Avainsana-arkisto: Rafael Hellsten

JANAKKALA-HML-HATTULA LIITOS?

25.08.2020

Ruutikellarintieltä Hätilästä, 24.08.2020, osa entistä Vanajan kuntaa. Tien varrella omenaisia, lehteviä puutarhoja, hiljaista, rauhallista.

HÄMEENLINNA ASIALLA

Hämeen Sanomien mielipidepalstalla 27.01.2020 muutamat entiset ja nykyiset kuntapoliitikot sekä kansalaiset esittivät kuntaliitosta Janakkalan, Hämeenlinnan ja Hattulan kesken, kannatettava ehdotus, jos se vain kantaisi loppuun asti.

KUNTALIITOSTEN TAVOITTEET

Kuntaliitoksia on aina tehty, perusteena milloin mikäkin, perusteet vaihtelevat aikakauden ja tilanteen mukaan ja liitoksella on aina tavoitteita, perinteinen iskulause oli(on), että isompi tekee halvemmalla. Tavoitteiden onnistumisia ei mitata jälkikäteen, varsinkaan jos ne eivät toteudu.

VALTAPOLITIIKKA RATKAISEE

Yksi tavoite on kuitenkin selkeä: jos kunta tai kaupungit A ja B liitetään yhteen ja vaikkapa A:n johtaja X jatkaa yhdistyneen kunnan johtajana, niin silloin X:n valta kasvaa ja isompaa kuntaa tai kaupunkia on haasteellisempaa ja palkitsevampaa johtaa.

Lisäksi viranhaltijat ja työntekijät säilyttävät liitoksissa työpaikkansa pätevyydestä riippumatta ja alempienkin johtajien nimikkeet komistuvat. Ei kai kukaan kuvittele, että varsinaisesti asukkaiden parhaaksi liitoksia tehdään, jos ei ihan haitaksikaan.

Liitoksissa kuntien työntekijöiltä siis myötämielisyys ”ostetaan” konkretialla (työpaikka säilyy), asukkailta taas ”ostetaan” myötämielisyys epämääräisemmillä lupauksilla, jotka joskus toteutuvat, useimmiten eivät

TILANNE VUONNA 2020 JANAKKALA-HATTULA-HÄMEENLINNA

Vuoden 2020 alussa otettiin siis useasti kantaa kuntaliitoksen Janakkala-Hattula-Hämeenlinna -puolesta. Yhdistyneen kunnan väkiluku kasvaisi (16 000 + 9 000 + 68 000) noin 95 000:nteen eli olisi lähellä 100 000:tta.

Liitos olisi siis hyvä pelkästään Kanta-Hämeen olemassaolon ja alueen edunvalvonnan tehostumisen perusteella. Edunvalvonta rata-asioissa ja valtion yhä kiristyvässä rahanjaossa sujuisi isommalta yhteenliittymältä paremmin, edellyttäen tietenkin, että liitos toteutetaan järkevässä hengessä.

MUUTTOTAPPIOT JA MUUTTOLIIKE

Joskus innostuttiin  HHT- ja kasvukäytävähankkeesta (Helsinki-Hämeenlinna-Tampere) tai saattaa sen parissa joku vielä toimiakin ja saada palkkaa. Hämeen liiton sivuilta asia ei oikein avaudu. Kasvukäytävä kasvaakin, mutta vain päistään, esimerkiksi Hämeenlinnan muuttotappiot vuosittain ovat Helsingin ja Tampereen suuntiin: –50 Helsinkiin, -100 Tampereelle.

Hattula ja Janakkala saavat pientä muuttovoittoa Helsingistä, mutta väestöä häviää niistäkin kunnista Tampereelle. Muuttoliikkeen puolesta alue ei ole mitään suosikkialuetta – enää, samassa veneessä ollaan.

Itse asiassa kuntien välisessä muuttoliikkeessä vain Hämeenlinna saa noin 200 vuosittain muuttovoittoa, Janakkala pysyy suunnilleen ennallaan ja Hattulalla on pientä tappiota.

KESKINÄINEN MUUTTOLIIKE

Hämeenlinnaan ja Janakkalan sekä Hämeenlinnan ja Hattulan välinen muuttoliike on ollut hämmästyttävän tasaista noin 300 henkilöä aina vuosittain kumpaankin suuntaan. Hämeenlinna on jäänyt vuosittain muutaman kymmenen asukasta voitolle. Asukkaat ainakin siis kokevat alueen jotenkin yhtenäiseksi.

TALOUDESSA EI LOISTETA

Kaikkien kolmen kunnan talous on ”saanut siipeensä” kunnolla, varsinkin vuonna 2019, taseissa ei ole varaa jatkossa alijäämiin, ainoastaan Hattulalla on vielä jonkin verran puskuria.

