Avainsana-arkisto: tulevat 2019

Hämeenlinnalainen, äänestätkö omia ehdokkaita?

21.01.2019

Eduskuntavaalit olivat viimeksi 2015 ja Hämeenlinnassa oli seuraavia ehdokkaita, suluissa heidän Hämeenlinna_sta saamansa äänimäärä ja lisäksi kerrotaan minne muualle ja keille meni hämeenlinnalaisten ääniä, lisäksi ajatuksia tulevista vaaleista 2019 Hämenlinnan kannalta.

KOK: Sari Rautio (2 302), Juha Isosuo (1 817), Pekka Romo (295). Hämeenlinnalaiset kokoomuslaiset äänestivät loppilaista Timo Heinosta (1623, valittiin), forssalaista Sanni Grahn-Laasosta (1 333, valittiin), orimattilaista Kalle Jokista (603, valittiin). Lahteen meni neljälle pyörein luvuin noin 400 ääntä. Lisäksi vielä Hämeenlinnasta sai kokoomusääniä Juha Riihilahti Asikkalasta (96). Suhde: omille 49 %, muille 51 %.

SDP: Tarja Filatov (3 335, valittiin), Iisakki Kiemunki (2 428), Ranjith Prabhakaran (1317), Lahteen noin 900 ääntä (Skinnari Ville 443 valittiin, Vainio Eero 233, Mika Kari 143 valittiin, Hilden Sirkku 92, ja vielä 11 ääntä Risto Paulamäelle). Forssaan Lepola Kaisa 266, Heinolaan Lehtimäki Kirsi-Maarit 67, Orimattilaan Lintonen Minna 219, Nastolaan Karjalainen Pasi 33. Suhde: omille 79 %, muille 21 %.

Pyörein luvuin Hämeenlinnassa KOK ja SDP olivat äänimäärissä tasan, kumpikin sai noin 9 000 ääntä, kumpikin n. 24 % Hämeenlinnan äänistä. Näköjään SDP piti paikalliset äänestäjänsä paremmin, ilmeisesti Filatov on vetovoimainen ehdokas, yhteensä koko vaalipiiristä 8 318 ääntä. Vaalipiirin paras kokoomuslainen oli ministeri Sanni Grahn-Laasonen siis Forssasta ja sai yhteensä 7 556 ääntä.

PS: Hämeenlinnan ehdokkaat, Lulu Ranne (1 834, varalle, yhteensä vaalipiiristä 4 237), Ismo Soukola (1 645), Kari Ikkala (1 079). Hollolan ehdokkaat Jari Ronkainen ja Anne Louhelainen saivat noin 300 ääntä kumpikin valittiin. Rami Lehto Lahdesta myös valittiin, sai Hämeenlinnasta 262 ääntä. Vielä joitakin ”sadan äänen paketteja” meni Lopelle, Janakkalaan ja Forssaan. Suhde; omille 70 %, muille 30 %.

Hämeenlinnan perussuomalaisille kelpasivat omat ehdokkaat, vaikka muualla vaalipiirissä oli puolueen kärkiehdokkaita, he eivät saaneet paljoa ääniä.

KESK: Hämeenlinnan ehdokkaat, Timo Kaunisto (1 136), Marjatta Rahkio (988). Forssaan meni Anttilan Sirkka-Liisalle 894, valittiin, Juha Rehulalle Hollolaan 481 ääntä, valittiin. Lisäksi kahden-kolmensadan paketteja meni eri puolille vaalipiiriä. Suhde: omille 41 %, muille 59 %.

Hämeenlinnan keskustalaisille ei kovin hyvin kelvanneet omat ehdokkaat, ääniä meni kärkiehdokkaille Anttilalle ja Rehulalle.

VIHR: Hämeenlinnan ehdokkaat, Kirsi Ojansuu-Kaunisto (735), Mirka Soinikoski (341). Riihimäelle Sari Jokiselle 314 ja Eero Yrjö-Koskiselle 182. Sari Jokinen sai yhteensä 1 780 koko vaalipiiristä eniten vihreistä, ei kuitenkaan valittu. Yhteensä vihreät saivat 2015 noin 10 000 ääntä, paikkaan olisi tarvittu noin 2 000 lisää. Puolueen kannatus lienee nyt 2019 noussut sen verran, että vihreät saisivat yhden (kaksi?) edustajaa. Suhde: omille 47 %, muille 53 %.

KD: Hämeenlinnalaiset hiukan äänestivät sentään omiakin: Teija Arvidsson (273), Kylli Kylliäinen (187) ja Teppo Turja (61). Puolueen ainoa valittu kansanedustaja Päivi Räsänen (yhteensä 7 545) Riihimäeltä sai Hämeenlinnasta 1 391 ääntä. Monet ehdokkaat ympäri vaalipiiriä saivat pieniä äänimääriä. Suhde: omille 24 %, muille 76 %.

VAS: Vasemmistoliiton kuviot ovat samantapaiset kuin KD:llä. Hämeenlinnan omat ehdokkaat Irma Taavela (358) ja Vilja Lumme (127). Vaalipiiristä ainoalle valitulle Riihimäkeläiselle Aino-Kaisa Pekolalle (yhteensä 5 487) Hämeenlinnasta 964 ääntä. Suhde: omille 25 %, muille 75 %.

PAIKALLISUUDEN MERKITYS

Onko Hämeenlinnalle tai yleensä paikkakunnalle tärkeää saada oma (tai omia) kansanedustaja? Ainakin äänestäjät näyttävät suosivan ”omiaankin” kohtuullisesti, mutta myös muuallakin olevia. Toki puolueiden välillä on eroja.

Puoluerajat ovat jyrkät, missään kunnassa ei ”kuuluisakaan” ehdokas saa yli puoluerajojen ääniä. Puolueiden ääniosuudet menevät suunnilleen kuntavaalien määrissä. Ainoastaan kuntaliitostilanteissa jokin pikkukunta saattanut keskitttää äänensä yli puoluerarajojen,

ISOT KYSYMYKSET

Valtamediat ja puoluejohtajat nostavat isoja kysymyksiä aina eduskuntavaaleihin ja lopulta eduskunta ja hallitus tietenkin päättävät isoista asioista. Kyllä, kyllä mutta esimerkiksi hallituksen tähän asti määräämät verolait (tuloverolaki 1535/1992, 105 a §, 125 §) ovat kaventaneet kuntien veropohjaa, siis jokainen pikkukunta ja iso kunta kärsivät tästä. Kansanedustajista suurin osa on kotipaikkansa valtuustossa tämän asian edessä.

Lisäksi hallitukset ja eduskunta ovat aikoinaan päättäneet ottaa lähes alkuperäisessä EU:sta tulleessa vaikeaselkoisessa asussa käyttöön lain julkisista hankinnoista (1397/2016), sehän kolahtaa osaamattomaan kuntahallintoon. Se ei ainakaan helpota kuntien asemaa sote-palvelujen ostamisessa, josta taas tulee valvonta- ja laatuongelmat.

OMAT KYSYMYKSET

Entä pääratahankkeet, koko Kanta-Hämeen maakunnan kohtalo? Sataan kertaan on todettu Kanta-Hämeen olevan väliinputoaja tai olevan ainakin vaarassa. Väitän, että näissä asioissa parhaiten Hämeen, siis varsinaisen Hämeen (ei Päijät-Hämeen) etua ajaisivat parhaiten Hämeenlinnan kaupungin ja lähiseudun omat ehdokkaat, kutka sitten?

Oikeusministeriö tulospalvelu