Avainsana-arkisto: Rafael Hellsten

Kuntavaalit 2021, Hämeenlinna- valtuustolle ja hallitukselle epäluottamus

12.07.2021

Kaupunginhallituksen jäsenten äänimenetykset

Vielä hetken (-31.07.2021) toimivan Hämeenlinnan kaupunginhallituksen jäsenet menettivät kevään kuntavaaleissa ääniään yhteensä noin -500. Kuusi suurinta pudottajaa menetti jopa – 1 200 ääntä eli -200/hallituksen jäsen.

Kaksi yhdeksästä ei ollut enää ehdokkaana: Airi Raitaranta (Vihr), Juha Kallioinen (KOK). Eniten kasvatti ääniään Lulu Ranne (PS), 1 201 – 1 837, + 636 ääntä, hieman myös kannatus lisääntyi Satu Aaltosella (SDP), + 43, Timo Viitasella + 25.

Puheenjohtajat menettivät eniten

Suurimmat pudotukset äänimäärissä olivat kaupunginhallituksen puheenjohtajalla Sari Rautiolla (KOK, -499 ääntä, -56 %) ja 1. varapuheenjohtajalla Prabhakaran, Ranjith Kumar (SDP, -318 ääntä, -48,6 %).

Kaikkien äänestäjien määrä väheni noin parilla tuhannella ( 2 000), 31 463 – 29 594, mutta se on vain kuusi (6 %) prosenttia.

KAUPUNGINHALLITUKSEN TEHTÄVÄT

Kuntalain mukaan kunnan(kaupungin)hallitus vastaa monen tehtävän ohessa pääasiassa kunnan tai kaupungin taloudesta. Hämeenlinna teki viime valtuustokaudella suuria alijäämiä.

KOKO HALLITUS SAA TUOMION

Kun johtajat saavat kunniamerkkejä ja tunnustuksia, he yleensä kiittävät koko joukkuetta tai organisaatiota, jota he johtavat. Entä sitten, jos he itse saavat ”moitteita”, kuten nyt, tuskin he (hän) koko joukkuetta haukkuu.

EI SILTI MUUTOKSIA

Kaupunginhallitusta ei muuten voi rangaista huonosti hoidetusta taloudesta, viestinnästä tai juridisesta sekoilusta kuin äänestämällä tai siis jättää äänestämättä sen jäseniä.

Hämeenlinnan kaupunginhallitus (- 31.07.2021 saakka), menestys kuntavaaleissa 2021

Kaupunginhallituksen jäsenet valittiin kuitenkin siis uudelleen tulevaan valtuustoon 2021-2024, ainoastaan Suoranta jäi varalle.

JO VALMIIKSI VALTUUTETTUJEN ÄÄNIMÄÄRIEN MUUTOKSET PUOLUEITTAIN 2021

KOKOOMUS – vaaleissa oli 9 (9/15) jo valtuustossa ollutta ehdokasta

Kokoomuksen moni jo usean kauden valtuutettu luopui ehdokkuudestaan ja jäljelle jäi 9 kpl, joista ainoastaan Ahonen teki positiivisen tuloksen eli kasvatti äänimääräänsä (+ 371 vaaleihin 2017 verrattuna).

Muiden äänimenetykset olivat seuraavat: (Lehkonen -85, Kankaanpää -102, Arvio -125, Tuomi -139, Lintula -171, Kuvaja -202, Rautio -499). Ahonen, Lehkonen, Tuomi, Rautio säilyttivät valtuustopaikkansa. Muut jäivät varasijalle. Itse asiassa Ville Lintula oli vain osan kautta 2017-21 valtuustossa, nyt jäi kokonaan valtuuston ulkopuolelle.

SDPvaaleissa 2021 oli 13 (13/15) jo valtuustossa ollutta ehdokasta

Demareilla olivat kaikki valtuutetut yhtä lukuun ottamatta uudelleen ehdokkaina eli 13 ehdokasta v. 2021. Heidän tuloksensa verrattuna vuoden 2017 vaaleihin olivat seuraavat: Filatov -483, Ranjith Kumar -318, Myllykangas -285, Nyholm -285, Taavela -213, Einiö -130, Olkinuora -92, Suoranta -46, Laakso -36, Nurminen +10, Viitanen +25,
Aaltonen +43, Laatikainen +148.