Huonot ajat vain pahenevat kuntataloudessa, yhdessä ei voisi ainakaan huonommin mennä. Jotenkin ollaan samassa veneessä: katveessa Tampereen ja Helsingin välissä.

MIKÄ ESTÄÄ?

Ainoa este tälle liitokselle lienee se, että sitä ilmeisesti innokkaammin ajetaan Hämeenlinnassa. Sen liitoskäyttäytyminen edellisissä liitoksissa ei saa kiitosta – entisyys pelottaaa (isompi ja ”viisaampi” sanoo ja sanelee). Olipa huhua tai ei, sellaisia viestejä on kuitenkin näkynyt ja maakunnan muisti on pitkä. Siitä(kin) historiasta teen oman jutun  myöhemmin.

Itsenäisempiä kuntia en voisi kuvitella kuin Janakkala tai Hattula, mutta jospa kuntien huononeva taloustilanne ja valtion kovenevat asentet tekisivät nöyremmäksi ja avoimemmaksi eri vaihtoehdoille.

KANSANVALTAA, KANSANÄÄNESTYKSIÄ?

Kuntaliitoksista ei ole siis tehty juurikaan analyysejä jälkeenpäin, mutta viimeisimmästä Hämeenlinnan alueen liitoksesta löytyy perinpohjainen lehdistöanalyysi sen valmisteluvaiheesta:

Lehtitietojen varassa : tutkielma kunta-ja palvelurakenneuudistus kirjoittelusta Hämeenlinnan seudulla 2005 – 2006, Jyväskylän yliopisto Pro Gradu, Valtio-oppi, Kari Mustonen

Aika oli silloin eri, some ei ollut vaikutuskanavana eikä kansalaisia juurikaan kuunneltu, valtio ohjasi ja kuntapoliitikot suunnittelivat ja päättivät. Kansanäänestyksiä ei ollut, vahvimmin niitä suunniteltiin Rengossa, mutta tultiiin siihen johtopäätökseen, että kansalaiset eivät tiedä tarpeeksi, kun heillä ei ole tietoa, eikä anneta, joten he voivat äänestää väärin päättäjien mielestä (Mustonen s. 25)

Seurasin tiiviisti kuntaliitoskeskustelua (ja myös osallistuin) Kaskisten liitymisestä Närpiöön 2018 – 2019 (på svenska också) ja siinä paljastui kansalaisten asiantuntemus ja haastavat kysymykset, joihin taas päättäjät eivät vastanneet mitenkään. Lisäksi valmistelun taso oli onnetonta paikallisten ”asiantuntijoiden” tekemänä. Nyt asia on toistaiseksi tauolla, ilmeisesti kevään 2021 vaalien jälkeen se on uudestaan esillä.

Voisi ajatella, että Hämeenlinnankin seudulla kannattaisi aloittaa asiaa ja keskustelua ruohonjuuritasolta. Ehkä ne muodolliset rajat ovat jopa enemmän yhdentekeviä kansalaisille kuin karsinointiin ja siiloajatteluun tottuneille kuntapoliitikoille.

HÄMEENLINNAN ALUEVAATIMUSTEN HISTORIAA

Hämeenlinnan alue on kasvanut huimasti vaikkapa vuodesta 1947, jolloin kaupungin alue oli noin 2×5 kilometrin kokoinen (11,05 neliökilometriä), lisää aluetta saatiin 1.1.1948 noin 20 neliökilometriä Hämeenlinnan maalaiskunnalta, Vanajan kunnasta saatiin lisää 1.1.1967 jopa noin 130 nelíökilometriä.

Suurin aluevalloitus oli 1.1.2009, jolloin monista ympäristökunnista ja sudeettialueen kautta Kalvolasta saatiin lisää valtava määrä entiseen verrattuna, 165,1 neliökilometrin alue kasvoi yli kymmenkertaiseksi (10-kertaiseksi) 1 785,8 neliökilometriin (noin 40 km X 40 km:n alue).

Tarkempaa historiaa on blogissa joenhiisi.blogspot.com (muuttuneet rajat). Lisäksi kirja: Yrjö S. Koskimies, Hämeenlinnan kaupunki 1945 -1974.

Hämeenlinna, muuttoliike, ikääntyminen 2010 – 2019

Muuttotappion vuosia 2015 – 2017

07.05.2020 (/Rafael Hellsten)

Luvut ovat pyöristettyjä, paitsi vuoden 2010 väkilu (66 829 asukasta) ja 2019 (67 633 asukasta)

Hämeenlinna, muuttoliike ja ikääntyminen

Lasten määrä väheni (ja vähenee edelleen) Hämeenlinnassa (-500 vuosina 2010-19), erityisesti nuoret aikuiset muuttavat kaupungista pois, tilalle tulee runsaasti yli 65-vuotiaita. Työikäisten määrä on vähentynyt melkein parilla tuhannella viimeisimmän kymmenen vuoden aikana. Tämä kehitys on nyt ehkä hidastunut, mutta suunta pysyy samana.

