisti on pitkä. Siitä(kin) historiasta teen oman jutun  myöhemmin.

Itsenäisempiä kuntia en voisi kuvitella kuin Janakkala tai Hattula, mutta jospa kuntien huononeva taloustilanne ja valtion kovenevat asentet tekisivät nöyremmäksi ja avoimemmaksi eri vaihtoehdoille.

KANSANVALTAA, KANSANÄÄNESTYKSIÄ?

Kuntaliitoksista ei ole siis tehty juurikaan analyysejä jälkeenpäin, mutta viimeisimmästä Hämeenlinnan alueen liitoksesta löytyy perinpohjainen lehdistöanalyysi sen valmisteluvaiheesta:

Lehtitietojen varassa : tutkielma kunta-ja palvelurakenneuudistus kirjoittelusta Hämeenlinnan seudulla 2005 – 2006, Jyväskylän yliopisto Pro Gradu, Valtio-oppi, Kari Mustonen

Aika oli silloin eri, some ei ollut vaikutuskanavana eikä kansalaisia juurikaan kuunneltu, valtio ohjasi ja kuntapoliitikot suunnittelivat ja päättivät. Kansanäänestyksiä ei ollut, vahvimmin niitä suunniteltiin Rengossa, mutta tultiiin siihen johtopäätökseen, että kansalaiset eivät tiedä tarpeeksi, kun heillä ei ole tietoa, eikä anneta, joten he voivat äänestää väärin päättäjien mielestä (Mustonen s. 25)

Seurasin tiiviisti kuntaliitoskeskustelua (ja myös osallistuin) Kaskisten liitymisestä Närpiöön 2018 – 2019 (på svenska också) ja siinä paljastui kansalaisten asiantuntemus ja haastavat kysymykset, joihin taas päättäjät eivät vastanneet mitenkään. Lisäksi valmistelun taso oli onnetonta paikallisten ”asiantuntijoiden” tekemänä. Nyt asia on toistaiseksi tauolla, ilmeisesti kevään 2021 vaalien jälkeen se on uudestaan esillä.

Voisi ajatella, että Hämeenlinnankin seudulla kannattaisi aloittaa asiaa ja keskustelua ruohonjuuritasolta. Ehkä ne muodolliset rajat ovat jopa enemmän yhdentekeviä kansalaisille kuin karsinointiin ja siiloajatteluun tottuneille kuntapoliitikoille.

HÄMEENLINNAN ALUEVAATIMUSTEN HISTORIAA

Hämeenlinnan alue on kasvanut huimasti vaikkapa vuodesta 1947, jolloin kaupungin alue oli noin 2×5 kilometrin kokoinen (11,05 neliökilometriä), lisää aluetta saatiin 1.1.1948 noin 20 neliökilometriä Hämeenlinnan maalaiskunnalta, Vanajan kunnasta saatiin lisää 1.1.1967 jopa noin 130 nelíökilometriä.

Suurin aluevalloitus oli 1.1.2009, jolloin monista ympäristökunnista ja sudeettialueen kautta Kalvolasta saatiin lisää valtava määrä entiseen verrattuna, 165,1 neliökilometrin alue kasvoi yli kymmenkertaiseksi (10-kertaiseksi) 1 785,8 neliökilometriin (noin 40 km X 40 km:n alue).

Tarkempaa historiaa on blogissa joenhiisi.blogspot.com (muuttuneet rajat). Lisäksi kirja: Yrjö S. Koskimies, Hämeenlinnan kaupunki 1945 -1974.