PS – vaaleissa 2021 oli 5 (5/6) jo valtuustossa ollutta ehdokasta

Perussuomalaisilla oli 5 ehdokasta edellisestä valtuustosta. Heillä oli äänimenetyksiä seuraavasti: Niemelä (-145), Koivusaari (-132), Lahtinen (-24). Ääniään siis lisäsi Lulu Ranne (+636) ja myös Vesa Mäkinen (+97).
Tauno Lahtinen tippui kokonaan valtuustosta, Koivusaari jäi varalle, muut jatkavat valtuustossa 2021-25.

Perussuomalaiset kokonaisuutena kasvattivat äänimääräänsä ja valtuuston paikkalukua (6-10), mutta jo valmiiden valtuutettujen suoritukset eivät tässäkään puolueessa olleet yhtä lukuun ottamatta kovin vakuuttavia.

JO VALMIIKSI VALTUUTETTUJEN ÄÄNIMÄÄRIEN MUUTOKSET PUOLUEITTAIN 2021, TAULUKKO

PuolueÄänet_2017ehdokkaatÄänet_2021Äänimuutos_2017_2021per_ehdokasmuutos-%
KD5002429-71-36-14%
KESK1 0294898-131-33-13%
KOK3 01792 104-913-101-30%
PS1 91252 3444328623%
SDP5 138133 476-1 662-128-32%
VAS2241385+ 16116172%
VIHR8024962+ 1604020%
Yhteensä12 6223810 598-2 024-53-16%
”Jo-valmiiksi-valtuustossa” -olevien ehdokkaiden äänimäärien muutokset 2021 verrattuna 2017 vaaleihin

Keväällä 2021 olleesta valtuustosta oli siis ehdokkaina 38 valtuutettua vaaleissa. He menettivät yhteensä edelliskerran äänistä noin pari tuhatta (-2 024). Se on noin -16 prosenttia. Yleensä äänien(äänestäjien) määrä laski siis noin -6 %, joten kokoomus- ja demarivaltuutettujen jopa 30 prosentin äänimenetykset ovat huomattavia.

OVATKO ÄÄNESTÄJÄT OIKEASSA?

Useilla jo valtuustossa olevalla ehdokkaalla (25:llä 37 ehdokkaasta) oli äänimäärissään laskuja edellisvaaleihin verrattuna. Ei tällaista epäluottamusta eli äänien vähenemistä ole tapahtunut ennen. Vuoden 2017 vaaleissa ehdokkaina olevien valtuutettujen äänet jopa lisääntyivät + 1 503 ääntä, nyt siis tuli 2021 miinusta – 2 024.

KAPEA MATERIAALIPERUSMATERIAALIN LAATU?

Puolueiden saamat paikkojen määrät tietenkin lopulta ratkaisevat, mutta nekin ovat hyvin kapean kärjen ansiota: Koskiset (Jari Koskinen Kok 1081 ääntä, Johannes Koskinen SDP 1 162 ääntä), Lulu Ranne PS 1 834 ääntä ja muutama muu. ”Joukkueiden perusmateriaali” on huonontunut, vaikka suurimmat puolueet kehuivat hyvillä ehdokasmäärillä.

Toisaalta ei parane yliarvioida esimerkiksi Kokoomuksen Koskisen merkitystä: ilman hänenkin ääniään Kokoomus olisi menettänyt vain yhden paikan. Jopa perussuomalaiset olisivat saaneet yhden lisäpaikan ilman Lulu Rannettakin. Demareiden Koskisella on parin paikan merkitys.

EI ENÄÄ ÄÄNESTETÄ TAVAN VUOKSI

Onkohan niin, että vaikka äänestämään vaivautuvien äänestäjien määrä vähenee, he tulevat entistä tarkemmiksi?