Vetovoima muiden seutujen joukossa?

Hämeenlinnaan muuttaa vuosittain noin 3 500 ja melkein sama määrä poiskin.  Vuosina 2016 – 2017  kaupungista muutti muihin kuntiin vuosittain pois toistasataa enemmän kuin tänne tuli, vuonna 2015 muuttotappiota oli noin –50 asukasta.

Parhaimmat muuttovoiton vuodet olivat 2010 ja 2011, jolloin tänne muutti noin 200 – 300 enemmän kuin lähti pois. Vuodet 2018 ka 2019 alkoivat tuoda jo taas muuttovoittoa muista kunnista, 2018 (+87), 2019 (+201).

Maahanmuutto korjaa väestökatoa jonkinverran

Ihmisiä kuolee nykyään enemmän kuin syntyy käytännössä koko Suomessa. Hämeenlinnassa vuosittain kuolleita on noin 100 – 200 enemmän kuin syntyviä. Ihmisten määrä vähenee siis ”luonnollisesti”.

Lisäksi ihmisiä siis muutti pois eri puolille Suomea varsinkin vuosina 2015 – 2018 parisataa vuodessa enemmän kuin heitä tuli.

Väkiluku olisi laskenut näinä vuosina jopa 400:lla vuodessa ilman maahanmuuton lisäystä noin 200:lla vuosittain.

Vuosi 2019 lisäystä noin 100 henkilöä

Vuonna 2019 suunta muuttui hiukan voitollisemmaksi eli väkiluku nousi noin sadalla henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Nousua oli erityisesti ikääntyneiden ikäluokissa ja tämän vuoden (2020) alussa on tullut (jo) noin 60 henkilöä muuttovoittoa. 

Lasten, nuorten, työikäisten määrät vähenivät sadoilla

Kymmenen viime vuoden (2010 – 2019) kuluessa  alle kouluikäisten (0 – 6 vuotiaat) lasten määrä on vähentynyt lähes 600:lla (-550), koska syntyvyys on pienentynyt ja muuttoliike vienyt heitä hiukan.

Koululaisten 7-17 –vuotiaiden määrä on vähentynyt reilulla sadalla. Samoin nuorten 18-35 –vuotiaiden muuttoliike on ollut lähes vuosittain tappiollista runsaimmillaan noin 200 nuoren verran.

”Varsinaisten” työikäisten (36 – 65 v)määrä on vähentynyt melkein 2 000:lla (- 1 667) vuosien 2010 – 2019 aikana.

Vuodet 2010 – 2019 väkiluvun muutoksia – kasvua, mutta missä ikäryhmissä siis?

Vuodesta 2010 vuoteen 2019 Hämeenlinnan väkiluku kasvoi vajaalla tuhannella (tarkasti, 804). Väestö ei ole kuitenkaan kasvanut tasaisesti eri ikäryhmissä, vaan käytännössä vain yli 65 –vuotiaista. Muissa ikäryhmissä on ollut siis huomattavaa vähennystä.

Ikääntyneiden määärä kasvoi kahdella tavalla ja 4 000 :lla

Itseasiassa joka ikäryhmässä muutetaan, siis tullaan ja lähdetään jatkuvasti, mutta lopputuloksena kymmenen vuoden muuttoliikkeestä on ikääntyneiden yli 65-vuotiaiden määrän lisääntyminen neljällä tuhannella ( 4 000) vuodesta 2010 vuoteen 2019. Tietenkin jo valmiiksi kaupungissa asuvat ihmiset vanhenevat  luonnostaan, mutta muuttoliikekin tuo heitä myös hiukan lisää, noin 50 vuosittain.

Tuhat nuorta lähti pois 2010 – 2019

Vaikka siis vuosina 2010 – 2019 Hämeenlinnan kokonaisväestö on kasvanut noin tuhannella (804), MYÖS toisaalta nuorten 18 – 35 vuotiaiden määrä on vähentynyt hiukan vajaalla tuhannella ( -784).

Varsinkin nuorten liikkuvuus on suurta. Useita satoja muuttaa kaupunkiin vuosittain, mutta aina pari sataa enemmän muuttaa pois.

Siis toisaalta ikääntyneiden yli 65-vuotiaiden määrä on kasvanut vuosina 2010 – 2019 noin 4 000:lla (- 3 947).

Varsinaiset veronmaksajat vähentyneet 1 700:lla vuosina 2010-2019

Muuttoliike tuo kyllä ”ylijäämää” varsinaisista työikäisistä (35 – 65 v) noin 100 vuodessa, mutta heidän kokonaismääränsä on lopulta kuitenkin vähentynyt 2010-2019 noin 1 700:lla, koska heitä moni muuttaa pois jo nuorempana ja maahanmuuttokaan ei riitä korvaamaan.

07.05.2020