Puolueet Hämeenlinnassa 2004-17, nousevat-laskevat

04.01.2021

AURINGONLASKUN JA NOUSEVAT PUOLUEET HÄMEENLINNASSA 2004 – 2017

Kuten pörssimaailmassa sanotaan, mennyt ei ole tae tulevasta. Tässäkin on kyse vain ja ainoastaan menneestä ajanjaksosta: kuntavaalit 2004 – 2017. Vaalivuosi 2004 on käsitelty yhdistämällä silloisten itsenäisten pitäjien äänet kantakaupungin ääniin. Kuntaliitos ei ollut toteutunut. Se ei ollut vielä vaalivuonna 2008:kaan, mutta silloin laskettiin äänet jo yhtenäisenä kuntana 59-paikkaiseen valtuustoon.

Vanhojen puolueiden (SDP, Kok, Keskusta) alamäki ei välttämättä jatku kaikilla tai ei yhdelläkään. Tulevissa vaaleissa on tilaisuus näyttää, mutta näiden puolueiden strategian laatijoiden on hyvä tiedostaa menneisyys.

Vanhojen puolueiden (SDP, Kok, Keskusta) kokonaistappiot vuodesta 2004 vuoteen 2017

Puolueiden alamäki on laskettu pidemmältä ajalta: Kuntavaaleista 2004
kuntavaaleihin 2017. Siinä välissä on esimerkiksi tappiot vuonna 2012: Kokoomus (- 1 842), SDP (-1 595), Keskusta (-1 015). Perussuomalaiset korjasivat silloin potin (+ 3 494, lisäys edellisiin vaaleihin).

Hämeenlinna, vanhojen puolueiden äänimäärien muutokset vaaleissa 2004 – 2017

Kokoomuksella oli toisaalta hyvä nousu vuoden 2004 vaaleista
vuoden 2008 liitosvaaleihin (+1 105). Tämä saattoi jäädä aikanaan tiedostamatta, koska vuoden 2004 vaalit käytiin siis vielä erikseen pitäjissä ja niitä tuloksia ei ole ilmeisesti ennen yhdistetty, kuten tässä esityksessä. Kokoomus sai oikaistua 2012 vaalien jälkeen vaaleihin 2017 kannatustaan (tai pitämällä asemat), +34 lisä-äänellä ja olemalla suurin puolue 2017. SDP:n alamäki jatkui -648:lla äänellä ja Keskustan -176 äänellä.

Muiden puolueiden (PS, Vas, Vihreät, KD) kasvu vuodesta 2004 vuoteen 2017

Hämeenlinna, ”uusien” puolueiden äänimäärien muutos vaaleissa 2004 – 2017

Muut puolueet (PS, Vas, Vihreät, KD) ovat kasvattaneet äänimääriään vuoden 2004 vaaleista vuoden 2017 vaaleihin. Jatkuuko kasvu seuraavissa vaaleissa 2021 ja millä puolueilla, se jää nähtäväksi.

Hämeenlinna, ”uusien” puoluiden äänimäärien muutokset vaaleissa 2004 – 2017

Kasvu ja kasvu, no onhan näistä edellämainituista puolueista perussuomalaisilla äänimäärän välilasku vuodesta 2012 viime vaaleihin 2017, 5 090 -> 3 560, -1 530 ääntä.

Ennustaminen rohkeaa

Ennustaminen olisi helppoa, jos vain saisi tietää seuraavien kuntavaalien
valtakunnalliset kannatusprosentit. Ainakin SDP:n ja Kokoomuksen valtakunnallisiin prosentteihin voidaan lisätä Hämeenlinna -lisänä 6 % -8 %. Se lisä on hieman vähentynyt viime vuosina. Muutenkin puolueilla Hämeenlinnassa on aina sama suunta kuin koko maassa keskimäärin. Jos puolueen yleinen kannatusprosentti laskee tai nousee koko Suomessa, samoin käy Hämeenlinnassa, mutta kuinka paljon, se on toinen asia.

Onneksi monipuoluejärjestelmä

Hämeenlinnassa on monipuoluejärjestelmä toisin kuin esimerkiksi Korsnäsissä Pohjanmaalla, jossa kaikki valtuutetut 21/21 ovat RKP:ssä. Keskustapuolueella on enemmistö peräti 80 (pienessä) kunnassa, suurin Merijärvellä (13/15). Jos Pohjanmaalla on ”yksipuoluejärjestelmästä” huolimatta korkeita äänestysprosentteja, niin silloin Hämeenlinnan tyyppisissä monipuoluekaupungeissa voisi ajatella olevan kiinnostusta kuntavaaleihin.

Valinnanvaraa on taas tänäkin keväänä Hämeenlinnan kuntavaaleissa 2021: 7 -10 puoluetta ja noin 300 ehdokasta varmaan saadaan taaskin. Ja paikallisessa mediassa ja muuallakin on puitu kohta väistyvän valtuuston ja hallituksen (ja viranhaltijoiden) tekemisiä ja tekemättä jättämisiä, joten tietoakin lienee ollut saatavilla. Niin, nyt vain kaupunginjohtajat vaihtuvat, muut viranhaltijat tosin pysyvät vaaleista riippumatta.

Vuoden 2020 lopulla tuli kuu sumun takaa esiin, tulevan/nykyisen vuoden näkymät eivät ole enää niin utuiset.

04.01.2021

10.01.2021, lisätty lähteet: yle.fi -vaalisivut, Tilastokeskus: StatFin-palvelu

Lisäys 12.01.2021: Vuoden 2017 kuntavaaleissa Hämeenlinnassa oli myös mukana
KTP: Kommunistinen työväenpuolue, 61 ääntä; 0,2 %
Pir: Piraattipuolue, 119 ääntä; 0,4 %

JANAKKALA-HML-HATTULA LIITOS?

25.08.2020

Ruutikellarintieltä Hätilästä, 24.08.2020, osa entistä Vanajan kuntaa. Tien varrella omenaisia, lehteviä puutarhoja, hiljaista, rauhallista.

HÄMEENLINNA ASIALLA

Hämeen Sanomien mielipidepalstalla 27.01.2020 muutamat entiset ja nykyiset kuntapoliitikot sekä kansalaiset esittivät kuntaliitosta Janakkalan, Hämeenlinnan ja Hattulan kesken, kannatettava ehdotus, jos se vain kantaisi loppuun asti.

KUNTALIITOSTEN TAVOITTEET

Kuntaliitoksia on aina tehty, perusteena milloin mikäkin, perusteet vaihtelevat aikakauden ja tilanteen mukaan ja liitoksella on aina tavoitteita, perinteinen iskulause oli(on), että isompi tekee halvemmalla. Tavoitteiden onnistumisia ei mitata jälkikäteen, varsinkaan jos ne eivät toteudu.

VALTAPOLITIIKKA RATKAISEE

Yksi tavoite on kuitenkin selkeä: jos kunta tai kaupungit A ja B liitetään yhteen ja vaikkapa A:n johtaja X jatkaa yhdistyneen kunnan johtajana, niin silloin X:n valta kasvaa ja isompaa kuntaa tai kaupunkia on haasteellisempaa ja palkitsevampaa johtaa.

Lisäksi viranhaltijat ja työntekijät säilyttävät liitoksissa työpaikkansa pätevyydestä riippumatta ja alempienkin johtajien nimikkeet komistuvat. Ei kai kukaan kuvittele, että varsinaisesti asukkaiden parhaaksi liitoksia tehdään, jos ei ihan haitaksikaan.

Liitoksissa kuntien työntekijöiltä siis myötämielisyys ”ostetaan” konkretialla (työpaikka säilyy), asukkailta taas ”ostetaan” myötämielisyys epämääräisemmillä lupauksilla, jotka joskus toteutuvat, useimmiten eivät

TILANNE VUONNA 2020 JANAKKALA-HATTULA-HÄMEENLINNA

Vuoden 2020 alussa otettiin siis useasti kantaa kuntaliitoksen Janakkala-Hattula-Hämeenlinna -puolesta. Yhdistyneen kunnan väkiluku kasvaisi (16 000 + 9 000 + 68 000) noin 95 000:nteen eli olisi lähellä 100 000:tta.

Liitos olisi siis hyvä pelkästään Kanta-Hämeen olemassaolon ja alueen edunvalvonnan tehostumisen perusteella. Edunvalvonta rata-asioissa ja valtion yhä kiristyvässä rahanjaossa sujuisi isommalta yhteenliittymältä paremmin, edellyttäen tietenkin, että liitos toteutetaan järkevässä hengessä.

MUUTTOTAPPIOT JA MUUTTOLIIKE

Joskus innostuttiin  HHT- ja kasvukäytävähankkeesta (Helsinki-Hämeenlinna-Tampere) tai saattaa sen parissa joku vielä toimiakin ja saada palkkaa. Hämeen liiton sivuilta asia ei oikein avaudu. Kasvukäytävä kasvaakin, mutta vain päistään, esimerkiksi Hämeenlinnan muuttotappiot vuosittain ovat Helsingin ja Tampereen suuntiin: –50 Helsinkiin, -100 Tampereelle.

Hattula ja Janakkala saavat pientä muuttovoittoa Helsingistä, mutta väestöä häviää niistäkin kunnista Tampereelle. Muuttoliikkeen puolesta alue ei ole mitään suosikkialuetta – enää, samassa veneessä ollaan.

Itse asiassa kuntien välisessä muuttoliikkeessä vain Hämeenlinna saa noin 200 vuosittain muuttovoittoa, Janakkala pysyy suunnilleen ennallaan ja Hattulalla on pientä tappiota.

KESKINÄINEN MUUTTOLIIKE

Hämeenlinnaan ja Janakkalan sekä Hämeenlinnan ja Hattulan välinen muuttoliike on ollut hämmästyttävän tasaista noin 300 henkilöä aina vuosittain kumpaankin suuntaan. Hämeenlinna on jäänyt vuosittain muutaman kymmenen asukasta voitolle. Asukkaat ainakin siis kokevat alueen jotenkin yhtenäiseksi.

TALOUDESSA EI LOISTETA

Kaikkien kolmen kunnan talous on ”saanut siipeensä” kunnolla, varsinkin vuonna 2019, taseissa ei ole varaa jatkossa alijäämiin, ainoastaan Hattulalla on vielä jonkin verran puskuria.

Huonot ajat vain pahenevat kuntataloudessa, yhdessä ei voisi ainakaan huonommin mennä. Jotenkin ollaan samassa veneessä: katveessa Tampereen ja Helsingin välissä.

MIKÄ ESTÄÄ?

Ainoa este tälle liitokselle lienee se, että sitä ilmeisesti innokkaammin ajetaan Hämeenlinnassa. Sen liitoskäyttäytyminen edellisissä liitoksissa ei saa kiitosta – entisyys pelottaaa (isompi ja ”viisaampi” sanoo ja sanelee). Olipa huhua tai ei, sellaisia viestejä on kuitenkin näkynyt ja maakunnan muisti on pitkä. Siitä(kin) historiasta teen oman jutun  myöhemmin.

Itsenäisempiä kuntia en voisi kuvitella kuin Janakkala tai Hattula, mutta jospa kuntien huononeva taloustilanne ja valtion kovenevat asentet tekisivät nöyremmäksi ja avoimemmaksi eri vaihtoehdoille.

KANSANVALTAA, KANSANÄÄNESTYKSIÄ?

Kuntaliitoksista ei ole siis tehty juurikaan analyysejä jälkeenpäin, mutta viimeisimmästä Hämeenlinnan alueen liitoksesta löytyy perinpohjainen lehdistöanalyysi sen valmisteluvaiheesta:

Lehtitietojen varassa : tutkielma kunta-ja palvelurakenneuudistus kirjoittelusta Hämeenlinnan seudulla 2005 – 2006, Jyväskylän yliopisto Pro Gradu, Valtio-oppi, Kari Mustonen

Aika oli silloin eri, some ei ollut vaikutuskanavana eikä kansalaisia juurikaan kuunneltu, valtio ohjasi ja kuntapoliitikot suunnittelivat ja päättivät. Kansanäänestyksiä ei ollut, vahvimmin niitä suunniteltiin Rengossa, mutta tultiiin siihen johtopäätökseen, että kansalaiset eivät tiedä tarpeeksi, kun heillä ei ole tietoa, eikä anneta, joten he voivat äänestää väärin päättäjien mielestä (Mustonen s. 25)

Seurasin tiiviisti kuntaliitoskeskustelua (ja myös osallistuin) Kaskisten liitymisestä Närpiöön 2018 – 2019 (på svenska också) ja siinä paljastui kansalaisten asiantuntemus ja haastavat kysymykset, joihin taas päättäjät eivät vastanneet mitenkään. Lisäksi valmistelun taso oli onnetonta paikallisten ”asiantuntijoiden” tekemänä. Nyt asia on toistaiseksi tauolla, ilmeisesti kevään 2021 vaalien jälkeen se on uudestaan esillä.

Voisi ajatella, että Hämeenlinnankin seudulla kannattaisi aloittaa asiaa ja keskustelua ruohonjuuritasolta. Ehkä ne muodolliset rajat ovat jopa enemmän yhdentekeviä kansalaisille kuin karsinointiin ja siiloajatteluun tottuneille kuntapoliitikoille.

HÄMEENLINNAN ALUEVAATIMUSTEN HISTORIAA

Hämeenlinnan alue on kasvanut huimasti vaikkapa vuodesta 1947, jolloin kaupungin alue oli noin 2×5 kilometrin kokoinen (11,05 neliökilometriä), lisää aluetta saatiin 1.1.1948 noin 20 neliökilometriä Hämeenlinnan maalaiskunnalta, Vanajan kunnasta saatiin lisää 1.1.1967 jopa noin 130 nelíökilometriä.

Suurin aluevalloitus oli 1.1.2009, jolloin monista ympäristökunnista ja sudeettialueen kautta Kalvolasta saatiin lisää valtava määrä entiseen verrattuna, 165,1 neliökilometrin alue kasvoi yli kymmenkertaiseksi (10-kertaiseksi) 1 785,8 neliökilometriin (noin 40 km X 40 km:n alue).

Tarkempaa historiaa on blogissa joenhiisi.blogspot.com (muuttuneet rajat). Lisäksi kirja: Yrjö S. Koskimies, Hämeenlinnan kaupunki 1945 -1974.

Hämeenlinna, muuttoliike, ikääntyminen 2010 – 2019

Muuttotappion vuosia 2015 – 2017

07.05.2020 (/Rafael Hellsten)

Luvut ovat pyöristettyjä, paitsi vuoden 2010 väkilu (66 829 asukasta) ja 2019 (67 633 asukasta)

Hämeenlinna, muuttoliike ja ikääntyminen

Lasten määrä väheni (ja vähenee edelleen) Hämeenlinnassa (-500 vuosina 2010-19), erityisesti nuoret aikuiset muuttavat kaupungista pois, tilalle tulee runsaasti yli 65-vuotiaita. Työikäisten määrä on vähentynyt melkein parilla tuhannella viimeisimmän kymmenen vuoden aikana. Tämä kehitys on nyt ehkä hidastunut, mutta suunta pysyy samana.

Vetovoima muiden seutujen joukossa?

Hämeenlinnaan muuttaa vuosittain noin 3 500 ja melkein sama määrä poiskin.  Vuosina 2016 – 2017  kaupungista muutti muihin kuntiin vuosittain pois toistasataa enemmän kuin tänne tuli, vuonna 2015 muuttotappiota oli noin –50 asukasta.

Parhaimmat muuttovoiton vuodet olivat 2010 ja 2011, jolloin tänne muutti noin 200 – 300 enemmän kuin lähti pois. Vuodet 2018 ka 2019 alkoivat tuoda jo taas muuttovoittoa muista kunnista, 2018 (+87), 2019 (+201).

Maahanmuutto korjaa väestökatoa jonkinverran

Ihmisiä kuolee nykyään enemmän kuin syntyy käytännössä koko Suomessa. Hämeenlinnassa vuosittain kuolleita on noin 100 – 200 enemmän kuin syntyviä. Ihmisten määrä vähenee siis ”luonnollisesti”.

Lisäksi ihmisiä siis muutti pois eri puolille Suomea varsinkin vuosina 2015 – 2018 parisataa vuodessa enemmän kuin heitä tuli.

Väkiluku olisi laskenut näinä vuosina jopa 400:lla vuodessa ilman maahanmuuton lisäystä noin 200:lla vuosittain.

Vuosi 2019 lisäystä noin 100 henkilöä

Vuonna 2019 suunta muuttui hiukan voitollisemmaksi eli väkiluku nousi noin sadalla henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Nousua oli erityisesti ikääntyneiden ikäluokissa ja tämän vuoden (2020) alussa on tullut (jo) noin 60 henkilöä muuttovoittoa. 

Lasten, nuorten, työikäisten määrät vähenivät sadoilla

Kymmenen viime vuoden (2010 – 2019) kuluessa  alle kouluikäisten (0 – 6 vuotiaat) lasten määrä on vähentynyt lähes 600:lla (-550), koska syntyvyys on pienentynyt ja muuttoliike vienyt heitä hiukan.

Koululaisten 7-17 –vuotiaiden määrä on vähentynyt reilulla sadalla. Samoin nuorten 18-35 –vuotiaiden muuttoliike on ollut lähes vuosittain tappiollista runsaimmillaan noin 200 nuoren verran.

”Varsinaisten” työikäisten (36 – 65 v)määrä on vähentynyt melkein 2 000:lla (- 1 667) vuosien 2010 – 2019 aikana.

Vuodet 2010 – 2019 väkiluvun muutoksia – kasvua, mutta missä ikäryhmissä siis?

Vuodesta 2010 vuoteen 2019 Hämeenlinnan väkiluku kasvoi vajaalla tuhannella (tarkasti, 804). Väestö ei ole kuitenkaan kasvanut tasaisesti eri ikäryhmissä, vaan käytännössä vain yli 65 –vuotiaista. Muissa ikäryhmissä on ollut siis huomattavaa vähennystä.

Ikääntyneiden määärä kasvoi kahdella tavalla ja 4 000 :lla

Itseasiassa joka ikäryhmässä muutetaan, siis tullaan ja lähdetään jatkuvasti, mutta lopputuloksena kymmenen vuoden muuttoliikkeestä on ikääntyneiden yli 65-vuotiaiden määrän lisääntyminen neljällä tuhannella ( 4 000) vuodesta 2010 vuoteen 2019. Tietenkin jo valmiiksi kaupungissa asuvat ihmiset vanhenevat  luonnostaan, mutta muuttoliikekin tuo heitä myös hiukan lisää, noin 50 vuosittain.

Tuhat nuorta lähti pois 2010 – 2019

Vaikka siis vuosina 2010 – 2019 Hämeenlinnan kokonaisväestö on kasvanut noin tuhannella (804), MYÖS toisaalta nuorten 18 – 35 vuotiaiden määrä on vähentynyt hiukan vajaalla tuhannella ( -784).

Varsinkin nuorten liikkuvuus on suurta. Useita satoja muuttaa kaupunkiin vuosittain, mutta aina pari sataa enemmän muuttaa pois.

Siis toisaalta ikääntyneiden yli 65-vuotiaiden määrä on kasvanut vuosina 2010 – 2019 noin 4 000:lla (- 3 947).

Varsinaiset veronmaksajat vähentyneet 1 700:lla vuosina 2010-2019

Muuttoliike tuo kyllä ”ylijäämää” varsinaisista työikäisistä (35 – 65 v) noin 100 vuodessa, mutta heidän kokonaismääränsä on lopulta kuitenkin vähentynyt 2010-2019 noin 1 700:lla, koska heitä moni muuttaa pois jo nuorempana ja maahanmuuttokaan ei riitä korvaamaan.

07.05.2020